likimain 80% uskoo lunastaneensa taivaspaikkansa,mutta vain seitsemänkymmenisen prosenttia uskoo että Äiti Teresa on omansa ansainnut..
Mielenkiintoista,että ihmiset ajattelevat näin,eikö uskon pitäisi vapauttaa ylpeyden synnistä? Mitä teemme uskovalla,joka ei ole vapautunut ylpeyden synnistä? Mitä teemme puolueellisella uskolla?
Eihän sitä mitään näe jos on silmät kiinni...
Mielenkiintoista,että ihmiset ajattelevat näin,eikö uskon pitäisi vapauttaa ylpeyden synnistä? Mitä teemme uskovalla,joka ei ole vapautunut ylpeyden synnistä? Mitä teemme puolueellisella uskolla?
Eihän sitä mitään näe jos on silmät kiinni...
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jos asiaa kysytään katolisen kirkon jäseniltä, niin varmaankin 100% uskoo Äiti Teresan olevan taivaspaikan arvoinen. Mutta kun asiaa kysytään muiden kristillisten kirkkojen jäseniltä, niin arvio on kaukana sadasta. Ateisteilta ja muihin jumaliin uskvilta asiaa ei kannata edes kysyä.
Kuka sitä nyt väärään kirkkoon kuuluvan myöntäisi pääsevän taivaaseen, siinähän kysenalaistaa oman kirkkonsa oikeassa olemisen.
Eikös näiden eri kirkkojen sanoma mene jotenkin niin, että oman kirkon kanta on ehdottomasti se puhdas ja oikeaoppisin tulkinta jumalan sanasta, ollaan lähimpänä jumalaa. Muut ovat sitten enemmän tai vähemmän väärässä.
mihin uskoo.
Jos ei usko mihinkään, ei tarvitse taistella edes taivaspaikasta.
Tuo ei ole ylpeyden syntiä, pikemminkin kateutta ja ahneutta.
Aina on kateellisia ihmisiä maan päällä, olkoon uskova tai ei.
Luulisin, että oikeasti uskova ihminen ei koe ylpeyttä ja kateutta.
Äiti Teresa on ollut ihmisenä aivan ainutlaatuinen persoona, niin lämmin ja auttava, pyyteetön ihminen.
Ei ole ansainnut kenenkään kateutta. On huomattavasti ylempänä kuin monet muut, ei pelkästään tekojen vuoksi, vaan siksi, että sydän oli puhdasta kultaa.
Kyllä varmaankin siksi herättänytkin kateutta monissa ihmisissä.
En usko, että puolueellinen lahko-oppien ja riitojen kautta toimiva uskonto on edes uskoa.
Minusta ei ole muuta uskoa olemassa kuin usko Jeesukseen ja Jumalaan, kaiken luojaan. Se usko ei tarvitse lahkoja. Siihen riittää avoin sydän ja puhdas mieli, kateudesta ja ylpeydestä luopuminen. Ja rakkaus.
""Minusta ei ole muuta uskoa olemassa kuin usko Jeesukseen ja Jumalaan, kaiken luojaan. Se usko ei tarvitse lahkoja. Siihen riittää avoin sydän ja puhdas mieli, kateudesta ja ylpeydestä luopuminen. Ja rakkaus. ""
Miksei nuita elämäntapoja voisi kunnioittaa muutenkin kuin sotkemalla jumalaa ja jeesusta taas tähänkin? 10 käskyä ilman ensimmäisiä muutamaa ovat perus_ohjeet_ miten selvitään ihmislaumassa, eihän ole kovin viisasta viedä naapurin vaimoa (tai tulta) tai tappaa lähimmäisiä, kyllähän siinä varmaan aikoinaan kärsi koko sakki kun on metsästäjä joukosta pois. Itse lasken kateen*t ihmiset niihin tyyppeihin jotka voivat olla esteenä mm. omaan kehitykseen ihmisenä. TUlen hel*tin hyvin toimeen yhteiskunnassa kun jaksaa duunissa hymyillä ja jutella joutavanpäiväistä *. Eli olenhan kunnon kristitty hhehhehehe.
Avoin mieli ja syvän ilman harkintaa... Voi toista, oletko huomannut että vaikka jaat rakkautta harvoin sitä saat takaisin? No, jaksa yrittää että muilla olisi hauskaa = hyvä mieli?
Mistä luit tuosta tilastosta, miten kukin uskoo?
Turha saivarrella täällä siltä pohjalta, miten ajatellaan Äiti Teresasta, jos hänestä vapaa-ajattelijoiden palstalla varta vasten esitetään hyvin kielteistä kritiikkiä.
Tässä se linkki Äiti Teresasta:
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_06/aiti_teresan-suuri_huijaus.html
" Mitä teemme puolueellisella uskolla?"
Hyvä kysymys nimenomaan ateismipalstalla. Löytyykö täältä kysymykseen vastaajia?
hintaan 12,50 euroa. Turhaan sitä pitää kun ei ole käyttöä juuri nyt. Ja jos joskus tarttee ni voihan sitä aina vuokrata kun korkotaso on nykyään aika edullinen.
taivaspaikka, kolmas rivi permannolla. Tarjotkaa!
Miten 80% oli lunastanut taivaspaikkansa?
Minun raamatun tutkimukseni mukaan sitä ei voida lunastaa millään omilla teoilla,sillä me emme kykene siihen. Ja omalla kohdallani olen varma siitä.
Koska,jos minä jotakin hyvää teen,itseni uhraten jonkun toisen puolesta,sekin on kunniana ja ylpeyden aiheena itselleni. Ainoa sen jälkeinen pyhimysmäisyys,minkä voin tehdä,on,että vaatimattomasti kiellän sankaruuteni.
Kuitenkin sydämessäni teen siitä itselleni ylpeilyn ja kunnianosoituksen tarpeen.Ja niin muutkin,koska kaikki olemme houkkia.
Äiti teresankin kohdalla pitää kysyä,tekikö hän sen omaksi kunniakseen,vaiko katolisen kirkon kunniaksi,vaiko Jeesuksen kirkastamiseksi.
Jumala tietää,oliko äiti teresa oikeassa hengessä,vaiko eksyttikö hän, auttamiaan rääsyläisiä.
Apu on hyvä kerjäläiselle,mutta kuulivatko ne pakanuuden orjat Jeesuksen Kristuksen evankeliumia,niinkuin sen Jumala tarkoittaa?
Esim. katolisen kirkon,jonkun ihmisen pyhimykseksi julistaminen ei ole raamatun mukainen toimenpide. Siinä korotetaan ihmistä,joka on kuitenkin likainen vaate Jumalan silmissä koko ajan,parhaimmillaankin.
Ja äiti teresa tiesi varmasti katolisen kirkon pyhimyslotringit,ja ei kieltäytynyt sen käärmekunniasta,jo eläessään.
Laittaa vähä ajattelemaan.
Mitä tarkoitat akk. maininnallasi, että ihminen on kuin likainen vaate Jumalan silmissä koko ajan, parhaimmillaankin?
ei halunnut sitä kunniaa, joka hänelle väkisin työnnettiin. Siitä emme voi häntä syyllistää.
Hän ei tehnyt mitään omaksi kunniakseen, vaan sen minkä katsoi oikeaksi ja hyväksi. Ei itsensä takia, ei kirkon takia, vaan siksi, että oli ihmisenä sellainen harvinaisuus, jota saamme etsiä maailmasta suurennuslasin kanssa.
Siksi juuri löytyy kateellisia ja syyttäviä sormia osoittamaan äiti Teresankin teot itsekkäiksi, oman edun tavoitteleviksi eduiksi.
Sietää meidän itsekunkin katsoa peiliin ja miettiä, mitä itse voisimme tehdä läheisten auttamiseksi ja maailman parantamiseksi rauhan ja rakkauden voimalla.
Kateus on paha asia, sen avuin voidaan leimata jonkun hyvät teot pahoiksi.
Tämä yleinen pahansuopuus joka asiassa laittaa minutkin ajattelemaan sitä, mihin olemme ihmiskuntana menossa, vajoamassa todella alas.
Äiti Teresa oli aito ihminen, jolla oli vielä tallessa myötätunto ja auttamisenhalu.
Ja hän teki sitä työtä pitkään ja pyyteettömästi.
Se kunnia, joka hänelle on annettu, on ansaittua.
Hän ei ole sitä pyytänyt.
Totean vielä, että todellakin on olemassa vielä joku sellainen ihminen, joka haluaa auttaa toisia ottamatta siitä itselleen kiitosta ja kunniaa, tekemällä sitä työtä puhtaasta sydämestä.
Mutta siihen ei monet usko, siksi koska omassa sielussa ei ole tilaa toisille ihmisille, on vain omat itsekkäät ajatukset ja oman edun tavoittelu.
Kaikki eivät ole houkkia.
Äiti Teresan ajatuksia ja elämäntyötä tutkineena voi sanoa etten tiedä tekopyhempää ja itsekkäämpää ihmistä. Antoi ihmisten kuolla ja järjesti sitä varten valtavan avustuskampanjan ennemmin kuin yritti auttaa heitä elämässään. Hehän (näin äiti Teresan mukaan!) olisivat voineet päätyä myöhemmässä elämässään tilanteeseen jossa valitsevat jotain muuta kuin kuin mitä ÄT itse pitää uskonnollisesti oikeana.