LGBT propaganda ja tasa-arvo

Tietty taktiikka, joka on valittu mielipidemuokkauksen näkökulmasta voi toimia hyvin suuren yleisön kohdalla aina määrätyn ajan, mutta kun samaa tuubaa pakkosyötetään vuodesta toiseen, alkaa homman läpinäkyvyys olla jo liian ilmeistä ja alkaa tuottamaan vastareaktiota. Valtaväestön mielipiteisiin kuitenkin pyritään vaikuttamaan niin kauan kuin valittu retoriikka näyttää uppoavan.

LGBT- eli seksuaalivähemmistöjen harjoittama mielipidemuokkaus on jatkunut jo vuosia ja eräs silmiin pistävä, jatkuvasti toistuva piirre siinä herättää huomiota, nimittäin tarkoitushakuinen "uhriutumisen" tematiikka. Kansan mielipiteisiin pyritään vaikuttamaan luomalla mielikuvaa seksuaalivähemmistöjen edustajista "uhreina". Kukapa ei olisi huomannut että valtamedian pääotsikoissa on jo vuosien ajan (etenkin YLE, HS ja Iltalehti sekä vihervasemmistolainen puoluepoliittinen rintama) toistettu teemaa yksittäisistä homoista, transvestiiteista ja lesboista "uhreina" joiden tarinoita nyt nostetaan toistuvasti esiin .

LGBT –ideologista mielipidemuokkausta johdetaan ilmiselvästi ammattilaisen koordinoidusti, tätä ei voi olla huomaamatta kun näkee miten taidokkaasti esim. on esim. luotu eräänlaista "uuskieltä" jossa vanhoille tutuille käsitteille luodaan kokonaan uusia merkityssisältöjä. Esim. yksinkertainen fakta on että heteroseksuaalinen suuntautuminen on aina ollut koko ihmiskunnan historian ajan päänormi siinä määrin että on totuttu puhumaan "heteronormatiivisuudesta"! Heteronormatiivisuus on tietenkin LGBT -ideologian kannalta hankala termi koska se sisältää oletuksen heteroudesta normaalina ja siten kategorisoi muut seksuaalisuudet epänormaaleiksi, niinkuin ne tosiasiassa ovatkin kovien faktojen ja tieteen tutkimusten perusteella. Maapallon väestöstä ei-heteroita on vain joitain prosentteja. Normaali määrittyy valtavirran mukaan.

Termiä "heteronormatiivisuus" on LGBT –mielikuvamuokkauksen avulla koetettu häivyttää luomalla heteroista uusi nimitys: "cis -sukupuolinen" jolla tarkoitetaan heteronormatiivista valtaväestöä. Kun käytetään sanaa "cis- sukupuolinen", niin simsalabim! Mielikuva joka asiasta syntyy, onkin ihan toinen: heterous onkin "vain yksi monien seksuaalisten suuntautumisten joukossa”, yksi väri värien kirjossa vailla mitään valta-asemaa, vailla perustetta määritellä heteroutta normaaliksi!

Kielenkäytön lisäksi LGBT –propagandaa ajetaan voimakkaasti keinotekoisesti luodun uhritematiikan avulla: Voimakkaimmin julkisuuteen nostetaan tapauksia joissa joku itkuinen tai mahdollisimman säälittävältä tuntuva henkilö nostetaan esiin "kertomaan tarinaansa". Tällaisia tunteisiin vetoavia "tarinoita" televisio suoltaa nykyään lähes päivittäin, joissa on aina sama teema: LGBT -vähemmistön edustaja kertomassa miten heitä on sorrettu ja viety ihmisoikeudet.

Kahvipöytäpuheissa, työpaikoilla, turuilla ja toreilla on helppoa aistia miten ihmiset ovat kurkkuaan myöten täynnä sitä että vähemmistöt tyrkyttävät seksuaalisuuttaan kaikista tiedotusvälineistä kaiken aikaa. Tavallista tämä pakkosyöttö oksettaa. Useimmat olisivat varmaankin kohtalaisen välinpitämättömiä koko asian suhteen jos sitä ei kaiken aikaa työnnettäisi silmille ja korville. Tavallinen kansalainen tajuaa myöskin, että esim. Suomessa homoilta ei puutu mitään oikeuksia, vaan että mielipidemarkkinoinnin takana on tarkoituksena muuttaa tavalliset ihmiset myönteiseksi LGBT ideologialle. Homoille ei tunnu riittävät että he itse saavat olla homoja, vaan he haluavat muuttaa kaikki muutkin homoiksi! Homoseksuaalin markka on samanarvoinen kuin heteronkin, homoilla on kaikki samat oikeudet lain mukaan kuin muillakin. On esitettävä hyvin vakavasti kysymys, mihin aggressiivisilla Pride –marsseilla pyritään ja mikä on verhon takana tiukasti pidetty todellinen tarkoitus jota systemaattinen propagandakoneisto ajaa ennen näkemättömällä aggressiivisuudella. Kun otetaan huomioon vaikkapa homoseksuaalien marginaalisen häviävä osuus väestöstä yleensä, niin mihin tarvitaan nykyisenkaltaista telaketjumaista pakkoaivopesua pienimpiä lapsia myöten, jollei aikomuksena ole luoda seksuaalivähemmistöideologista mielipidediktatuuria jossa ainoa ”oikea” mielipide LGBT –ideologian suhteen on hyväksyvä? Eri mieltä olevat lynkataan julkisuudessa tehden näistä ”varoittavia esimerkkejä”? Pelon ilmapiiri on jo nyt todellisuutta.