Häpeä on ehkä väärä sana, tai voi joskus tuntea häpeääkin, jos oikein julkisesti parjataan.
Mutta kyllä uskon tunnustamisessa on tietynlainen arkuus, kun tietää, miten ihmiset saattavat suhtautua vanhoillisl:iin. Monesti onkin parempi, että kanssaihmiset oppivat tuntemaan ihmisenä muilta osin, niin suhtautuminen voi olla paljon suopeampaa sen jälkeen asian tullessa ilmi.
0Äänestä
A. Acimlainen
Ehkä nämä "muut osat" ovatkin sitä sinun OIKEAA USKOASI, sitä jota ei tarvitse hävetä, sitä joka ilmenee sinussa lähimmäisen rakastamisena ja fiksuna käytöksenä.
Ajattelen että vanhoillisuus onkin vain rooli jota helvettiin joutumisen pelosta vedät. Mitä sanot tästä tulkinnasta?
0Äänestä
täi tukassa
A. Acimlainen kirjoitti:
Ehkä nämä "muut osat" ovatkin sitä sinun OIKEAA USKOASI, sitä jota ei tarvitse hävetä, sitä joka ilmenee sinussa lähimmäisen rakastamisena ja fiksuna käytöksenä.
Ajattelen että vanhoillisuus onkin vain rooli jota helvettiin joutumisen pelosta vedät. Mitä sanot tästä tulkinnasta?
Tarkoitan persoonaa ja olemusta, toki niissä heijastelee uskokin, muttei niillä varsinaisesti ole uskon kanssa tekemistä.
Jos sana vanhoillislestadiolainen mainitaan heti kärkeen, niin on aivan varma että jokaisen ihmisen käsitykset ja stereotypiat vanhoillislestadiolaisista pyrkivät pintaan, ja ne eivät ole aina positiivisia, kuten tälläkin palstalla jatkuvasti osoitetaan.
En saata käsittää, mitkä ovat vanhoillislestadiolaisuuden tuoma VÄÄRÄ USKO ja sen vaikutukset ihmisten väliseen kanssakäymiseeni. Pidän sen asian ensiksi mieluummin taustalla, etteivät juuri nuo edellämainitut syyt pääse vaikuttamaan ihmissuhteiden muodostumiseen.
0Äänestä
A. Acimlainen
täi tukassa kirjoitti:
Tarkoitan persoonaa ja olemusta, toki niissä heijastelee uskokin, muttei niillä varsinaisesti ole uskon kanssa tekemistä.
Jos sana vanhoillislestadiolainen mainitaan heti kärkeen, niin on aivan varma että jokaisen ihmisen käsitykset ja stereotypiat vanhoillislestadiolaisista pyrkivät pintaan, ja ne eivät ole aina positiivisia, kuten tälläkin palstalla jatkuvasti osoitetaan.
En saata käsittää, mitkä ovat vanhoillislestadiolaisuuden tuoma VÄÄRÄ USKO ja sen vaikutukset ihmisten väliseen kanssakäymiseeni. Pidän sen asian ensiksi mieluummin taustalla, etteivät juuri nuo edellämainitut syyt pääse vaikuttamaan ihmissuhteiden muodostumiseen.
"Tarkoitan persoonaa ja olemusta, toki niissä heijastelee uskokin, muttei niillä varsinaisesti ole uskon kanssa tekemistä. "
Mitä Raamattu sanoikaan Hengen hedelmistä? Millaisia ne ovat ja miten ne näkyvät käytännössä? Jos ihmisen persoonallisuus ja usko erotetaan toisistaan niin usko jää vain teoreettiseksi dogmeihin nojautumiseksi. Usko - jos se on elävää - vaikuttaa koko ihmiseen ja muuttaa häntä, ja muuttaa siinä määrin missä ihminen Jumalalle antautuu. Kysymys on siitä saako Jeesus hallita elämääsi.
0Äänestä
EI HÄVETÄ
A. Acimlainen kirjoitti:
Ehkä nämä "muut osat" ovatkin sitä sinun OIKEAA USKOASI, sitä jota ei tarvitse hävetä, sitä joka ilmenee sinussa lähimmäisen rakastamisena ja fiksuna käytöksenä.
Ajattelen että vanhoillisuus onkin vain rooli jota helvettiin joutumisen pelosta vedät. Mitä sanot tästä tulkinnasta?
EI HÄVETÄ, PÄINVASTOIN:)
0Äänestä
huono uskovainen
No kyllä se hävettää jossain mielessä. On mukavampi, kun kukaan ei tiedä olevani sellainen. Aikoinaan julistin kyllä uskovaisuuttani selkeästi, mutta totesin siitä olevan etupäässä vain haittaa. Siksi piilotin kynttiläni vakan alle ja siellä se on pysynyt kauan aikaa.
Mitä olisivat ne asiat, mitkä hävettää ?
- sana vanhoillinen ja lestadiolainen, lesta, lestis. - uskis tai uskovainen nimitys - ehkäisykielto - vain me oppi - Jumalan valtakunta ja Jumalan lapset
Esim. kirkkouskovana olisi helpompi olla, koska se on yleisesti hyväksyttyä.
Jos olisin Jehovan Todistaja, en millään kehtaisi sanoa sitä kenellekkään ihmiselle.
Sen sijaan raittiutta ja tupakoimattomuutta en häpeä, vaikka monella saattaa olla vaikeuksia sanoa suoraan, ettei kallista lasia.
Ylvästelen raittiudellani ja kehun, miten viisas olen, kun en tarvitse viikonlopuksi six päx koppaa rentoutumiseen. Kehua retostelen, miten viisaasti olen aina elänyt ja miten monelta krapula-aamulta olen välttynyt.
Parissa työpaikkahaastattelussa on käynyt huonosti, kun on myöntänyt olevansa vanh.lestad.
Rakennustyömaalle pyrittäessä turpean näköinen pomo sanoi, ettei me täällä semmoisia miehiä kaivata ja toisessa paikkaa taas sanottiin, että läheltä kuule liippasi, mutta kun tuli tuo vakaumus. Toki monella on hyviäkin kokemuksia uskontonsa taustan julkituomisesta, mutta varmasti ei ole aina hyväksi sanoa paukauttaa suoraan, johan siinä työhön ottaja hätkähtää.
Varsinkaan nuoren naisen, joka on äskettäin mennyt naimisiin, pelottaa työnantajaa, joka ajattelee, että tämä uskovainen ei kauaa ole, kun tulee raskaaksi joka vuosi.
Vaikka uskoaan ei saisi hävetä, niin kyllä sitä vaan häpeää. Ei taida Pyhä Pietari minua huolia luokseen, kun olen tämmöinen ollut.
Ei sitä uskoa Jeesukseen niinkään häpeä, vaan sitä uskovien yhteisöä, vanh.lestadiolaisuutta.
Sekin tervehtimistapa hävettää. Jos on vieraita kuulolla, niin kyllä sitä sanoo sen Jumalan terveen niin hiljaa, ettei vieras sitä kuule.
Olen varmaan ainoa vanh.lestad.joka näin ajattelee ja tuntee. Olen kyllä huomannut, että se tervehtiminen koetaan kiusalliseksi rasitteeksi monissa tapauksissa. Myös uskosta osattomat kokevat itsensä vaivautuneiksi joutuessaan eri tavalla tervehdityksi tai kun heitä vahingossa tervehditään uskovaisten tavoin.
0Äänestä
A. Acimlainen
"Varsinkaan nuoren naisen, joka on äskettäin mennyt naimisiin, pelottaa työnantajaa, joka ajattelee, että tämä uskovainen ei kauaa ole, kun tulee raskaaksi joka vuosi."
Eikö Suomen laki kiellä tämän kaltaista syrjintää?
0Äänestä
A. Acimlainen
"että läheltä kuule liippasi, mutta kun tuli tuo vakaumus."
Eikö vanhoillinen ole tunnetusti ja nimeomaan työntekijänä ahkera ja rehellinen? Miksiköhän työhönottaja koki sen haittana?
0Äänestä
huono uskovainen
A. Acimlainen kirjoitti:
"että läheltä kuule liippasi, mutta kun tuli tuo vakaumus."
Eikö vanhoillinen ole tunnetusti ja nimeomaan työntekijänä ahkera ja rehellinen? Miksiköhän työhönottaja koki sen haittana?
Jos työnantaja tietää taustoista jotain sellaista, mikä ei ole eduksi, niin eihän hänen ole pakko ottaa juuri ko.työntekijää. Toki hän ei sitä sano suoraan, koska silloinhan hän tekisi virheen syyllistyen syrjintään. Sen jälkeen, kun on jo ottanut ja ollut töissä ja jää joka vuosi äitiyslomalle, ei työnantaja voi enää mitään, vaan voi harmitella, että pahus, kun en kysellyt enemmän tuon taustoista. Varsinkin yksityistyönantajille tällainen on harmillista, mutta valtion ja kunnan hommissa ei ole niin väliä, vaikka olis jatkuvasti äitiyslomalla.
Ahkera ja rehellinen työntekijä ei ole ainoat kriteerit, sillä monasti uskovaisen vakaumuksen omaava ei ole hyvä neuvottelija kauppoja hierottaessa, kun ei voi kallistaa lasia, mikä kuuluu tapaan. Esim. valtuuskunnassa, joka meni kiinaan, tarjottiin kiinalaiseen tapaan käärmettä, hyönteisiä ja muita outoja herkkuja. Oli suuri loukkaus, kun kauppaneuvottelijat eivät koskeneet ruokiin, mikä taas ei edistänyt kaupanhierontaa. Juuri kaupankäynnit ja valtiomiestason tapaamiset ovat sen luokan touhua, ettei siellä oikein voi kieltäytyä alkoholista. Myyntimiehen täytyy kallistaa lasia ja juoda paljon kahvia. Joka tähän ei pysty, ei ole myöskään hyvä kauppamies.
0Äänestä
Oskari(Vl)
Emme häpeä kristuksen oppia.
Toivottavasti Jumala sinuakin kutsuisi parannuksen askelille.
0Äänestä
Oskari(Vl)
Voi teitä, maanteitä ja rautateitä.
"Heillä on Jumalinen meno olevinansa, mutta sen voiman he kieltävät pois"
Tuo on jo niin läpipaistavaa puhetta, että se huomataan jo täällä ajassa provoksi.
Ja tulisilmäisen tuomarin edessä vastaa jokainen kerran kaikista turhista sanoista..
0Äänestä
kieltää
A. Acimlainen kirjoitti:
"Varsinkaan nuoren naisen, joka on äskettäin mennyt naimisiin, pelottaa työnantajaa, joka ajattelee, että tämä uskovainen ei kauaa ole, kun tulee raskaaksi joka vuosi."
Eikö Suomen laki kiellä tämän kaltaista syrjintää?
laki tällaisen syrjinnän ja myös muunlaisen (rotu/sukupuoli/uskonto jne.), mutta käytäntö tuppaa valitettavasti olemaan monesti toinen. Eivätkä vl:ät ole varmastikaan ainoita, joita kohdellaan kaltoin vakaumuksensa takia...
Täällä tosin ei ymmärretä ACIM:n kieltä ja koko kirja luetaan automaattisesti harhaoppiseksi jo heti kättelyssä. Jos siitä aikoo täällä keskustella niin paras on yrittää pukea sanomansa raamatulliseen muotoon. Ehkä silloin menee edes jotain jakeluun.
Kiitos meilailupyynnöstä mutta keskustelen mieluummin palstalla kuin sähköpostitse.
0Äänestä
Saman kirjan lukija
A. Acimlainen kirjoitti:
Ei lainkaan vieras ilmaisu.
Täällä tosin ei ymmärretä ACIM:n kieltä ja koko kirja luetaan automaattisesti harhaoppiseksi jo heti kättelyssä. Jos siitä aikoo täällä keskustella niin paras on yrittää pukea sanomansa raamatulliseen muotoon. Ehkä silloin menee edes jotain jakeluun.
Kiitos meilailupyynnöstä mutta keskustelen mieluummin palstalla kuin sähköpostitse.
mutta voi olla etten kaiken jälkeen paljon palstalla keskustele.
Don´t you understand?
0Äänestä
A. Acimlainen
Saman kirjan lukija kirjoitti:
mutta voi olla etten kaiken jälkeen paljon palstalla keskustele.
Don´t you understand?
Selitä ja perustele. :)
0Äänestä
Saman kirjan lukija
A. Acimlainen kirjoitti:
Selitä ja perustele. :)
IOK, the Child of Life.
0Äänestä
A. Acimlainen
Jos omasta mielestä oma usko on todella fiksua ja oikeaa niin silloinhan ihminen ei häpeä sitä.
Jos ajattelee että Jumala on tämän uskon takana ja häpeää uskoaan niin silloinhan kuvittelee häpeävänsä itse Jumalaa. Jos on tilanne niin olisi hyvä keskustella asiasta rukouksessa itsensä Jumalan kanssa. Asian pitäisi korjaantua ihan tällä.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Häpeä on ehkä väärä sana, tai voi joskus tuntea häpeääkin, jos oikein julkisesti parjataan.
Mutta kyllä uskon tunnustamisessa on tietynlainen arkuus, kun tietää, miten ihmiset saattavat suhtautua vanhoillisl:iin. Monesti onkin parempi, että kanssaihmiset oppivat tuntemaan ihmisenä muilta osin, niin suhtautuminen voi olla paljon suopeampaa sen jälkeen asian tullessa ilmi.
Ehkä nämä "muut osat" ovatkin sitä sinun OIKEAA USKOASI, sitä jota ei tarvitse hävetä, sitä joka ilmenee sinussa lähimmäisen rakastamisena ja fiksuna käytöksenä.
Ajattelen että vanhoillisuus onkin vain rooli jota helvettiin joutumisen pelosta vedät. Mitä sanot tästä tulkinnasta?
Tarkoitan persoonaa ja olemusta, toki niissä heijastelee uskokin, muttei niillä varsinaisesti ole uskon kanssa tekemistä.
Jos sana vanhoillislestadiolainen mainitaan heti kärkeen, niin on aivan varma että jokaisen ihmisen käsitykset ja stereotypiat vanhoillislestadiolaisista pyrkivät pintaan, ja ne eivät ole aina positiivisia, kuten tälläkin palstalla jatkuvasti osoitetaan.
En saata käsittää, mitkä ovat vanhoillislestadiolaisuuden tuoma VÄÄRÄ USKO ja sen vaikutukset ihmisten väliseen kanssakäymiseeni. Pidän sen asian ensiksi mieluummin taustalla, etteivät juuri nuo edellämainitut syyt pääse vaikuttamaan ihmissuhteiden muodostumiseen.
"Tarkoitan persoonaa ja olemusta, toki niissä heijastelee uskokin, muttei niillä varsinaisesti ole uskon kanssa tekemistä. "
Mitä Raamattu sanoikaan Hengen hedelmistä? Millaisia ne ovat ja miten ne näkyvät käytännössä? Jos ihmisen persoonallisuus ja usko erotetaan toisistaan niin usko jää vain teoreettiseksi dogmeihin nojautumiseksi. Usko - jos se on elävää - vaikuttaa koko ihmiseen ja muuttaa häntä, ja muuttaa siinä määrin missä ihminen Jumalalle antautuu. Kysymys on siitä saako Jeesus hallita elämääsi.
EI HÄVETÄ, PÄINVASTOIN:)
No kyllä se hävettää jossain mielessä.
On mukavampi, kun kukaan ei tiedä olevani sellainen.
Aikoinaan julistin kyllä uskovaisuuttani selkeästi, mutta totesin siitä olevan etupäässä vain haittaa. Siksi piilotin kynttiläni vakan alle ja siellä se on pysynyt kauan aikaa.
Mitä olisivat ne asiat, mitkä hävettää ?
- sana vanhoillinen ja lestadiolainen, lesta, lestis.
- uskis tai uskovainen nimitys
- ehkäisykielto
- vain me oppi
- Jumalan valtakunta ja Jumalan lapset
Esim. kirkkouskovana olisi helpompi olla, koska se on yleisesti hyväksyttyä.
Jos olisin Jehovan Todistaja, en millään kehtaisi sanoa sitä kenellekkään ihmiselle.
Sen sijaan raittiutta ja tupakoimattomuutta en häpeä, vaikka monella saattaa olla vaikeuksia sanoa suoraan, ettei kallista lasia.
Ylvästelen raittiudellani ja kehun, miten viisas olen, kun en tarvitse viikonlopuksi six päx koppaa rentoutumiseen.
Kehua retostelen, miten viisaasti olen aina elänyt ja miten monelta krapula-aamulta olen välttynyt.
Parissa työpaikkahaastattelussa on käynyt huonosti, kun on myöntänyt olevansa vanh.lestad.
Rakennustyömaalle pyrittäessä turpean näköinen pomo sanoi, ettei me täällä semmoisia miehiä kaivata ja toisessa paikkaa taas sanottiin, että läheltä kuule liippasi, mutta kun tuli tuo vakaumus.
Toki monella on hyviäkin kokemuksia uskontonsa taustan julkituomisesta, mutta varmasti ei ole aina hyväksi sanoa paukauttaa suoraan, johan siinä työhön ottaja hätkähtää.
Varsinkaan nuoren naisen, joka on äskettäin mennyt naimisiin, pelottaa työnantajaa, joka ajattelee, että tämä uskovainen ei kauaa ole, kun tulee raskaaksi joka vuosi.
Vaikka uskoaan ei saisi hävetä, niin kyllä sitä vaan häpeää. Ei taida Pyhä Pietari minua huolia luokseen, kun olen tämmöinen ollut.
Ei sitä uskoa Jeesukseen niinkään häpeä, vaan sitä uskovien yhteisöä, vanh.lestadiolaisuutta.
Sekin tervehtimistapa hävettää. Jos on vieraita kuulolla, niin kyllä sitä sanoo sen Jumalan terveen niin hiljaa, ettei vieras sitä kuule.
Olen varmaan ainoa vanh.lestad.joka näin ajattelee ja tuntee. Olen kyllä huomannut, että se tervehtiminen koetaan kiusalliseksi rasitteeksi monissa tapauksissa.
Myös uskosta osattomat kokevat itsensä vaivautuneiksi joutuessaan eri tavalla tervehdityksi tai kun heitä vahingossa tervehditään uskovaisten tavoin.
"Varsinkaan nuoren naisen, joka on äskettäin mennyt naimisiin, pelottaa työnantajaa, joka ajattelee, että tämä uskovainen ei kauaa ole, kun tulee raskaaksi joka vuosi."
Eikö Suomen laki kiellä tämän kaltaista syrjintää?
"että läheltä kuule liippasi, mutta kun tuli tuo vakaumus."
Eikö vanhoillinen ole tunnetusti ja nimeomaan työntekijänä ahkera ja rehellinen? Miksiköhän työhönottaja koki sen haittana?
Jos työnantaja tietää taustoista jotain sellaista, mikä ei ole eduksi, niin eihän hänen ole pakko ottaa juuri ko.työntekijää.
Toki hän ei sitä sano suoraan, koska silloinhan hän tekisi virheen syyllistyen syrjintään.
Sen jälkeen, kun on jo ottanut ja ollut töissä ja jää joka vuosi äitiyslomalle, ei työnantaja voi enää mitään, vaan voi harmitella, että pahus, kun en kysellyt enemmän tuon taustoista.
Varsinkin yksityistyönantajille tällainen on harmillista, mutta valtion ja kunnan hommissa ei ole niin väliä, vaikka olis jatkuvasti äitiyslomalla.
Ahkera ja rehellinen työntekijä ei ole ainoat kriteerit, sillä monasti uskovaisen vakaumuksen omaava ei ole hyvä neuvottelija kauppoja hierottaessa, kun ei voi kallistaa lasia, mikä kuuluu tapaan. Esim. valtuuskunnassa, joka meni kiinaan, tarjottiin kiinalaiseen tapaan käärmettä, hyönteisiä ja muita outoja herkkuja.
Oli suuri loukkaus, kun kauppaneuvottelijat eivät koskeneet ruokiin, mikä taas ei edistänyt kaupanhierontaa.
Juuri kaupankäynnit ja valtiomiestason tapaamiset ovat sen luokan touhua, ettei siellä oikein voi kieltäytyä alkoholista.
Myyntimiehen täytyy kallistaa lasia ja juoda paljon kahvia. Joka tähän ei pysty, ei ole myöskään hyvä kauppamies.
Emme häpeä kristuksen oppia.
Toivottavasti Jumala sinuakin kutsuisi parannuksen askelille.
Voi teitä, maanteitä ja rautateitä.
"Heillä on Jumalinen meno olevinansa, mutta sen voiman he kieltävät pois"
Tuo on jo niin läpipaistavaa puhetta, että se huomataan jo täällä ajassa provoksi.
Ja tulisilmäisen tuomarin edessä vastaa jokainen kerran kaikista turhista sanoista..
laki tällaisen syrjinnän ja myös muunlaisen (rotu/sukupuoli/uskonto jne.), mutta käytäntö tuppaa valitettavasti olemaan monesti toinen. Eivätkä vl:ät ole varmastikaan ainoita, joita kohdellaan kaltoin vakaumuksensa takia...
ilmaisun "Herää painajaisesta!"?
Jos kiinnostaa, niin sähköpostini on [email protected]
Ei lainkaan vieras ilmaisu.
Täällä tosin ei ymmärretä ACIM:n kieltä ja koko kirja luetaan automaattisesti harhaoppiseksi jo heti kättelyssä. Jos siitä aikoo täällä keskustella niin paras on yrittää pukea sanomansa raamatulliseen muotoon. Ehkä silloin menee edes jotain jakeluun.
Kiitos meilailupyynnöstä mutta keskustelen mieluummin palstalla kuin sähköpostitse.
mutta voi olla etten kaiken jälkeen paljon palstalla keskustele.
Don´t you understand?
Selitä ja perustele. :)
IOK, the Child of Life.
Jos omasta mielestä oma usko on todella fiksua ja oikeaa niin silloinhan ihminen ei häpeä sitä.
Jos ajattelee että Jumala on tämän uskon takana ja häpeää uskoaan niin silloinhan kuvittelee häpeävänsä itse Jumalaa. Jos on tilanne niin olisi hyvä keskustella asiasta rukouksessa itsensä Jumalan kanssa. Asian pitäisi korjaantua ihan tällä.