Ydinenergian tuotannon kaikissa vaiheissa esiintyvä ionisoiva säteily tunnetusti kasvattaa syöpäriskiä, kuten nykyaikana niin moni muukin asia.
Yksittäinen ydinvoimala ei normaalisti toimiessaan päästä merkittävästi säteilyä laitoksesta ulos. Onnettomuustapauksessa radioaktiiviset aineet voivat levitä hyvinkin kauas ja aiheuttaa syöpää tuhansienkin kilometrien päässä onnettomuuspaikasta. Esimerkiksi Tshernobylin ydinvoimalakataastrofin (1986) arvioidaan aiheuttavan Suomessa 500 syöpäkuolemaa 80 vuoden aikana. Onnettomuuden johdosta samassa ajassa syöpään sairastuvien määrästä Suomessa en ole nähnyt arvioita.
Hiili-14 on ydinvoimalan merkittävin radioaktiivisen aineen päästö. Hyvin pitkän, lähes 6000 vuoden, puoliintumisajan vuoksi se ei oikeastaan ihmiselämän mittapuun katoa koskaan. Sen määrä luonnon kiertokulussa vain lisääntyy ja siten määrä ihmisissäkin vain kasvaa kasvamistaan. Saman tekee tietenkin kaikki radioaktiiviset aineet, joilla on pitkä puoliintumisaika.
Yksittäisen ydinvoimalan yhden vuoden sallittujen päästöjen sijasta tulisikin tarkastella koko ydinenergian tuotannon aiheuttamia radioaktiivisten aineiden kokonaispäästöjä pitkällä aikavälillä, sillä niiden määrä kasvaa koko ajan. Riski sairastua säteilyperäiseen syöpään kasvaa samassa suhteessa.
Yksittäinen ydinvoimala ei normaalisti toimiessaan päästä merkittävästi säteilyä laitoksesta ulos. Onnettomuustapauksessa radioaktiiviset aineet voivat levitä hyvinkin kauas ja aiheuttaa syöpää tuhansienkin kilometrien päässä onnettomuuspaikasta. Esimerkiksi Tshernobylin ydinvoimalakataastrofin (1986) arvioidaan aiheuttavan Suomessa 500 syöpäkuolemaa 80 vuoden aikana. Onnettomuuden johdosta samassa ajassa syöpään sairastuvien määrästä Suomessa en ole nähnyt arvioita.
Hiili-14 on ydinvoimalan merkittävin radioaktiivisen aineen päästö. Hyvin pitkän, lähes 6000 vuoden, puoliintumisajan vuoksi se ei oikeastaan ihmiselämän mittapuun katoa koskaan. Sen määrä luonnon kiertokulussa vain lisääntyy ja siten määrä ihmisissäkin vain kasvaa kasvamistaan. Saman tekee tietenkin kaikki radioaktiiviset aineet, joilla on pitkä puoliintumisaika.
Yksittäisen ydinvoimalan yhden vuoden sallittujen päästöjen sijasta tulisikin tarkastella koko ydinenergian tuotannon aiheuttamia radioaktiivisten aineiden kokonaispäästöjä pitkällä aikavälillä, sillä niiden määrä kasvaa koko ajan. Riski sairastua säteilyperäiseen syöpään kasvaa samassa suhteessa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Nyt kyl pääs unhottumaan et miten se hiili14 nyt ydinvoimalaan liittyy.
suoraanko vai epäsuraan eli mistä reiästä sitä tulee ja onko chp-hiilivoimala vapaa C14 päästöistä (en usko)
Ilmaanhan se Hiili-14 pääsee ainakin Suomen ydinvoimaloissa:
Hiili-14-päästöt ilmaan viimeisen vuosineljänneksen aikana:
Loviisa 76GBq, Olkiluoto 196GBq
TVO mainitsee omilla sivuillaan Hiili-14-päästöjen kasvaneen laitosyksiköiden tehonkorotuksen myötä.
Isompi ongelma Hiili-14 ydinjätteiden jälleenkäsittelylaitoksissa, Sellafield (Englanti) ja La Hue (Ranska). Sellafieldissä tapahtui aikoinaan isoja Hiili-14-päästöjä mereen muun moskan mukana.
Hiilenpoltossa tapahtuu myös radioaktiivisten aineiden päästöjä, mutta en tiedä niistä tarkemmin.
Siis mistä tarkalleen ottaen tuota radioaktiivista hiiltä syntyy? Ei ainakaan fissioreaktioissa...
Samaa paskaa kuin aina.
Kosminen säteily synnyttää hiili 14 ytimiä C14 yläilmakehässä. Säteily vapauttaa neutroneja törmätessään materiaan. Kun neutronit törmäävät typpiytimiin muuttavat nämä C14 ytimiksi.
Näin ilmakehässä on aina pieni määrä radioaktiivisia C14 atomeja ihan luonnollisista syistä. Noin joka biljoonas ilmakehän hiiliatomi on C14 isotooppi. Hiilen kiertokulun mukana C14 leviää kaikkeen elolliseen solukkoon, myös ihmiseen.
C14-hajoamista hyödynnetään orgaanisen materiaalin iän määrityksissä.
Hajotessaan C14 ydin muuttuu takaisin typpiytimeksi.
Painotan vielä sitä, että jokaisessa ihmisessä on luonnollisista syistä radioaktiivisia C14 atomeja, myös nimimerkki Vastaajassa. Sama koskee radioaktiivista kalium 40 isotooppia.
Mutta kuinka ydinreaktorissa syntyy tätä radioaktiivista hiiltä ja kuinka se pääsee reaktorista ulos?
Neutroneja tuskin pääsee kovin paljoa karkuun.
"Mutta kuinka ydinreaktorissa syntyy tätä radioaktiivista hiiltä ja kuinka se pääsee reaktorista ulos?"
Neutronit pommittavat jäähdytteen happea ja typpeä. Siitä saadaan hieman C-14:sta. Esim:
N-14 n -> C-14 p
Kyllähän jäähdytteestä otetaan roskat pois aika ajoin.
"onko chp-hiilivoimala vapaa C14 päästöistä"
Jos siellä kivihiiltä poltetaan, niin silloin ei usein pysytä radiumille, toriumille ja uraanille säädetyissä päästörajoissa.
"Neutronit pommittavat jäähdytteen happea ja typpeä. Siitä saadaan hieman C-14:sta."
Tarkoitat siis jäähdytteellä primaaripiirin vettä? Onko siinä paljon typpeä?
Entä onnistuuko hapen muuttaminen hiileksi vesimolekyylissa?
Kuinka tämä hiili pääsee ilmakehään, vaikka sitä primaariveteen muodostuisikin? Eiköhän mahdollisessa puhdistuksessa oteta huomioon radioaktiiviset tuotteet.
"Tarkoitat siis jäähdytteellä primaaripiirin vettä? Onko siinä paljon typpeä?"
Sitäpä juuri ja vähän siinä on typpeä. Ei sen osuutta jäähdytteestä mun käsittääkseni mitenkään rutiininomaisesti määritetä, mutta selvä se, että reaktorin vesi ei ole sisään laitettaessakaan puhdasta H2O:ta. Sen sijaan polttoaineessa ja rakenteissa on typpeä joitakin kymmeniä miljoonasosia ja tämä dominoi C-14:sta kokonaistuotantoa reaktorissa. Päästöjen kannalta kuitenkin jäähdytteen C-14 on merkittävä. Lisää myöhemmin.
"Entä onnistuuko hapen muuttaminen hiileksi vesimolekyylissa?"
Sarjassamme epäelastisia ydinreaktioita:
O-17 n -> C-14 alfa
Tarpeeksi kovasti happi-17:sta osuva n voi todella ampua sieltä alfan ulos. Tuollainen reaktio ei ole todennäköisimmästä päästä ja vain korkeaenergiaisimmat fissioneutronit pystyvät tuohon temppuun. Jos tunnet asian laskennallista puolta, niin vaikutusala näyttäisi olevan luokkaa 3 mb kun neutronin energia on 4 MeV.
Pikaisella vilkaisulla näyttäisi olevan niin, että hapesta tuotettu C-14 on merkittävin jäähdytteen C-14 -lähde. Tutkijat ovat vähän erimielisiä asiasta.
"Kuinka tämä hiili pääsee ilmakehään, vaikka sitä primaariveteen muodostuisikin? Eiköhän mahdollisessa puhdistuksessa oteta huomioon radioaktiiviset tuotteet."
Puhdistus tuottaa voimalaitosjätettä, joka sijoitetaan voimalaitoksen viereen, n. 100 m syvyyteen. Tämä jäte on kiinteää, kuivatettua jätettä.
Sen sijaan ydinvoimalaitoksessa syntyy myös jätevirtoja nestemäisessä ja kaasumaisessa muodossa. Ne yritetään ensin putsata ja sitten niiden aktiivisuuden annetaan vähentyä, mutta lopulta ne on laskettava luontoon. Tästäkin asiasta näyttäisi olevan erimielisyyksiä, mutta esim. radioaktiivista hiilidioksidia nyt ainakin syntyy reaktorin jätteenkäsittelyssä.
Sivulta:
http://www.stuk.fi/english/convention/compliance_lo.html
"Very long-life C-14 isotopes are also released from nuclear power plants. The annual C-14 release from the Loviisa plant is estimated to cause a radiation dose of about 4 manSv to the population of the world for a 500 year period, assuming that the amount of the population remains below 10 milliards, and that the living conditions and life styles remain."
Käyttäen ICRP:n kertoimia kollektiivisille annoksille saan naiivilla laskulla Loviisan C-14 -päästöjen aiheuttamien syöpätapausten odotusarvoksi 8 kpl 500:ssa vuodessa koko voimalaitoksen käyttöiän (50 v) aikana päästetystä radiohiilistä. Sille en tee arviota kuinka moni noista johtaa kuolemaan. Edelleen tuo on naiivi lasku erityisesti siksi, että kertoimet ovat epämääräiset, sopivat parhaiten aikuisväestöön ja erittäin pienillä annoksilla ja annosnopeuksilla käytetty säteilyhaittamalli ei välttämättä päde.
Vuodessa kuolee n. miljoona eurooppalaista erilaisiin syöpiin.
Suomessa arvioidaan kuolevan n. 100000 ihmistä seuraavien 25 vuoden aikana tupakan aiheuttamiin syöpiin.
Huoneilman radonin aiheuttamaan keuhkosyöpään arvioidaan vuodessa kuolevan n. 200 suomalaista (80 vuodessa 16000).
Näiden vertailulukujen valossa ydinvoimatuotannosta aiheutuneet syövät ovat marginaalinen ongelma.
Jokainen pienikin säteilyannos lisää syöpäriskiä. Riski saada säteilyperäinen syöpä riippuu siis elinaikana hankitusta kokonaisaltistuksesta.
Tämä merkitsee sitä, että puheet "semmonen ja semmonen annos on semmoseen ja semmoseen annokseen verrattuna merkityksetön", koska kaikki kuitenkin lasketaan yhteen.