Viime vuosien hallitsematon maahanmuutto on ajanut Ruotsin kuntia katastrofin partaalle. 110 kunnan talous on ajautumassa tappiolliseksi velkataakan kasvaessa samaan aikaan.
Värmlannin historiallisessa maakunnassa Keski-Ruotsissa sijaitsevan Filipstadin kunnan talous on ajautunut kriisiin maahanmuuton seurauksena. Kunta on käytännössä konkurssikypsä.
Vuosien 2008 ja 2018 välisenä aikana kunnan sosiaalimenot ovat Expressenin mukaan kasvaneet 10 miljoonasta kruunusta 30 miljoonaan. Verotuloista seitsemän prosenttia menee toimeentulotukeen. Normaalissa kunnassa menoerän suuruus on yksi prosentti.
Filipstadin demografinen yhtälö on vaikea. Ruotsalaiset muuttavat kunnasta pois maahanmuuttajien jäädessä. Maahanmuuttajista suuri osa on matalakoulutettuja aikuisia, joten oppimiskäyrän ollessa loiva, kunnan tulee varautua sosiaalituen maksamiseen koko maahanmuuttajien loppuelämän ajan.
Filipstadin lisäksi myös Hässleholm on suurissa vaikeuksissa
Skånessa sijaitseva Hässleholm maksaa myös isoa laskua kuntaan suuntautuneesta maahanmuuttajavirrasta.
Useilla maahanmuuttajilla on kovin matala koulutustausta, kertoo Kristianstadsbladet. Kunnan sosiaalimenot ovat kasvaneet vuoden 2012 32 miljoonasta kruunusta tämän vuoden 52 miljoonaan ja tulevat kasvamaan kuudella miljoonalla vuodessa seuraavien kahden vuoden aikana.
– Tällä hetkellä meillä on 100 luku- ja kirjoitustaidotonta ja noin 200 erittäin matalakoulutettua ihmistä. Periaatteessa heidän työllistämisensä tulee olemaan mahdotonta, sanoo Lars Johansson (M), kunnanvaltuuston puheenjohtaja.
Kunta on joutunut ottamaan vastaan 2 663 aikuista maahanmuuttajaa viiden vuoden aikana. Sosiaalijohtaja Thed Carlsson kertoo 75-80 prosentin tarvitsevan sosiaalitukea valtion kustantaman kahden vuoden tukijakson päätyttyä.
Myös Ruotsidemokraattien valtuutettu Ulf Berggren sanoo, että kielitaidottomien ja kouluttamattomien maahanmuuttajien on käytännössä mahdoton saada töitä. Puolue on varoittanut asiasta jo kymmenen vuotta sitten.
Ratkaisu on kotiuttaminen
Systeemikriittisen Ledarsidorna -uutissivuston vastaava toimittaja Johan Westerholm sanoo Nyheter Idag -lehden haastattelussa, että kunnat kuten Filipstad ovat toimineet maahanmuuttajien kaatopaikkoina. Samaan aikaan näitä kuntia rasittaa white flight, ruotsalaisten poismuutto. Koulutetut ruotsalaiset muuttavat muualle työn perässä, mutta kouluttamattomat maahanmuuttajat jäävät.
Kunnat voivat osittain syyttää tilanteesta itseään. Aiemmin maahanmuutto oli kunnille hyvä liiketoimi, mutta kun valtio lyhensi pakolaisen saaman tuen maksuaikaa kahteen vuoteen kuntaan saapumisesta, bisnes muuttui rasitteeksi.
Westerholm pitää maahanmuuttajien ylistettyä koulutusta suurena valheena.
– Tietysti se on. Tietysti, se on suuri vale, hän sanoo.
– Keskiverto somalimaahanmuuttajalla on 1,7 vuoden koulutustausta. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaista lääkärinkoulutuksen saanutta 17 vuotta opiskellutta kohti on 9 luku- ja kirjoitustaidotonta, Westerholm laskee.
Westerholm painottaa, että ratkaisu umpikujaan ajautuneeseen tilanteeseen on pakolaisten kotiuttamiset. Jo nykyisellään lähtömaissaan lomailevat pakolaiset voidaan kotiuttaa, mutta niin ei vain toimita. Westerholm uskoo käytäntöjen muuttuvan.
– Maahanmuuttovirasto voi perua oleskeluluvan sillä perusteella, että suojelua ei enää tarvita. Näin ei vain toimita nykyään. Mutta se tulee muuttumaan, toimittaja sanoo
Värmlannin historiallisessa maakunnassa Keski-Ruotsissa sijaitsevan Filipstadin kunnan talous on ajautunut kriisiin maahanmuuton seurauksena. Kunta on käytännössä konkurssikypsä.
Vuosien 2008 ja 2018 välisenä aikana kunnan sosiaalimenot ovat Expressenin mukaan kasvaneet 10 miljoonasta kruunusta 30 miljoonaan. Verotuloista seitsemän prosenttia menee toimeentulotukeen. Normaalissa kunnassa menoerän suuruus on yksi prosentti.
Filipstadin demografinen yhtälö on vaikea. Ruotsalaiset muuttavat kunnasta pois maahanmuuttajien jäädessä. Maahanmuuttajista suuri osa on matalakoulutettuja aikuisia, joten oppimiskäyrän ollessa loiva, kunnan tulee varautua sosiaalituen maksamiseen koko maahanmuuttajien loppuelämän ajan.
Filipstadin lisäksi myös Hässleholm on suurissa vaikeuksissa
Skånessa sijaitseva Hässleholm maksaa myös isoa laskua kuntaan suuntautuneesta maahanmuuttajavirrasta.
Useilla maahanmuuttajilla on kovin matala koulutustausta, kertoo Kristianstadsbladet. Kunnan sosiaalimenot ovat kasvaneet vuoden 2012 32 miljoonasta kruunusta tämän vuoden 52 miljoonaan ja tulevat kasvamaan kuudella miljoonalla vuodessa seuraavien kahden vuoden aikana.
– Tällä hetkellä meillä on 100 luku- ja kirjoitustaidotonta ja noin 200 erittäin matalakoulutettua ihmistä. Periaatteessa heidän työllistämisensä tulee olemaan mahdotonta, sanoo Lars Johansson (M), kunnanvaltuuston puheenjohtaja.
Kunta on joutunut ottamaan vastaan 2 663 aikuista maahanmuuttajaa viiden vuoden aikana. Sosiaalijohtaja Thed Carlsson kertoo 75-80 prosentin tarvitsevan sosiaalitukea valtion kustantaman kahden vuoden tukijakson päätyttyä.
Myös Ruotsidemokraattien valtuutettu Ulf Berggren sanoo, että kielitaidottomien ja kouluttamattomien maahanmuuttajien on käytännössä mahdoton saada töitä. Puolue on varoittanut asiasta jo kymmenen vuotta sitten.
Ratkaisu on kotiuttaminen
Systeemikriittisen Ledarsidorna -uutissivuston vastaava toimittaja Johan Westerholm sanoo Nyheter Idag -lehden haastattelussa, että kunnat kuten Filipstad ovat toimineet maahanmuuttajien kaatopaikkoina. Samaan aikaan näitä kuntia rasittaa white flight, ruotsalaisten poismuutto. Koulutetut ruotsalaiset muuttavat muualle työn perässä, mutta kouluttamattomat maahanmuuttajat jäävät.
Kunnat voivat osittain syyttää tilanteesta itseään. Aiemmin maahanmuutto oli kunnille hyvä liiketoimi, mutta kun valtio lyhensi pakolaisen saaman tuen maksuaikaa kahteen vuoteen kuntaan saapumisesta, bisnes muuttui rasitteeksi.
Westerholm pitää maahanmuuttajien ylistettyä koulutusta suurena valheena.
– Tietysti se on. Tietysti, se on suuri vale, hän sanoo.
– Keskiverto somalimaahanmuuttajalla on 1,7 vuoden koulutustausta. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaista lääkärinkoulutuksen saanutta 17 vuotta opiskellutta kohti on 9 luku- ja kirjoitustaidotonta, Westerholm laskee.
Westerholm painottaa, että ratkaisu umpikujaan ajautuneeseen tilanteeseen on pakolaisten kotiuttamiset. Jo nykyisellään lähtömaissaan lomailevat pakolaiset voidaan kotiuttaa, mutta niin ei vain toimita. Westerholm uskoo käytäntöjen muuttuvan.
– Maahanmuuttovirasto voi perua oleskeluluvan sillä perusteella, että suojelua ei enää tarvita. Näin ei vain toimita nykyään. Mutta se tulee muuttumaan, toimittaja sanoo
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.