Nämä iskut toivat Vladimir Putinin valtaan, totuutta etsitään yhä

Nämä iskut toivat Vladimir Putinin valtaan, totuutta etsitään yhä

Pommi-iskut surmasivat satoja Venäjän ’mustassa syyskuussa’ 1999.

Tänään maanantaina tuli kuluneeksi tasan 20 vuotta yhdeksänkerroksisen asuintalon Kaakkois-Moskovassa tuhonneesta ja 106 henkeä vaatineesta räjähdyksestä. Neljä päivää myöhemmin räjähti toinen kerrostalo kaupungin eteläosassa. Iskussa kuoli 119 ihmistä. Venäjän vuoden 1999 ”mustan syyskuun” aikana tapahtui vielä kaksi iskua. Yhteensä kuolonuhreja kertyi yli kolmesataa ja loukkaantuneita liki 900.

Brittilehti The Times kertaa iskuja tässä jutussa. Niitä pidetään eräänä merkittävänä tekijänä Venäjän presidentti Vladimir Putinin nopeassa valtaannoussussa 2000-luvun taitteessa.

Putin oli nimitetty pääministeriksi vain viikkoja ennen räjähdysten sarjaa. Hän syytti iskuista tshetsheeniterroristeja ja käytti niitä perusteluna sodalle, joka nosti nuoren ja verrattain tuntemattoman poliitikon nopeasti kansansuosioon.

The Timesin mukaan kysymys syyllisestä on eräs arkaluontoisimpia, jonka Venäjällä voi esittää. Jotkut Kremlin kriitikot ovat syyttäneet räjähdyksistä Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:tä. Vladimir Putin toimi sen johtajana ennen nimitystään pääministeriksi.

Historioitsija Juri Felstinski toteaa, että harva oli aikanaan valmis uskomaan, että Vladimir Putin olisi valmis surmaamaan satoja moskovalaisia turvatakseen valta-asemansa.

– Mutta nyt, kun kuolemia on tullut niin paljon lisää – hyökkäys Georgiaan, tuhannet kuolleet molemmilla puolilla Ukrainan konfliktissa – ihmiset ovat valmiita uskomaan, että hänellä olisi voinut olla osaa pommi-iskuihin, Felstinski sanoo.

Juri Felstinski on kirjoittanut aikanaan pommi-iskuja sivuavan ja Putinin Kremliä kritisoivan kirjan yhdessä entisen FSB:n agentin ja Putinin vastustajan Aleksander Litvinenkon kanssa. Litvinenko murhattiin Lontoossa radioaktiivisella poloniumilla vuonna 2006. Kymmenen vuotta myöhemmin valmistuneen brittitutkinnan mukaan Litvinenko surmattiin mitä todennäköisimmin Venäjän tiedustelupalvelun FSB:n operaatiossa. Felstinski pitää Venäjä kuilun partaalla -kirjaa yhtenä mahdollisena syynä Litvinenkon surmaan.

Kirjassa kerrotaan iskusarjan kenties kummallisimmasta käänteestä. Se selostetaan yksityiskohtaisesti myös tämän linkin takaa löytyvässä CBC:n jutussa. Rjazanilaisen kerrostalon asukkaat havaitsivat miesten kantavan epäilyttäviä säkkejä autosta talonsa kellariin kaksi viikkoa toisen Moskovan iskun jälkeen ja kutsuivat poliisin paikalle. Kellarista löydettiin laukaisin, puoli kuuteen aamulla säädetty ajastin ja räjähteeksi uskottua ainetta sisältäneitä säkkejä. Poliisin pommiryhmän laitteiden mukaan kyse oli RDX-räjähteestä. Säkit vietiin FSB:n ja Venäjän sisäministeriön laboratorioihin.

Auto löydettiin suuressa poliisioperaatiossa ja kaksi kolmesta epäillystä jäi lopulta kiinni. Pidätetyt paljastuivat kuitenkin FSB:n virkailijoiksi ja heidät vapautettiin. Venäjän silloisen johdon kommentit vaihtelivat. Sisäministeri Vladimir Rushailo ylisti ensin Rjazanin asukkaita estetystä terrori-iskusta. FSB:n johtaja Nikolai Patrushev totesi vain puoli tuntia myöhemmin, että kyseessä olikin turvallisuuspalvelun harjoitus. Säkeissä oli Patrushevin mukaan sokeria. Pommi-iskujen sarja loppui Rjazanin tapaukseen.

Talopommituksiin liittyvät salaliittoepäilyt ovat saaneet vauhtia myös iskuja tutkineiden epäilyttävistä kuolemista. The Times mainitsee vuonna 2006 ammutun toimittaja Anna Politkovskajan ja FSB:tä pommituksista julkisesti epäilleen liberaalin venäläispoliitikko Sergei Jushenkovin. Jushenkov ammuttiin vuonna 2003. Hän oli mukana pommi-iskuja tutkineessa Kovaljovin komissiossa. Toinen komission jäsen ja pommi-iskujen virallisen linjan epäilijä, poliitikko ja toimittaja Juri Štšekotšihin kuoli puolestaan äkisti akuuttiin ”allergiseen reaktioon” vuonna 2003. Štšekotšihinin kuolemaa on epäilty myrkytykseksi. Kansainvälinen toimittajien oikeuksia valvova CPJ-järjestö on liittänyt kuoleman korkean tason korruptiotapaukseen liittyneeseen uutisoitiin.

Vladimir Putin on kiistänyt väitteet Venäjän hallinnon osallisuudesta iskuihin jyrkästi jo vuosia sitten.

– Tämä on täyttä pötypuhetta. Täysin hullua. Kukaan Venäjän turvallisuuspalveluissa ei voisi tehdä tällaista rikosta omaa kansaansa kohtaan. Jo ajatus on moraaliton. Tämä ei ole muuta kuin Venäjän vastaista infosotaa, Putin totesi väitteistä virallisessa elämäkerrassaan maaliskuussa 2000.

Venäjän virallisen tutkinnan mukaan kaikkien iskujen takana olivat muslimiterroristit.