Eversti Viiklan äkillinen kuolema ja Marskin vierailu Rovaniemellä

Marski ei saanunna seisokkia aikaseksi. Siinä syy itemurhaan.

Ilman minkäänlaista näennäistäkään indisiota tämnä kuuluisi salaliittoteoria-palstalle tai Maailman menoa-palstalle

Jossain kirjoissa on kerrottu Viiklan ottaneen liian raskaasti joukkojensa kovat tappiot mm. Kelsinkäisessä, ja siksi ampui itsensä. Tämä voisi ehkä pitää jossain määrin paikkaansa ja kun nyt näytti olevan tiedossa uusi, Mannerheimin ajama talvihyökkäys Sorokkaan, hän päätti päivänsä.

https://www.kaleva.fi/uutiset/kulttuuri/jankajaakareilla-yha-kerrottavaa/543484/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Verner_Viikla

Wikipedian juttu viittaa Viiklan henkilökohtaisiin murheisiin Tuompon kirja viitteenä. Kuitenkaan Tuompo ei kirjansa sivulla 99 kerro mitään muuta kuin "että Viikla oli samana päivänä palannut matkaltaan Rovaniemelle, jossa hänellä oli ehkä ollut hieman kuumetta. Viikla oli maininnut eräälle hänen luonaan käyneelle sukulaiselle, että hänellä on ollut vastoikäymisiä ja murhetta. Hän ei kuitenkaan ollut halunnut kertoa tarkemmin huolistaan."

Viiklalle myönnettiin ylennys kenraalimajuriksi ja Mannerheim -risti päivämäärällä 15.12.1941, siis ylennettiin käytännössä postuumisti kuten kuolleille oli tapana.

Tuompo, W. E., Päiväkirjani päämajasta 1941–1944, WSOY: Porvoo 1968.

-

Mannerheim näyttää olleen innokkain Sorokkaan hyökkäystä kannattanut suomalaisjohtaja. Tosin keväällä 1942 hän myöskin hautasi Airon ja Raappanan suunnitelman Sorokkaan menosta suomalaisvoimin.

Sivulla 311 (20.11.1941) "Kuten yleensäkin keskustellessani Mannerheimin kanssa, hän otti taas puheeksi Vologdan merkityksen. Hän haluaisi kovasti, että saksalaiset saisivat sen haltuunsa. "Tuo alue on ratkaisevan tärkeä sodankäynnille Pohjois-Venäjällä. Jos meillä on hallussamme Vologda, Sorokka, Kantalahti ja Murmansk, silloin englantilaiset ja amerikkalaiset eivät voi enää tehdä meille mitään."

Hän oli menossa Rovaniemelle vastavierailulle Falkenhorstia hyvästelemään ja Stumpffia tapaamaan Kemiin 24.11.1941, mutta sairastui kuumeeseen.
Hän vääntäytyi Rovaniemelle puolikuumeisena toipilaana 14.12.1941 (s. 333)
Taas neuvoteltiin Sorokkaan menosta (s. 339) "Mannerheim esitti näkökantansa vielä yhteenvetona: Hänen mielestään hyökkäys Sorokkaan olisi hyödyllisin ja menestystä lupaavin."

Pah. Mannerheim vain mielisteli Erfurthia ja varmasti mahdollisista hyökkäyksistä lupaavin olisi tuo. Tosiasiassa Mannerheim ei ollut innostunut hyökkäyksestä varmastikaan yhtään

Viiklasta on tehty lopultakin elämänkerta. Syitä itsemurhalle tässäkin kirjassa vaan arvuutellaan.

Uunituoreessa kirjassaan Andersson on pyrkinyt löytämään selityksen kunnioitetun sotasankarin äärimmäiselle ratkaisulle.

– Aikaisemmin on virheellisesti oletettu, että itsemurha olisi johtunut huonosta sotamenestyksestä. Todennäköisesti Viikla kuitenkin masentui kuultuaan, että hänen komentamansa 6. divisioona joutuisi uhrautumaan uudelleen Saksan armeijan takia, joka halusi jatkaa hyökkäystä Lapissa. Viikla ei halunnut enää uhrata suomalaisia sotilaita, Andersson sanoo.

Anderssonin mukaan Viiklan päätös lähteä oman käden kautta on valitettavaa senkin takia, että hänet olisi myöhemmin samana päivänä ylennetty kenraalimajuriksi. Ylennys peruttiin, mutta Viiklasta tehtiin Mannerheim-ristin ritari.

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/783042-viimein-myos-mannerheim-ristin-ritari-45-sai-tarinansa-yksiin-kansiin-sotasensuurin

Yksi aukko Suomen sotahistoriasta täyttyi, kun sipoolaisen Martin Anderssonin kirjoittama kirja jääkärieversti Verner Viiklasta näki päivänvalon.

Kirja on harvinaisuus, sillä se on ensimmäinen Viiklasta kirjoitettu teos.

Avaus on pötyä.
Marskin Rovaniemen vierailulla ja Viiklan itsemurhalla ei ole mitään yhteyttä,
Se oli yllätys kaikille. Syynä oli luultavasti masennus raskaiden henkilötappioiden johdosta. Nehän eivät johtaneet mihinkään, vaan sota tuntui jatkuvan loputtomiin. Viikla otti vastuunsa raskaasti ja teki oman ratkaisunsa..