Pyhäinpäivä lähestyy taas..

Voiko laittomuus olla vaittajan puolella?
Jos, niin suomen valtion kirkolla laittomuutta edeklleen uhrien pilkkaajana!
-
Sisällissota kosketti myös kirkkoa - Kirkko ja koti

https://www.kirkkojakoti.fi › 1089-sisallissota-kosketti-myos-kirkkoa
28.2.2018 - Tänä vuonna on kulunut sata vuotta sodasta, jonka jäljet näkyivät pitkään ja osin näkyvät edelleen Suomessa. Suomen sisällissota oli ...
Sisällissota kirkon mukaan - Sley

https://www.sley.fi › sisallissota-kirkon-mukaan
5.3.2018 - Tähän liittynyt sisällissota käytiin kirkon jäsenten välillä, mutta kirkko ei ollut vallankumouksen kohde tai näyttämö. Kuitenkin sodan molemmat ...
Kirkko asettui 1918 laillisen hallituksen puolelle – Svinhuvfud

itsenaisyys100.fi › kirkko-asettui-1918-laillisen-hallituksen-puolelle
Kirkko asettui sisällissodassa laillisen hallituksen puolelle. Sodan jälkeen kirkon asema yhteiskunnassa vahvistui. Itsenäistymistä edeltänyt keskustelu kirkon ja ...
Sisällissota 1918 ja kirkko | Tiedekirja

https://www.tiedekirja.fi › default › sisallissota-1918-ja-kirkko
Suomen sisällissodassa 1918 luterilaisen kirkon jäseniä taisteli rintaman molemmin puolin. Kirkko ei ollut sodan erityinen osapuoli, mutta sota kosketti sitä silti ...
Pyhä sota, Saatana ja Harmageddon – näin uskonto koettiin ...

https://www.kirkkojakaupunki.fi › pyha-sota-saatana-ja-harmageddon-nain...
19.1.2018 - Kirkon virallista kantaa määritteli voimassa ollut laki. Helsingistä alkanut sisällissota oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kannalta laiton jo ...
[PDF]
Ilkka Huhta - Suomen kirkkohistoriallinen seura

www.skhs.fi › wp-content › uploads › 2018/05 › Sisällissota-1918-ja-kirkko
27.5.2018 - Sisällissota 1918 ja kirkko. Toimittanut Ilkka Huhta. Zusammenfassung. (Puuttuu vielä tästä, lisätään vedokseen). Helsinki 2009. Suomen ...
[PDF]
Kirkko ja sisällissota työväen muistoissa - Suomen ...

www.skhs.fi › wp-content › uploads › 2018/05 › Ulla-Maija-Peltonen-Kir...
Ulla-Maija Peltonen. Kirkko ja sisällissota työväen muistoissa. Vuoden 1918 sota on muovannut merkittävällä tavalla suomalaisten työläisten maail- mankuvaa.
Sisällissodan muistovuotta vietetään myös kirkossa - Suomen ...

https://evl.fi › article › Sisallissodan muistovuotta vietetaan myos kirkossa
16.1.2018 - Tänä vuonna on kulunut 100 vuotta Suomen sisällissodasta. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on mukana sodan muistamisessa.
Kirkko oli voittajien puolella 1918 – Kansan Uutiset

https://www.kansanuutiset.fi › artikkeli › 3827196-kirkko-oli-voittajien-pu...
30.12.2017 - Mäkisen mukaan sisällissodassa kirkko oli selkeästi voittaneiden valkoisten ... Suomen sisällissota tuo arkipiispa Kari Mäkisen mieleen ...
Kirkkoherra Matti Tolvanen tarkastelee sisällissotaa kirkon ...

https://www.kangasniemenseurakunta.fi › uutiset › news
26.1.2018 - Kirkko ja sisällissota 1918. Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden muistelemisen ja juhlinnan jälkeen olemme siirtyneet vuoteen, jossa ...

Toki historiassa on tapahtunut monelaista vääryyttä. Sisällisosdan aikanahan moniakin laitettiin "saunojen taakse"

En tarkoita, etteikö kaikkia heitä voitaisi muistaa mutta tavallaan historiallehan ei enää mitään voi. Ainoa johon aktiivisesti vaikuttaa on nykyhetki ja ehkä aavistuksen verran tulevaan.

Pyhäinpäivä ei ole kristillinen juhlapyhä, vaan se on Suomessa yritysjohtajien lanseeraama juhlapäivä joka pidetään aina lauantaina. Se on työllistettyjen suomalaisten sortamisen päivä, jossa ei ole mitään kirkollista eikä juhlallista.

Kirkollisia juhlapyhiä on kaksi, ja ne ovat kaikkien pyhien päivä, ja vainajien muistopäivä. Ne ovat aina maanantaina ja tiistaina, ja muissa Euroopan maissa ne ovat vapaapäiviä koska ne ovat kirkollisia juhlapyhiä. Suomessa pitää mennä töihin vaikka on kirkollinen juhlapyhä.

Mitään puolustusta ei ole raakuuksille, joita sotatantereilla tapahtuu.
Ja kaikkein pahimpia ovat sisällissodat, joissa veli käy veljeään vastaan.
Armoa ei anneta eikä pyydetä.
Ja kuten on Suomessakin todettu, viha ja vääryyksien kertominen jatkuu kolmanteen ja neljänteen polveen.
Kirkkokin oli aikanaan kahtia jakautunut. Vihaa osoittivat myös monet kirkon palveluksessa olevat, piispoista alkaen.

Taitaa olla edelleenkin uskonsuuntia, joiden mielestä eräät poliittiset puolueet ja niihin kuuluminen ovat paholaisen keksintö ja suuri synti. Vain uskonveljien suosittelema puoluepolitiikka kelpaa jumalalle.

Pyhäinpäivänä on myös hyvin tärkeää muistaa Jemenin sotatantereilla kaatuneita uskonsotureita ja heidän hengissä selvinneitä haavoittuneita ja kidutettuja aseveljiää. Siksi olemme kirkon hallintoelimissä päättäneet lahjoittaa pyhäinpäivänä kerättyjen kolehtien tuoton kokonaisuudessaan näiden uhrien kuntoutukseen. Kirkko kiittääkin jo näin etukäteen anteliaita kolehtihaaveja täyttäviä rakkaita seurakuntalaisiaan ja toivottaa Jumalan siunausta heille.

Varsinkaan luterilaisten ei pidä sekoittaa pyhäinpäivää kaatuneiden uskonsotureiden muisteluun, vaan tarkoitus on kunnioittaa pyhimyksiä.

Martti Luther julkaisi teesinsä halloweenina (pyhäinpäivän aattona) 31.10. ja aloitti tuona päivänä reformaation. Reformaatioon kuului useiden eri pyhimysten juhlapäivien yhdistäminen yhdeksi pyhäinpäiväksi joka on 1.11. Luterilaisuudessa tuolloin juhlitaan pyhimyksiä, mutta katolisuudessa on useita eri pyhimysten juhlapäiviä jotka kaikki ovat kirkollisia pyhäpäivä. Luterialisuudessa pyhimyksille on vain yksi pyhäpäivä, pyhäinpäivä.

Vainajien muistopäivä puolestaan on aina 2.11. luterilaisessa kirkossa ja se on taas ihan eri juhlapäivä kuin pyhimysten päivä. Kaatuneiden muistopäivä EI OLE pyhäinpäivä.

Kirkko on omaisuusmassa, papit ja piispat sen hoitajia.
Omaisuusmassa ei voi olla minun auktoriteetti.