"Viime vuonna kastettiin hieman alle 65 prosenttia kaikista Suomessa syntyneistä.
Tänä vuonna pudotus on ollut alkuvuonna erityisen jyrkkää: tammi-heinäkuussa kastettiin vain 60,4 prosenttia vauvoista."
https://yle.fi/uutiset/3-10972603
Hämmästyttävän jyrkkä pudotus, jos ei johdu jostain tilastovirheestä.
Tänä vuonna pudotus on ollut alkuvuonna erityisen jyrkkää: tammi-heinäkuussa kastettiin vain 60,4 prosenttia vauvoista."
https://yle.fi/uutiset/3-10972603
Hämmästyttävän jyrkkä pudotus, jos ei johdu jostain tilastovirheestä.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Tässä fb:stä Esa Ylikosken kommentti:
Naisten kirkoon kuuluvuus on noin 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin miesten kirkkoon kuuluvuus. Ero on tullut 10-15 vuoden aikana, kun miehet ovat enemmän eronneet kirkosta. Sikäli on "potentiaalia" siihen, että jatkossa naisten osuus kirkosta eronneissa olisi vaihteeksi suurempaa - niin kuin Helsingissä on siis ollut.
Kastamatta jättämiseen vaikuttaa myös se, että monen lapsen vanhemmista vain toinen kuuluu kirkkoon ja toinen ei kuulu. Nykylain mukaan 1.3.2017 alken tarvitaan molempien huoltajien yhteinen päätös, jos lapsi liitetään johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan. Aiemmin äiti yksin saattoi päättää asian!
Lopuksi yleinen kommentti: MIksi taas tarkastelette tätä ilmiöitä vain kirkon kannalta? Voisittehan välillä tarkastella asiaa myös sekulaarin kansalaisyhteiskunnan kannalta ja kysyä kommenttia myös esimerkiksi uskonnottomien ihmisoikeus-, kulttuuri- ja edunvalvontajärjestöltä Vapaa-ajattelijain liitolta tai sen jäsenyhdistyksien edustajilta.
Voisi kysyä myös niin päin, että miksi kastamisluvut ovat vielä noin korkeita verrattuna muiden pohjoismaiden kastamislukuihin. Niissä kastamisprosentin ja koko väestön kirkkoon kuulumisprossentin välinen ero on suurempi kuin mitä se on Suomessa.
Oulussahan kirkon puolella arvellaankin yhteisön paineen vaikuttavan lukuja nostavasti. Myös päivähoidon ja koulun piirissä on perheisiin päin uskonnollista painostusta pitää lapset uskonnon opetuksessa ja uskonnollisiissa tilaisuuksissa.
Aivan, asiassa on kaksi puolta, kirkollinen puoli ja sekulaarin yhteiskunnan puoli.
Hyvä tulokulma tälläiseen juttuun olisi, kuinka kirkko aikanaan on suuren kasteosuuden saanut luotua. Kastamisessa ei ole kyse perinteessä, vaan kristillisestä pakottamisen perinteestä. Kastaminen on ollut aikanaan pakollista, niinkuin kirkkoon kuuluminenkin. Näin kirkko on saanut luotua pakottamalla enemmistöpaineen jota nyt hiljalleen puretaan. Enemmistöpaineella kirkko on pitkään puolustanut pakottamalla luotua asemaansa. Ei pitäisi olla liikaa vaadittu medialta tuoda esiin kuinka kirkon asema on luotu polkemalla törkeästi ihmisoikeuksia.
Juuri noin! Kasteosuus on ollut epäluonnolisen korkea, ja se on vieläkin korkeampi kuin Pohjoismaissa.
Tämä tarkoittaa vuositasolla mukavaa 4,5 prosenttiyksikön laskua kasteosuuteen. Tällä tahdilla 50 prosenttia alitetaan kolmessa vuodessa. Nyt kannattaa itse kunkin pitää asiaa esillä eri foorumeilla, niin saadaan iso positiivinen muutos tapahtumaan varsin nopealla aikataululla.
Onko syntyvyys tasainen? Eihän esimerkiksi elokuussa varmaan kastettu juuri yhtään elokuussa syntynyttä.
Kirkon jäsentappio kuolleet kirkon jäsenet miinus kastetut lapset.
2013: 351
2014: 2 490
2015: 5 256
2016: 8 188
2017: 10 578
2018: 13 814
Vuonna 2019 mennään jo aika lähelle 20 000 jäsenen tappiota. Kirkosta eroaminen miinus kirkkoon liittyminen pari on saanut toisen vahvan rintaman kirkon alasajamisessa.
Melko optimistinen arvio minusta tuo lähes 20 000. Mutta 17 000 ilmeisesti riittäisi siihen, että kuolleena menetettyjen kirkon jäsenten määrä ylittäisi kasteessa jäseniksi liitettyjen ja muiden jäseniksi liittyneiden yhteismäärän.
Eli evl. kirkon kokonaisjäsentappio olisi tänä vuonna yhtä kuin kirkosta eronneiden määrä ja vähän päälle.
Pitää olla optinistinen. Nousevat luvut voi tuoda vielä plussaa loppuvuodelle. Kasteet laskee, mutta kannattaa huomioida myös kuolevien kirkon jäsenten nousu (suuret ikäluokat kun on tulossa kuolinikään). 2018 tammi-elokuussa oli 28 071 hautaan siunaus tilaisuutta ja 2019 tammi-elokuussa oli 29 020 hautaan siunaustilaisuutta.
Aikuiskasteiden määrähän on hyvin pieni, alle 400 koko maassa.
Todennäköisesti joo. Viime vuonna 370, ja tammi-heinäkuiden luku on laskenut 229 -> 209.
Tässä on kuitenkin yksi mutta. Luvut ovat kohdassa "rippikoululaiset". Onko porukkaa, joka olisi aikanaan käynyt rippikoulun tai "omaisi vastaavat tiedot" tjsp, mutta ei olisi kastettu?
Kertoo vain, jos kirkon itse pitäisi myydä oma tuote markkinoille, niin ei tulisi onnistumaan.
Pitää katsoa YLEn ilta-uutiset, josko tämä ilouutinen ylittäisi myös tv-uutisten kynnyksen.
Tämä STT:n juttu on ilmeisesti julkaistu myös lehdistössä, kuten ainakin Savon Sanomissa. Palaute pitäisikin anaa STT:lle.
YLEn versiota jutusta on some-jaettu yli 1400 kertaa, mikä on ihan kiitettävä määrä. Tieto leviää, mikä tulee entisestään kiihdyttämään kehitystä. Jo nyt tavallinen ihminen voi kehitysksestä päätellä kastamisen jäävän vähemmistön taikamenoiksi parin vuoden päästä, mikä johtaa ajatuskulkuun, että on kivempi kääntyä enemmistön kannalle ja jättää kastaminen tekemättä.
Samaan aikaan nimiäisten järjestäminen lisääntyy. Perheen omat juhlat ovat kivoja. Tarvittaessa nimiöäisiin saa myös ulkopuolisen puhujan mm. Pro-Seremoinioista. Jos nimiäiset ovat suvun piirissä ensimmäiset, ulkopuolinen puhuja ja Pro-Seremonioista saatavat kirjaliset todistukset ovat hyvä "selviytymiskeino".
Kun lapselle annetaan nimi ei se vaadi mitään pönötysjuhlia puhujineen. Paras ratkaisu on järjestään oman perheen näköinen tilaisuus.
Kirkon bisnesmalli on rikki, koska kirkko ei voi enää voidella bisneskoneistoaan pakottamisella, uhkailulla eikä henkisellä ja fyysisellä väkivallalla.
Kirkon päätuote, uskominen Olemattomaan, ei enää mene kaupaksi 2000-luvulla.
Näinhän se on. Peli on selvä, aikataulusta tässä enää keskustellaan.
Osuipa kohdalleen: https://evl.fi/uutishuone/tiedotearkisto/-/items/item/28405/Kirkkohallitus- Kastettavalle lapselle riittaa jatkossa yksi kummi
Muutos on käytännössä liki merkityksetön, koska nytkään ei tunneta tapausta jossa haluttaisiin "kirkkoherran erityisluvalla" nimetä vain yksi kummi, eikä lupaa olisi saatu.
Päätöksellä on suuri symbolinen merkitys. Se kuvastaa kirkon rappiotilaa.
- Down Goes Kirkko -
Ehkä tuo nopeus tässä jotain kuvaa. Ei ole kauaa siitä kun säädettiin pykälä tuosta erikoisluvasta.