Disinformaatio saa tutkijan mukaan hälyttävän paljon kaikupohjaa lännessä.
Siitä saakka, kun Nato 70 vuotta sitten perustettiin suojaamaan Eurooppaa Neuvostoliiton mahdolliselta hyökkäykseltä, Kreml on pyrkinyt esittämään läntisen puolustusliiton aggressiivisena uhkana.
Neuvostoliiton propagandassa Nato pelkistyi tutkija Janusz Bugajskin mukaan Yhdysvaltojen kontrolloimaksi laajentumishaluiseksi liittoumaksi, jonka tarkoituksena oli edistää kapitalistista hyväksikäytön politiikkaa ja tukahduttaa työtätekevien massojen pyrinnöt.
– Vladimir Putinin aikana länsivastainen disinformaatio on päivitetty uusin sankarein ja lurjuksin, mutta Nato ja Yhdysvallat ovat säilyttäneet asemansa pysyvinä vastustajina. Kremlin fraseologia ja symbolismi tunkeutuvat edelleen osaksi läntisiä narratiiveja – levisivätpä ne Putinin ymmärtäjien välityksellä tai vain seurauksena siitä, että säännöllisesti toistettujen perättömyyksien korjaaminen on lyöty laimin, Center for European Policy Analysis -ajatushautomossa työskentelevä Bugajski kirjoittaa.
Kreml haluaa hänen mukaansa venäläisten uskovan, että Nato pyrkii eristämään Venäjän ja suunnittelee maan pilkkomista. Läntiselle yleisölle Natosta luodaan kuvaa sotaa lietsovana järjestönä, joka provosoi Venäjää konflikteihin ja rajoittaa eurooppalaisten valtioiden suvereniteettia.
Nato ei pakota ketään jäsenekseen
Viisi Venäjän propagandassa toistuvaa valheellista väitettä on Bugajskin mukaan saavuttanut sellaista kaikupohjaa, että ne voivat vaikuttaa vääristävästi yleiseen mielipiteeseen. Niistä ensimmäinen on syytös Naton aggressiivisesta laajentumisesta.
– Tosiasiassa Nato ei ole määrännyt yhtään maata jäsenekseen, vaan maat, jotka ovat vapauttaneet itsensä Moskovan määräysvallasta, ovat vapaaehtoisesti pyytäneet päästä Naton jäseniksi. Tämä on täydellinen vastakohta Venäjän toimintatavalle – nielaista valtioita sodan, valloituksen, uhkausten ja kiristyksen keinoin, Bugajski toteaa.
Toisen, läntisiinkin tiedotusvälineisiin syötetyn väitteen mukaan Nato olisi kylmän sodan päättyessä luvannut, että mikään entisistä itäblokin maista ei pääsisi puolustusliiton jäseneksi. Todellisuudessa tällaista keskustelua ei virallisissa yhteyksissä koskaan käyty, eikä Nato ole sulkenut oviaan miltään eurooppalaiselta valtiolta.
– Kolmas laajasti hoettu perättömyys on se, että Naton laajentuminen syventää jakolinjoja Euroopassa ja uhkaa Venäjää. Tosiasiassa yhteinen jäsenyys turvallisuusliittoumassa lisää vakautta vähentäessään naapurimaiden keskinäisiä kiistoja, Bugajski sanoo.
Katteettomia uhkakuvia
Myös mielikuva, jonka mukaan Nato uhkaisi Venäjää, on hänen mukaansa pötyä. Kun Kremlin propaganda maalaa kauhukuvia Venäjän rajoille ulottuvasta Natosta, se unohtaa mainita, että yhtä lailla Venäjä ulottuu useiden Nato-maiden rajoille ja että sen Varsovaa, Tallinnaa, Vilnaa ja Riikaa kohtaan esittämillä uhkauksilla on historialliset ennakkotapauksensa.
– Neljänneksi Moskovan Nato-vastainen retoriikka syyttää liittoumaa USA:n imperialismin peitteeksi. Naton jäsenyys näin ollen tukahduttaisi itsenäisen ulkopolitiikan Washingtonin sotkiessa pienet maat yhä uusiin konflikteihin. Tässä sivuutetaan se tosiseikka, että Natossa kaikki päätökset tehdään konsensusperiaatteella, kansalliset asevoimat pysyvät valtion omassa kontrollissa eikä minkään jäsenvaltion ole pakko osallistua yhteenkään Nato-johtoiseen operaatioon, Bugajski huomauttaa.
Kremlin viidennen propagandaväittämän mukaan Naton itäiselle sivustalle sijoitetut eFP-joukot rikkovat Naton ja Venäjän vuonna 1997 solmimaa yhteistyösopimusta. Väite on Bugajskin mukaan erityisen räikeä tilanteessa, jossa Venäjä on itse loukannut eurooppalaisten naapuriensa suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.
Hän muistuttaa eFP-joukkojen tarkoittavan käytännössä vain neljää rotaatioperiaatteella toimivaa vahvennetun pataljoonan suuruista taisteluosastoa. Samaan aikaan Venäjä on tehnyt olennaisesti mittavampia ja luonteeltaan pysyviä joukkojen ja kaluston siirtoja läntisten rajojensa tuntumaan sekä laiminlyönyt sotaharjoitusten läpinäkyvyyttä koskevia sitoumuksiaan.
– Ottaen huomioon Kremlin syytösten pyörteen, läntisten johtajien yritykset vakuuttaa Moskova siitä, että Nato ei muodosta uhkaa Venäjälle, ovat silkkaa ajan haaskausta. Putin näkee jo pelkän Naton olemassaolonkin uhkana Kremlin pyrkimyksille, sillä puolustusliiton missiona on suojella niiden valtioiden itsenäisyyttä, jotka Venäjä haluaisi alistaa, Bugajski päättelee.
Siitä saakka, kun Nato 70 vuotta sitten perustettiin suojaamaan Eurooppaa Neuvostoliiton mahdolliselta hyökkäykseltä, Kreml on pyrkinyt esittämään läntisen puolustusliiton aggressiivisena uhkana.
Neuvostoliiton propagandassa Nato pelkistyi tutkija Janusz Bugajskin mukaan Yhdysvaltojen kontrolloimaksi laajentumishaluiseksi liittoumaksi, jonka tarkoituksena oli edistää kapitalistista hyväksikäytön politiikkaa ja tukahduttaa työtätekevien massojen pyrinnöt.
– Vladimir Putinin aikana länsivastainen disinformaatio on päivitetty uusin sankarein ja lurjuksin, mutta Nato ja Yhdysvallat ovat säilyttäneet asemansa pysyvinä vastustajina. Kremlin fraseologia ja symbolismi tunkeutuvat edelleen osaksi läntisiä narratiiveja – levisivätpä ne Putinin ymmärtäjien välityksellä tai vain seurauksena siitä, että säännöllisesti toistettujen perättömyyksien korjaaminen on lyöty laimin, Center for European Policy Analysis -ajatushautomossa työskentelevä Bugajski kirjoittaa.
Kreml haluaa hänen mukaansa venäläisten uskovan, että Nato pyrkii eristämään Venäjän ja suunnittelee maan pilkkomista. Läntiselle yleisölle Natosta luodaan kuvaa sotaa lietsovana järjestönä, joka provosoi Venäjää konflikteihin ja rajoittaa eurooppalaisten valtioiden suvereniteettia.
Nato ei pakota ketään jäsenekseen
Viisi Venäjän propagandassa toistuvaa valheellista väitettä on Bugajskin mukaan saavuttanut sellaista kaikupohjaa, että ne voivat vaikuttaa vääristävästi yleiseen mielipiteeseen. Niistä ensimmäinen on syytös Naton aggressiivisesta laajentumisesta.
– Tosiasiassa Nato ei ole määrännyt yhtään maata jäsenekseen, vaan maat, jotka ovat vapauttaneet itsensä Moskovan määräysvallasta, ovat vapaaehtoisesti pyytäneet päästä Naton jäseniksi. Tämä on täydellinen vastakohta Venäjän toimintatavalle – nielaista valtioita sodan, valloituksen, uhkausten ja kiristyksen keinoin, Bugajski toteaa.
Toisen, läntisiinkin tiedotusvälineisiin syötetyn väitteen mukaan Nato olisi kylmän sodan päättyessä luvannut, että mikään entisistä itäblokin maista ei pääsisi puolustusliiton jäseneksi. Todellisuudessa tällaista keskustelua ei virallisissa yhteyksissä koskaan käyty, eikä Nato ole sulkenut oviaan miltään eurooppalaiselta valtiolta.
– Kolmas laajasti hoettu perättömyys on se, että Naton laajentuminen syventää jakolinjoja Euroopassa ja uhkaa Venäjää. Tosiasiassa yhteinen jäsenyys turvallisuusliittoumassa lisää vakautta vähentäessään naapurimaiden keskinäisiä kiistoja, Bugajski sanoo.
Katteettomia uhkakuvia
Myös mielikuva, jonka mukaan Nato uhkaisi Venäjää, on hänen mukaansa pötyä. Kun Kremlin propaganda maalaa kauhukuvia Venäjän rajoille ulottuvasta Natosta, se unohtaa mainita, että yhtä lailla Venäjä ulottuu useiden Nato-maiden rajoille ja että sen Varsovaa, Tallinnaa, Vilnaa ja Riikaa kohtaan esittämillä uhkauksilla on historialliset ennakkotapauksensa.
– Neljänneksi Moskovan Nato-vastainen retoriikka syyttää liittoumaa USA:n imperialismin peitteeksi. Naton jäsenyys näin ollen tukahduttaisi itsenäisen ulkopolitiikan Washingtonin sotkiessa pienet maat yhä uusiin konflikteihin. Tässä sivuutetaan se tosiseikka, että Natossa kaikki päätökset tehdään konsensusperiaatteella, kansalliset asevoimat pysyvät valtion omassa kontrollissa eikä minkään jäsenvaltion ole pakko osallistua yhteenkään Nato-johtoiseen operaatioon, Bugajski huomauttaa.
Kremlin viidennen propagandaväittämän mukaan Naton itäiselle sivustalle sijoitetut eFP-joukot rikkovat Naton ja Venäjän vuonna 1997 solmimaa yhteistyösopimusta. Väite on Bugajskin mukaan erityisen räikeä tilanteessa, jossa Venäjä on itse loukannut eurooppalaisten naapuriensa suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.
Hän muistuttaa eFP-joukkojen tarkoittavan käytännössä vain neljää rotaatioperiaatteella toimivaa vahvennetun pataljoonan suuruista taisteluosastoa. Samaan aikaan Venäjä on tehnyt olennaisesti mittavampia ja luonteeltaan pysyviä joukkojen ja kaluston siirtoja läntisten rajojensa tuntumaan sekä laiminlyönyt sotaharjoitusten läpinäkyvyyttä koskevia sitoumuksiaan.
– Ottaen huomioon Kremlin syytösten pyörteen, läntisten johtajien yritykset vakuuttaa Moskova siitä, että Nato ei muodosta uhkaa Venäjälle, ovat silkkaa ajan haaskausta. Putin näkee jo pelkän Naton olemassaolonkin uhkana Kremlin pyrkimyksille, sillä puolustusliiton missiona on suojella niiden valtioiden itsenäisyyttä, jotka Venäjä haluaisi alistaa, Bugajski päättelee.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ruotsin kokoomusjohtaja: Venäjän uhan johdettava Natoon
Ulf Kristersson vaatii tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Ruotsin maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristerssonin mukaan Venäjän toiminta on uhkaavaa ja peruste Ruotsin puolustuksen vahvistamiselle, uutisoi Ruotsin yleisradio SVT.
Kristersson viittaa Krimin laittomaan liittämiseen Venäjään ja pyrkimyksiin hajottaa eurooppalaisia demokratioita.
– Sen tulisi johtaa Ruotsin Nato-jäsenyyteen, mutta sosiaalidemokraatit priorisoivat vuorotteluvapaan ja perheviikon puolustuksen edelle, oppositiossa olevan puolueen puheenjohtaja totesi Visbyn Almedalsveckanilla pitämässään linjapuheessa maanantaina.
– Ja he (sosiaalidemokraatit) äänestivät hiljattain Venäjän palauttamisesta Euroopan neuvoston täysjäseneksi. Ensimmäinen on täysin vastuutonta ja toinen hyvin epäkunnioittavaa.
Kristersson vaati myös tiukennuksia oleskelulupien myöntämiseen. Hänen mukaansa ruotsin kielen osaamisen pitäisi jatkossa olla pysyvän oleskeluluvan ehto, eikä yhteiskunta enää kustantaisi kaikkia tulkkauspalveluita
Asiantuntija HBL:lle: Natoon liittyminen sujuisi nopeasti
François Heisbourgin mukaan Suomen vahvuus on ainutlaatuinen ilmatilannekuva Venäjän puolelta.
Suomen Nato-raporttia kirjoittamassa olleen turvallisuuspolitiikan asiantuntijan ja diplomaatin François Heisbourgin mukaan Suomi saattaisi tiukassa tilanteessa päästä nopeastikin Naton jäseneksi. Heisbourg kommentoi asiaa Hufvudstadsbladetille antamassaan haastattelussa.
Heisbourgin vuonna 2016 yhdessä kolmen muun asiantuntijan kanssa Ulkoministeriölle tekemässä Nato-selvtyksessä todettiin, että Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta, mutta saattaisi samalla aiheuttaa vakavan kriisin Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin.
Suomi on toistaiseksi säilyttänyt asemansa Naton kumppanimaana. Kotimaan politiikassa puhutaan myös Nato-optiosta, eli siitä, että Suomi säilyttää mahdollisuuden hakea jäsenyyttä jos tarve sille kasvaa. Heisbourgin mukaan Nato-option käyttäminen ja jäsenyyden hakeminen ei välttämättä ole myöhäistä, vaikka turvallisuuspoliittinen tilanne kiristyisi.
– Jos ja kun Suomi käyttää Nato-optiota, sujuu se nopeasti, sillä Suomi on niin hyvin yhteensopiva liittouman kanssa. Olette yhtä integroituneita kuin Ruotsi, joka on aina ollut eräänlainen salainen Nato-jäsen tai vähintään salainen kumppani Yhdysvalloille, Heisbourg sanoo.
Ihan mutkatonta jäsenyyden hakeminen ei silti olisi. Heisbourgin mukaan on epäselvää, miten Yhdysvaltain presidentti Donald Trump suhtautusi Suomen Nato-jäsenyyshakemukseen.
Heisbourg nostaa esille yhden eron Suomen ja Naton välillä, jolla saattaisi kriisitilanteessa olla strateginen merkitys.
– Tekninen ero Suomen ja Nato-maiden välillä on, että Suomi ei kuulu Naton ilmatilanvalvontajärjestelmään. Se on ollut Suomelle herkkä kysymys. Jos Suomi antaisi Natolle reaaliaikaisen pääsyn omaan ilmatilanvalvontajärjestelmäänsä, joka näkee mitä Venäjällä tapahtuu, olisi sillä suuri poliittinen ja strateginen merkitys. Suomi ei ole tähän saakka halunnut liittyä mukaan yhteiseen ilmatilanvalvontaan, sillä se nähtäisiin Venäjällä siten, että Suomi tosiasiassa kuuluu Naton operatiiviseen vahvuuteen. Ja niinhän se toki olisi, Heisbourg sanoo.
– Teillä on vaikea maantieteellinen tilanne, mutta myös sijainti, joka antaa ainutlaatuista tietoa siitä, mitä tapahtuu satoja kilometrejä Venäjän puolella, Heisbourg summaa.
Asiantuntija HBL:lle: Natoon liittyminen sujuisi nopeasti
François Heisbourgin mukaan Suomen vahvuus on ainutlaatuinen ilmatilannekuva Venäjän puolelta.
Suomen Nato-raporttia kirjoittamassa olleen turvallisuuspolitiikan asiantuntijan ja diplomaatin François Heisbourgin mukaan Suomi saattaisi tiukassa tilanteessa päästä nopeastikin Naton jäseneksi. Heisbourg kommentoi asiaa Hufvudstadsbladetille antamassaan haastattelussa.
Heisbourgin vuonna 2016 yhdessä kolmen muun asiantuntijan kanssa Ulkoministeriölle tekemässä Nato-selvtyksessä todettiin, että Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta, mutta saattaisi samalla aiheuttaa vakavan kriisin Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin.
Suomi on toistaiseksi säilyttänyt asemansa Naton kumppanimaana. Kotimaan politiikassa puhutaan myös Nato-optiosta, eli siitä, että Suomi säilyttää mahdollisuuden hakea jäsenyyttä jos tarve sille kasvaa. Heisbourgin mukaan Nato-option käyttäminen ja jäsenyyden hakeminen ei välttämättä ole myöhäistä, vaikka turvallisuuspoliittinen tilanne kiristyisi.
– Jos ja kun Suomi käyttää Nato-optiota, sujuu se nopeasti, sillä Suomi on niin hyvin yhteensopiva liittouman kanssa. Olette yhtä integroituneita kuin Ruotsi, joka on aina ollut eräänlainen salainen Nato-jäsen tai vähintään salainen kumppani Yhdysvalloille, Heisbourg sanoo.
Ihan mutkatonta jäsenyyden hakeminen ei silti olisi. Heisbourgin mukaan on epäselvää, miten Yhdysvaltain presidentti Donald Trump suhtautusi Suomen Nato-jäsenyyshakemukseen.
Heisbourg nostaa esille yhden eron Suomen ja Naton välillä, jolla saattaisi kriisitilanteessa olla strateginen merkitys.
– Tekninen ero Suomen ja Nato-maiden välillä on, että Suomi ei kuulu Naton ilmatilanvalvontajärjestelmään. Se on ollut Suomelle herkkä kysymys. Jos Suomi antaisi Natolle reaaliaikaisen pääsyn omaan ilmatilanvalvontajärjestelmäänsä, joka näkee mitä Venäjällä tapahtuu, olisi sillä suuri poliittinen ja strateginen merkitys. Suomi ei ole tähän saakka halunnut liittyä mukaan yhteiseen ilmatilanvalvontaan, sillä se nähtäisiin Venäjällä siten, että Suomi tosiasiassa kuuluu Naton operatiiviseen vahvuuteen. Ja niinhän se toki olisi, Heisbourg sanoo.
– Teillä on vaikea maantieteellinen tilanne, mutta myös sijainti, joka antaa ainutlaatuista tietoa siitä, mitä tapahtuu satoja kilometrejä Venäjän puolella, Heisbourg summaa.
Kreml on pyrkinyt esittämään läntisen puolustusliiton aggressiivisena uhkana.
Natoon!