Minkälaisilla purjevarustuksilla porukka on liikenteessä?
Meillä on rullaiso n. 30 m2 ja genoa 55 m2. Genaakkerikin löytyy 107 m2. Myötäisellä kaipaisi usein lisää purjepintaa, mutta vaikka genaakkeri on sukassa, niin jostain syystä sitä ei tule käytettyä juuri ollenkaan. Kynnys siihen, että sen kaivaa punkan alta ja ajaa sillä tunnin tai kaksi tuntuu olevan liian iso.
Olen myös usein yksin liikkeellä ja varsinkin silloin ylimääräisiä riskejä pyrkii vähentämään ja en ole koskaan genaakkeria yksin siksi käyttänyt.
Pari kysymystä:
Voiko Genaakkerin vetää rullalle?
Code zeroja käytetään käsittääkseni usein niin, että purje on rullalla ja kokoajan paikallaan. Tämä tietysti vähentää kynnystä käyttää ko. purjetta. Code zero taitaa kuitenkin tyypillisesti olla paljon pienempi kuin genaakkeri ja muutenkin toisin leikattu.
Veneemme on 2000 luvun cruising / racing vene viritetty matkapurjehdukseen (rullaiso).
Purjeista pari kyssäriä
26
122
Vastaukset
- Anonyymi
Erikoisen kuuloiset purjemitat 2000-luvun C/R-veneeseen. Tietysti rullaiso on selväsi pienempi kuin tavallisen, mutta silti se kuulostaa todella pieneltä. Samoin genua on valtavan suuri suhteessa genaakkeriin ja isoon. Genua lienee rullattava, jolloin sekään tuskin on täysikokoinen.
Ei kai kukaan tuollaisessa veneessä pidä jatkuvasti rullagenaakkeria paikallaan? Voihan sen ehkä nostaa jo purjehtimaan lähtiessä, mutta kyllä suurin osa sellaisen nostaa aina ennen rullan avausta ja ottaa sitten alas viimeistään satamaan tultaessa, mutta yleensä jo avotuuliosuuden päättyessä.
Eikö genaakkerille olisi joku helpompi paikka kuin punkan alla? Itse suhtaudun myös kriittisesti sukkiin. Omassa, hiukan pienemmässä, genaakkerissa oli sukka, mutta otin sen pois. Mielestäni se vain lisää vaivaa purjeen nostossa ja laskussa sekä tekee säkistä tuplakokoisen ja -painoisen. Nostan usein spinnun tai genaakkerin yksin. Suurin niistä on hiukan yli 90 m2.- Anonyymi
Tuo rullaiso on tosiaan suhteessa Genaakkeriin paljon pienempi. Olisiko 35 m2 ja tuo genua on juuri esitetyn kokoinen.
Ajatus tosiaan oli, että voisi nostaa sen genaakkerin valmiiksi rullan kanssa ennen satamasta lähtöä ja vastaavasti ottaa satamassa pois. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo rullaiso on tosiaan suhteessa Genaakkeriin paljon pienempi. Olisiko 35 m2 ja tuo genua on juuri esitetyn kokoinen.
Ajatus tosiaan oli, että voisi nostaa sen genaakkerin valmiiksi rullan kanssa ennen satamasta lähtöä ja vastaavasti ottaa satamassa pois.Eikö olisi järkevintä hankkia isompi rullapurje? Jos tuo nyt on vähänkään tyypillinen 2000-luvun C/R-vene, pitäisi normaalin ison olla n. 50 m2. Vaikkapa FG41:ssä ja Arcona 400:ssa on n. 55 m2 150% genua ja hiukan yli 50 m2 isopurje. Ei kai edes latattamalla rullaisolla mennä 35 neliöön puhumattakaan 30:stä. Noissa kahdessa täysin kolmiomainen isopurje olisi 42-43 m2. Nykyisillä rullapurjeilla saa sentään jonkin verran ahvenselkää eli vähintään 45 m2 pitäisi onnistua. Paljon merkittävämpi vauhtilisä tuo iso olisi keskimäärin kuin genaakkeri.
Voihan sen genaakkerirullan sinne nostaa satamassa, mutta itse en ainakaan haluaisi sitä tuolla pitää kryssillä lainkaan. Tosiaan kaikkien genaakkereiden rullaus ei onnistu hyvin ja varmasti olisi hyvä olla genaakkeri, jossa on muotoakin, siis ei Code 0. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö olisi järkevintä hankkia isompi rullapurje? Jos tuo nyt on vähänkään tyypillinen 2000-luvun C/R-vene, pitäisi normaalin ison olla n. 50 m2. Vaikkapa FG41:ssä ja Arcona 400:ssa on n. 55 m2 150% genua ja hiukan yli 50 m2 isopurje. Ei kai edes latattamalla rullaisolla mennä 35 neliöön puhumattakaan 30:stä. Noissa kahdessa täysin kolmiomainen isopurje olisi 42-43 m2. Nykyisillä rullapurjeilla saa sentään jonkin verran ahvenselkää eli vähintään 45 m2 pitäisi onnistua. Paljon merkittävämpi vauhtilisä tuo iso olisi keskimäärin kuin genaakkeri.
Voihan sen genaakkerirullan sinne nostaa satamassa, mutta itse en ainakaan haluaisi sitä tuolla pitää kryssillä lainkaan. Tosiaan kaikkien genaakkereiden rullaus ei onnistu hyvin ja varmasti olisi hyvä olla genaakkeri, jossa on muotoakin, siis ei Code 0.Olet oikeassa. Minulla on väärin tuo ison koko. Vanhan esitteen mukaan se on 36 m2, eli vähän isompi siis. Tuo 55 m2 Genoa on oikein.
Oma kokemukseni on, että myötäisellä isopurje antaa aika maltillisesti vauhtia verrattuna keulapurjeisiin. Keulapurjeet tuntuu olevan moottori erityisesti myötäisillä. Sivu ja vastaisilla tuulilla vauhti on riittävä kun tuulta on yli 4 m/s. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olet oikeassa. Minulla on väärin tuo ison koko. Vanhan esitteen mukaan se on 36 m2, eli vähän isompi siis. Tuo 55 m2 Genoa on oikein.
Oma kokemukseni on, että myötäisellä isopurje antaa aika maltillisesti vauhtia verrattuna keulapurjeisiin. Keulapurjeet tuntuu olevan moottori erityisesti myötäisillä. Sivu ja vastaisilla tuulilla vauhti on riittävä kun tuulta on yli 4 m/s.Siltä varmasti tuntuu, kun on noin pieni isopurje muihin purjeisiin verrattuna. Kokeilin omaan veneeseeni (40,5 m2 iso, 31 m2 fokka, 92 m2 spinnu, 82 m2 genaakkeri) VPP:ssä rullaisoa (33,5 m2, ei lattoja tai lyhyet pystylatat eli hiukan negatiivinen takaliikki). Avotuulilla rullaiso genaakkeri oli nopeampi kuin normaali-iso fokka vain 110-150 asteen tosituulilla. Siis sivutuulessa ja myötätuulessa suurempi iso enemmän kuin kompensoi genaaakkerin.
Noista pitää vielä huomauttaa, että osa olisi ollut varsin sporttista menoa genaakkerilla eli matkapurjehtija tuskin olisi sellaista käyttänyt. 110 asteen tosituulessa 7 m/s ja 120 asteen 8 m/s alkaen vene kallistuu yli 20 astetta. Normaali-isolla ja fokalla 10 m/s menee vielä alle 20 asteen kallistumalla 110 astetta ilman reiviä ja 120 asteessa kallistuma vain 13 astetta.
- Anonyymi
Aktiivisessa käytössä isopurje triradial n. 33 m2, fokka 3Di 21,5 m2 ja spinaakkeri (muistaakseni 64 m2). =< 7 m/s tuulilla spinnu käytössä myös yksinpurjehduksilla. Sen käsittelyssä oikeastaan ainut haaste on laskea purje niin ettei se mene mereen. Veneessä on systeemipilotti. Kovemmilla tuulilla käytän spiirapuomia fokalle. Yksi kriteereistä venettä valitessa oli että spinaakkerin käyttö onnistuu myös yksin. 90-luvun c/r vene viritetty sporttiseen purjehdukseen.
- Anonyymi
Jos genaakkeri on litteähkö ja ei liian leveä keskeltä, sen saa helposti rullalle. Ilmeisesti myös myötätuuleen paremmin toimivia genaakkereita saa nykyään jotenkin rullattua, ei kuitenkaan Code 0 tai genuan tavoin etuliikin ympäri.
- Anonyymi
Heinä- elokuun olemattomat tuulet sai harkitsemaan Code Zeroa. Tämä näytti olevan aika monella ohi kiitävällä keulalla auki. Kesäiselle Itämerelle Code 0 lienee siis oikein pätevä mutta mikä mahtaa olla ko. purjeen tarve poistuttaessa itämereltä, Pohjanmeren ja Englannin kanaalin olosuhteisiin?
- Anonyymi
Noin suurella genualla ja pienellä genaakkerilla Code 0:n käyttöalue on varsin pieni. Sehän on aivan onneton purje lenssillä. Spinnu olisi Itämerellä käyttökelpoisin. Jos se pelottaa, sitten genaakkeri, jossa myös riittävästi muotoa lenssille. Genaakkerilla ei kuitenkaan pääse kovin lähelle myötätuulta, jolloin joutuu jiippaamaan usein saaristossa.
- Anonyymi
"Pari kysymystä:
Voiko Genaakkerin vetää rullalle?"
Voi, googlaa :"Top Down Furling"
Youtubessakin on lukuisia videoita aiheesta. - Anonyymi
Maksimikokoinen fokka rullalaitteella ja pystylatoilla, isopurje lazybagilla ja spinnu. Vene 2000-luvun C/R .
Tuo on minimisetti, jolla veneen saa melko mukavasti kulkemaan tuulella kuin tuulella, kaikilla tuulikulmilla. Joskus tuntuu, että code zero olisi hyvä lisäys, mutta budjetti ei ole antanut myöten.
Genaakkeria on tullut testattua, mutta sen kanssa menee hermot myötäisillä.
Kaikki spinnuajoon tarvittavat köydet yms. romppeet ovat aina valmiina kannella, ja itse spinnu on säkissään salongin sohvalla. Näin käyttöönottokynnys minimoituu. Mikä on muuten tarkalleen sääntö spinnupuomin pituuteen? Entä leveys ja pituus?
Ajattelin hommata spinnun ensi kesäksi. Alkaa hermostuttamaan purjeiden paukkuminen myötäisellä ja väylien kääntyillessä. Onko tullut uusia innovaatioita sukan jälkeen? Sellainen minulla oli aiemmin, ja oli ihan OK.- Anonyymi
J-mitta (maston ja keulastaakin välinen mitta) on hyvä lähtökohta pituudelle. Halkaisijaan löytyy ohjetta esim. Seldenin sivuilta:
http://www.seldenmast.com/en/products/spinnaker_-_gennaker_hardware/aluminium_poles/selecting_the_right_pole.html
Hiilikuitupuomille löytyy vastaavat. Päätyhelan tyyppiin (tai asennussuuntaan) vaikuttaa, jiippaatko dippaamalla vai end-to-end. - Anonyymi
Luokkasäänössä saattaa olla mainittu spinnupuomin suurin pituus. Esim. H-veneessä se on sama kuin etustaagin ja maston välinen etäisyys. Tästä hiipii tietysti mieleen, että jos se olisi vähän pitempi, niin ehkä siitä koituisi jotain etua (muutenhan rajoitus ei olisi mielekäs.)
Ehkä tuosta masto-etustastaagi -mitasta voisi alkaa kokeilemaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
J-mitta (maston ja keulastaakin välinen mitta) on hyvä lähtökohta pituudelle. Halkaisijaan löytyy ohjetta esim. Seldenin sivuilta:
http://www.seldenmast.com/en/products/spinnaker_-_gennaker_hardware/aluminium_poles/selecting_the_right_pole.html
Hiilikuitupuomille löytyy vastaavat. Päätyhelan tyyppiin (tai asennussuuntaan) vaikuttaa, jiippaatko dippaamalla vai end-to-end.Se J-mitta on tosiaan monen luokkasäännön maksimi ja tasoitussäännöissäkin sitä pidemmästä puomista saa sakkoa. Mutta jos vene sattuu olemaan enemmän alirikatun puolella, ei mikään estä laittamasta pidempää puomia. Uskoisin, ettei mittasäännöillä tai luokkasäännöillä ole Bossulle merkitystä. Rajoituksena on lopulta käytettävyys, mieluummin puomin päähän ulottuisi kannelta ja jos dippipuomi, pitäsi se myös saada dipattua.
Suunilleen samanlainen normi spinnun leveydelle on 180 % J-mitasta. Sitäkin voi vapaasti kasvattaa, jos siihen on tarvetta. Jälleen rajana käytettävyys, ylileveää spinnua on vaikea tai mahdoton lennättää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se J-mitta on tosiaan monen luokkasäännön maksimi ja tasoitussäännöissäkin sitä pidemmästä puomista saa sakkoa. Mutta jos vene sattuu olemaan enemmän alirikatun puolella, ei mikään estä laittamasta pidempää puomia. Uskoisin, ettei mittasäännöillä tai luokkasäännöillä ole Bossulle merkitystä. Rajoituksena on lopulta käytettävyys, mieluummin puomin päähän ulottuisi kannelta ja jos dippipuomi, pitäsi se myös saada dipattua.
Suunilleen samanlainen normi spinnun leveydelle on 180 % J-mitasta. Sitäkin voi vapaasti kasvattaa, jos siihen on tarvetta. Jälleen rajana käytettävyys, ylileveää spinnua on vaikea tai mahdoton lennättää." Uskoisin, ettei mittasäännöillä tai luokkasäännöillä ole Bossulle merkitystä."
Jaa, no millä säännöllä sitten mielestäsi on Bossulle merkitystä?
Bossu kirjoitti: "Mikä on muuten tarkalleen sääntö spinnupuomin pituuteen? "
Eli mistä säännöstä siis puhut?
Käytettävyys kisojen ulkopuolellla sallii puomin pituudeksi ainakin 150% J-mitasta, jos jiippaa siirtämällä puomia poikittain sivusuunnassa, eikä dippaamalla. Ja spinnun alaliikki voi olla silloin 150% puomin pituudesta, eli 225% J-mitasta. Ei ole mitään ongelmaa käytettävyydessä noilla mitoilla, kunhan se tee venettä liian ylirikatuksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
" Uskoisin, ettei mittasäännöillä tai luokkasäännöillä ole Bossulle merkitystä."
Jaa, no millä säännöllä sitten mielestäsi on Bossulle merkitystä?
Bossu kirjoitti: "Mikä on muuten tarkalleen sääntö spinnupuomin pituuteen? "
Eli mistä säännöstä siis puhut?
Käytettävyys kisojen ulkopuolellla sallii puomin pituudeksi ainakin 150% J-mitasta, jos jiippaa siirtämällä puomia poikittain sivusuunnassa, eikä dippaamalla. Ja spinnun alaliikki voi olla silloin 150% puomin pituudesta, eli 225% J-mitasta. Ei ole mitään ongelmaa käytettävyydessä noilla mitoilla, kunhan se tee venettä liian ylirikatuksi.150% spinnupuomilla on jo paljonkin käytettävyysongelmia. Spinnun alaliikki sen sijaan voi hyvin olla enemmän kuin 150% spinnupuomista. Tai paremminkin pitää olla yli 150%. Varmaankin 170-180% on normaalitaso ja 200% toimii vielä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
" Uskoisin, ettei mittasäännöillä tai luokkasäännöillä ole Bossulle merkitystä."
Jaa, no millä säännöllä sitten mielestäsi on Bossulle merkitystä?
Bossu kirjoitti: "Mikä on muuten tarkalleen sääntö spinnupuomin pituuteen? "
Eli mistä säännöstä siis puhut?
Käytettävyys kisojen ulkopuolellla sallii puomin pituudeksi ainakin 150% J-mitasta, jos jiippaa siirtämällä puomia poikittain sivusuunnassa, eikä dippaamalla. Ja spinnun alaliikki voi olla silloin 150% puomin pituudesta, eli 225% J-mitasta. Ei ole mitään ongelmaa käytettävyydessä noilla mitoilla, kunhan se tee venettä liian ylirikatuksi.Parhaan käsitykseni mukaan Bossu ei kilpaile, joten mikään sääntö ei häntä rajoita purjeiden suhteen. Ainoastaan luokka- ja mittasäännöt koskevat spinnupuomin tai spinnun mittoja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Parhaan käsitykseni mukaan Bossu ei kilpaile, joten mikään sääntö ei häntä rajoita purjeiden suhteen. Ainoastaan luokka- ja mittasäännöt koskevat spinnupuomin tai spinnun mittoja.
Itsekin tulkitsin Bossun kysyneen, minkä mittaisia spinnupuomit tapaavat olla (vaikka käyttikin sanaa sääntö).
Anonyymi kirjoitti:
" Uskoisin, ettei mittasäännöillä tai luokkasäännöillä ole Bossulle merkitystä."
Jaa, no millä säännöllä sitten mielestäsi on Bossulle merkitystä?
Bossu kirjoitti: "Mikä on muuten tarkalleen sääntö spinnupuomin pituuteen? "
Eli mistä säännöstä siis puhut?
Käytettävyys kisojen ulkopuolellla sallii puomin pituudeksi ainakin 150% J-mitasta, jos jiippaa siirtämällä puomia poikittain sivusuunnassa, eikä dippaamalla. Ja spinnun alaliikki voi olla silloin 150% puomin pituudesta, eli 225% J-mitasta. Ei ole mitään ongelmaa käytettävyydessä noilla mitoilla, kunhan se tee venettä liian ylirikatuksi.Tarkoitin, että mikä on käytännöllistä. J-mitta tosiaa n on looginen. Luulisi, että sitä selvästi pidempi puomi auttaa, jos spinnu on tosi leveä. Sivumyötäisessäkin saa etuliesman ulommas. Eipä sitä tosiaan kuitenkaan kauheasti viitsi pidentää, jottei tipu mereen, kun kurottaa skuuttikulmaan.
- Anonyymi
Bossu kirjoitti:
Tarkoitin, että mikä on käytännöllistä. J-mitta tosiaa n on looginen. Luulisi, että sitä selvästi pidempi puomi auttaa, jos spinnu on tosi leveä. Sivumyötäisessäkin saa etuliesman ulommas. Eipä sitä tosiaan kuitenkaan kauheasti viitsi pidentää, jottei tipu mereen, kun kurottaa skuuttikulmaan.
Vielä sellainenkin vihje, että spinnupuomeja on myös teleskooppiversioina.
https://www.marnela.com/product/29044-060-060-58/Teleskooppi Spinnupuomit 60 48mm max 4500mm - Anonyymi
Bossu kirjoitti:
Tarkoitin, että mikä on käytännöllistä. J-mitta tosiaa n on looginen. Luulisi, että sitä selvästi pidempi puomi auttaa, jos spinnu on tosi leveä. Sivumyötäisessäkin saa etuliesman ulommas. Eipä sitä tosiaan kuitenkaan kauheasti viitsi pidentää, jottei tipu mereen, kun kurottaa skuuttikulmaan.
"Eipä sitä tosiaan kuitenkaan kauheasti viitsi pidentää, jottei tipu mereen, kun kurottaa skuuttikulmaan."
Tällaista ongelmaa ei ole, jos alaliikki on 150% puomin pituudesta tai vähemmän. Ei vaikka puomi olisi 200% J-mitasta. Mutta jos alaliikki on liian suuri verrattuna puominpituuteen, niin sitten tuollainenkin ongelma voi ilmaantua, mutta jotain vikaahan spinnun käsittelytaidoissa täytyy olla jos ylipäätään kurottelee minnekään.
Pitkällä puomilla jiipatessa ensin otetaan se suojan puolen jalus käteen (eikä jaluskulmaa), sitten irrotetaan puomi mastolta ja laitetaan samalla kädessä ollut jalus juuri imastolta irrotettuun puomihelaan. Seuraavaksi iso sisään, jiippi, ja uusi suojan puolen jalus irti puomista, ja irrotettu pää kiinni mastoon. Ei mitään tarvetta kurotella missän vaiheessa, kun puomi on riittävän pitkä suhteessa purjeen alaliesmaan.
Mutta jos alaliesma on liian pitkä suhteessa puomiin on jalusköysi jo alussa niin kaukana ettei siihen yletä. Paitsi tietysti takaa taittoplokin vierestä, mistä puomin jiippaaminen ei tietenkään onnistu. 200% puomista on varmasti liikaa, ellei puomi ole tosi lyhyt ja kansi maston kohdalla leveä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
150% spinnupuomilla on jo paljonkin käytettävyysongelmia. Spinnun alaliikki sen sijaan voi hyvin olla enemmän kuin 150% spinnupuomista. Tai paremminkin pitää olla yli 150%. Varmaankin 170-180% on normaalitaso ja 200% toimii vielä.
Ei minkäänlaista käytettävyysongelmaa, kun spinnupuomi on 2 kertaa J-mitta, ja alaliikki 3*J-mitta.
Mitäköhän ongelmaa oikein kuvittelit siitä aiheutuvan?
Ei mitään sellaista mitä ei olisi kaikissa veneissä joissa spinnupuomin pituus metreinä on sama kyseisten veneiden J-mitasta riippumatta. Eli pitempi puomi painaa lyhyttä enemmän, ja pitää olla paksumpi kestääkseen siihen kohdistuvan rasituksen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei minkäänlaista käytettävyysongelmaa, kun spinnupuomi on 2 kertaa J-mitta, ja alaliikki 3*J-mitta.
Mitäköhän ongelmaa oikein kuvittelit siitä aiheutuvan?
Ei mitään sellaista mitä ei olisi kaikissa veneissä joissa spinnupuomin pituus metreinä on sama kyseisten veneiden J-mitasta riippumatta. Eli pitempi puomi painaa lyhyttä enemmän, ja pitää olla paksumpi kestääkseen siihen kohdistuvan rasituksen.Sanoo joku, joka ei koskaan elämässään ole ollut keulagastina.
Anonyymi kirjoitti:
"Eipä sitä tosiaan kuitenkaan kauheasti viitsi pidentää, jottei tipu mereen, kun kurottaa skuuttikulmaan."
Tällaista ongelmaa ei ole, jos alaliikki on 150% puomin pituudesta tai vähemmän. Ei vaikka puomi olisi 200% J-mitasta. Mutta jos alaliikki on liian suuri verrattuna puominpituuteen, niin sitten tuollainenkin ongelma voi ilmaantua, mutta jotain vikaahan spinnun käsittelytaidoissa täytyy olla jos ylipäätään kurottelee minnekään.
Pitkällä puomilla jiipatessa ensin otetaan se suojan puolen jalus käteen (eikä jaluskulmaa), sitten irrotetaan puomi mastolta ja laitetaan samalla kädessä ollut jalus juuri imastolta irrotettuun puomihelaan. Seuraavaksi iso sisään, jiippi, ja uusi suojan puolen jalus irti puomista, ja irrotettu pää kiinni mastoon. Ei mitään tarvetta kurotella missän vaiheessa, kun puomi on riittävän pitkä suhteessa purjeen alaliesmaan.
Mutta jos alaliesma on liian pitkä suhteessa puomiin on jalusköysi jo alussa niin kaukana ettei siihen yletä. Paitsi tietysti takaa taittoplokin vierestä, mistä puomin jiippaaminen ei tietenkään onnistu. 200% puomista on varmasti liikaa, ellei puomi ole tosi lyhyt ja kansi maston kohdalla leveä.Juu, näin se on.
- Anonyymi
Isopurje 40 m^2, ilman rullaa oleva 150%:nen G1 33 m^2 ja spinnu about 70 m^2. Enimmäkseen matkapurjehditaan, mutta kisataan myös.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän402092Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p471644Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,291491- 251468
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61441Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11415Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis21397Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11331Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21250Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta61229