kaupungin vuokra-asuntojen suhteen.
Tyyppi valittaa, ettei hänen lähihoitajana työskentelevä tyttärensä saa kaupungin vuokra-asuntoa, vaan hän joutuu maksamaan kiskurivuokraa jollekin yksityiselle vuokranantajalle. Lähihoitajan palkka hieman päälle 2000 per kk.
Kirjoittaja kertoo, että hänen omista ystävättäristään kahdella on kaupungin vuokra-asunto, kummankin kaupungin vuokra-asunnossa elävän kuukausipalkka hyvä - toisella päälle 4000 ja toisella 3000.
Parempituloinen näistä kahdesta on kuulemma asunut kaupungilla vuokralla jo 30 vuotta. Tämä viime mainittu tieto kertoo siis tyyppien iän.
Kommentteja tähän mielipidekirjoitukseen (nimimerkillä tehty) sataa tietysti runsaasti. Siellä sitten tietysti esitetään, että köyhillä ei saisi olla asuntoa ollenkaan, ja toisaalta tämä mielipidekirjoittaja itse aloittaa tekstinsä niin, että sanoo kaupungissa vallitsevan pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista ja tästä pulasta päästäisiin jos kaupunki nostaisi omien vuokra-asuntojensa hinnat samalle tasolle kuin yksityisellä puolella. Tämä ehdotus on tietysti hieno, sillä sitenhän kaupungissa ei enää olisi halpoja vuokra-asuntoja lainkaan eli pula häviäisi. Eikös vain!
Mutta tuon mielipidekirjoittajan tyttären tilanteesta voisi tietysti sanoa sen, että todistettavasti lähihoitajan palkoilla on ostettu omistusasuntoja Helsingin kaupungin alueelta (tai siis yksi lähihoitaja tietysti ostaa yhden asunnon, noin niin kuin yleensä). Ja tytär tietysti jossain vaiheessa menee naimisiin tai ainakin hankkii poikaystävän ja maha pystyssä vähän ajan päästä, niin sitte tietysti löytyy jo mahkuja kaupungin kämppäänkin.... ja siitähän ei sitten tarvitse lähteä vaikka rahaa alkais tulla enemmänkin tilille.... Heh, eli äiti se ajaa tytärtään samaan tilanteeseen kuin nämä ystävättärensä ovat. Ystävättäristä voisi tietysti sanoa sen, että ehkä asuvat työsuhdeasunnoissa eli ovat kaupungin palkkalistoilla. Ja tyhmiä ovat kun eivät ole noilla ansioilla lähteneet omaa kämppää ostamaan! Ehkä tarkoitus on eläkevuosina muuttaa maalle tai Viroon tai muuhun halpaan maahan viettämään lokoisaa elämää....
Vai häviää vuokra-asuntopula jos kaupunki nostaa vuokria...
Tyyppi valittaa, ettei hänen lähihoitajana työskentelevä tyttärensä saa kaupungin vuokra-asuntoa, vaan hän joutuu maksamaan kiskurivuokraa jollekin yksityiselle vuokranantajalle. Lähihoitajan palkka hieman päälle 2000 per kk.
Kirjoittaja kertoo, että hänen omista ystävättäristään kahdella on kaupungin vuokra-asunto, kummankin kaupungin vuokra-asunnossa elävän kuukausipalkka hyvä - toisella päälle 4000 ja toisella 3000.
Parempituloinen näistä kahdesta on kuulemma asunut kaupungilla vuokralla jo 30 vuotta. Tämä viime mainittu tieto kertoo siis tyyppien iän.
Kommentteja tähän mielipidekirjoitukseen (nimimerkillä tehty) sataa tietysti runsaasti. Siellä sitten tietysti esitetään, että köyhillä ei saisi olla asuntoa ollenkaan, ja toisaalta tämä mielipidekirjoittaja itse aloittaa tekstinsä niin, että sanoo kaupungissa vallitsevan pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista ja tästä pulasta päästäisiin jos kaupunki nostaisi omien vuokra-asuntojensa hinnat samalle tasolle kuin yksityisellä puolella. Tämä ehdotus on tietysti hieno, sillä sitenhän kaupungissa ei enää olisi halpoja vuokra-asuntoja lainkaan eli pula häviäisi. Eikös vain!
Mutta tuon mielipidekirjoittajan tyttären tilanteesta voisi tietysti sanoa sen, että todistettavasti lähihoitajan palkoilla on ostettu omistusasuntoja Helsingin kaupungin alueelta (tai siis yksi lähihoitaja tietysti ostaa yhden asunnon, noin niin kuin yleensä). Ja tytär tietysti jossain vaiheessa menee naimisiin tai ainakin hankkii poikaystävän ja maha pystyssä vähän ajan päästä, niin sitte tietysti löytyy jo mahkuja kaupungin kämppäänkin.... ja siitähän ei sitten tarvitse lähteä vaikka rahaa alkais tulla enemmänkin tilille.... Heh, eli äiti se ajaa tytärtään samaan tilanteeseen kuin nämä ystävättärensä ovat. Ystävättäristä voisi tietysti sanoa sen, että ehkä asuvat työsuhdeasunnoissa eli ovat kaupungin palkkalistoilla. Ja tyhmiä ovat kun eivät ole noilla ansioilla lähteneet omaa kämppää ostamaan! Ehkä tarkoitus on eläkevuosina muuttaa maalle tai Viroon tai muuhun halpaan maahan viettämään lokoisaa elämää....
Vai häviää vuokra-asuntopula jos kaupunki nostaa vuokria...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jonakin tätä kirjoitusta edeltävänä päivänä oli jo muutenkin kaupungin vuokra-asunnoista asiaa lehdessä. Tällöin kommentoitiin, että niin, niissähän kämpissä asuu vain toimeentulotuella ja asumistuella olevia.
Mikä väite on väärä, sillä kaupungin vuokra-asunnoissa pääsääntöisesti elää työssä käyviä ihmisiä!
Vai mitä!
Tähän tuoreeseen mielipidekirjoitukseen oli joku kommentoinut sen, että kirjoittajaa ajoi tulemaan esiin kateus.
Ja aivan oikeus. Kateudesta tuossa tietysti on kyse hyvin paljon. Olen sen itsekin saanut kokea, kun aikoinaan Helsingissä asuin kaupungin vuokra-asunnossa, työpaikka oli Helsingin kaupungin virastossa, ensin sosiaalivirastossa ja sitten terveysvirastossa. Määräaikaisia työpaikkoja. Tyhmä tietysti olin, kun en viimeisessä "sijaisuudessa" koko ajan kinunnut vakinaistamisen perään... tilanne nimittäin oli se, että sain paikan "sijaisuutena" kun vakituinen oli ottanut lähtenyt opiskelemaan ja siinä sitten päättänyt työsuhteensa, tarkoitus kun ei enää ollut tähän paikkaan palata. Eli tein "sijaisena" avointa toimea... Ja lopulta toimi lakkautettiin, työt toki eivät kadonneet mihinkään vaan ne jaettiin kahdelle osa-aikaiselle... Kaupunki siis säästi kun pisti yhden kokoaikaisen pois ja teki kahdesta osa-aikaisesta kokoaikaisia- eikö vain? Työpanoksessani ei ainakaan työtodistuksen mukaan ollut mitään vikaa, hyvin kiittävä työtodistus suorasanaisena kirjoitettu. Mutta sepä taisi olla se suurin syy, että lensin pois, kun kämppä oli kaupungilta. Tosin mistä minä tiedän, mitkä kämpät näillä kahdella oli, mutta ehkä he olivat yksinhuoltajia tai perheellisiä... enemmän siis työpaikan tarpeessa!
No, se työtodistuskin on antanut eräille aihetta kateuteen. Kun työtodistusta on käytetty hakemuksen liitteenä, niin jollekulle on tullut tarve osoittaa se todistus valheeksi... sitä teetetään yhdellä ihmisellä puolentoista tyypin työt ja sitä rataa, ja kun ei silläkään saada töitä ruuhkaan, niin kyllä sitten lopulta konstit keksitään....
Kyllä on terveydenhuollossa kipeetä porukkaa töissä!
Voisin kirjoittaa hyvin selkeitä esimerkkejä siitä, millaista sakkia siellä pyöriii... Sananvapauden nimissä pitäisikin kertoa, että saisitte tietää... Olisitte kuulleet mikä on meininki....
Piti myös kirjoittaa tähän se tieto, että kaupungin vuokra-asunnoissa on tietysti osa niitä, joihin valitaan jonkin erityisryhmän edustajia. Yksi suuri on tietysti tuo työsuhdeasuntoluokka, mutta sitten on esim. sossun asiakkaille varattuja asuntoja tai terveysviraston asiakkaille varattuja asuntoja - näitä kai sanotaan tukiasunnoiksi. Vuokrasopimukset niissä ovat aivan normaalit, ei ole mitään takarajaa asetettu milloin pitäisi pois muuttaa, jos vuokransa maksaa niin kaikki kunnossa. Mutta yllättävää kyllä, sossun kämpät ovat paremmassa asemassa kuin terkkarin kämpät tässä poismuuttojutussa: terkkarin kämpistä pitää ehdottomasti pyrkiä oitis pois, sossujätkä saa asua vaikka lopun ikäänsä vaikka olis kaikki asiat reilassa....
''...kaupungin vuokra-asunnoissa pääsääntöisesti elää työssä käyviä ihmisiä!''
Pari vuotta sitten enemmistö oli työttömiä. Ei, ei löydy enää sitä lehtijuttua....
Olen itse asunut kaupungin vuokratalossa. Suurin osa asukkaista oli työssä käyviä ihmisiä.
Palkka 3400 brutto ja 30 vuotta asuni helan talossa. Pitäiskö nyt yli 60v muuttaa kun tienään vihdoinkin hyvin? Vaikka toki valtio pitää huolen että käteen jää huomattavan vähän verojen jälkeen. Ja kun maksan oman vuokrani 890 itse plus lääkekulut per kk niin jää siitä hiukan sukanvarteenkin.
Mutta kateus on paha tauti. Se kannattaa hoidattaa pois ajoissa ennen kuin terveys menee.
Ahkera Liisa