Neuvostoliitto halusi talvisotaa ja jatkosotaa

http://heninen.net/kaunotar/suomeksi.htm

Musiikki Daniil ja Dmitri Pokrass
Sanat Anatoli D'Aktil (Frenkel)

Männiköt jyrkänteillä kihartuvat,
Rajan näköpiiri kapea.
Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar,
Kirkkaiden järvien koristama.

Panssarit jyräävät metsään leveitä aukkoja,
Lentokoneet lentävät pilvien yllä,
Syksyn apea aurinko
Sytyttää tulen pistimiin.

Olemme olleet veljiä voittojen kanssa,
Ja taas kerran kannamme taistelun kautta
Isoisien kulkemia teitä pitkin
Punatähtistä mainettamme.

Paljon valheita on näinä vuosina kasattu,
Jotta olisi hämätty Suomen kansa.
Avaahan nyt meille luottavaisena
Leveän portin kumpikin puolisko!

Eivät pellet eivätkä heikkopäiset kynäilijät
Pysty enää hämmentämään sydäntänne.
Monesti on teiltä riistetty kotimaanne,
Tulimme palauttamaan sen teille.

Tulemme auttamaan tekemään selvää,
Maksamaan roimasti häpeästä,
Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar,
Kirkkaiden järvien koristama.

Elokuu 1939

Esittää LSP:n Puna-armeijan laulu- ja tanssiyhtye A.Anisimovin johdolla
Leningradin äänilevytehdas

Sodasta Suomen valtaamiseksi laulettiin siis Neuvostoliitossa jo ennen syksyn 1939 neuvotteluja.

Näitä faktoja ei kerrota Pekka Visurin kirjoituksissa.

Pekka Visuri on ensin päättänyt, että Suomi on syyllinen talvisotaan ja jatkosotaan ja alkanut sitten tikun kanssa kaivelemaan siihen sopivia todisteita.

Se on väärä tapa tutkia historiaa.

Komeat on sanat laulussa.

On se vaan tyypillistä ryssimistä, kun on 20-luvulta alkaen suunniteltu ja sitten kuitenkin viedään divisioonittain miehistöä kesätamineissa korpimetsien pakkaseen ja Raatteen teille ottamaan suomalaisilta turpaansa

Kyllä ei ole kaikki osat olleet korvien välissä aivan kohdallaan.

Itsenäisyyspäivänä 6.12.2009 esitetyssä suomalais-venäläisessä dokumentissa ”Sota ilman voittajia” venäläinen historioitsija Vladimir Chekunov totesi, että 1939 Suomi miellettiin Neuvostoliitossa samanlaiseksi kuin Baltian maat ja tarkoitus oli sovjetisoida se näiden tapaan.

Ote Karjala-lehden pääkirjoituksesta 17.12.2009:

Olisiko talvisota voitu välttää? Petroskoin yliopiston professori Juri Kilin on sitä mieltä, että ei. Klinin käsityksen mukaan Stalin halusi vallata koko Suomen saadakseen puna-armeijalle tukikohdan tulevaan sotaan Saksaa vastaan.




Talvisota, Venäjä-tutkimus, Venäjän historia Boris Sokolov, Anton Sklajrov.

Venäläistutkijat epäilevät, ettei Venäjällä voi edelleenkään puhua talvisodasta avoimesti.

Nuorten tutkijoiden tunnustuksen vastikään saaneen murmanskilaisen historian ja yhteiskuntaopin opettajan Anton Skljarovin mielestä Neuvostoliitto pyrki tekemään Suomesta yhden neuvostotasavallan lisää.

- Meidän on tunnustettava, että Stalinin todellinen tarkoitus oli saada Suomi osaksi Neuvostoliittoa. Tämän asian kieltämisellä synnytämme vain epäluottamusta ja epäilyjä naapuriamme kohtaan, sanoo Skljarov Komsomolskaja Pravdan haastattelussa.

Skljarov arvioi, että Neuvostoliiton hyökkäykseen Suomeen vaikuttivat poliittiset tekijät, joita ei oikein vieläkään voida hyväksyä.

Venäläinen sotahistorioitsija ja kirjailija Aleksei Isajev totesi eilen, että venäläisten historiantuntemus on varsin heikkoa. Talvisodasta on monella nuorella hyvin epämääräinen käsitys. Isajevin mukaan sodan tulos vaikutti myös koko toisen maailmansodan tulokseen.

Grani.ru -verkkolehdessä historian tutkija Boris Sokolov sanoo, että osa asiantuntijoista on mieluummin edelleen hiljaa.

-Maassa jossa toimii presidentin perustama historiakomissio, ovat monet varmaan varovaisia sanomaan, että sodan Suomea vastaan aiheutti Neuvostoliiton aggressiivisuus, Sokolov kirjoittaa.

Syyksi sodan huomiotta jättämiseen Sokolov epäilee sitä, että suomalaiset ovat moraalisesti voittajia. Valtava Neuvostoliitto ei kyennyt pakottamaan suomalaisia polvilleen Stalinin kiirehdittyä sodan lopettamista.

Neuvostoliiton ja nyky-Venäjän kannalta on Sokolovin mielestä oikeastaan onni, että suomalaiset hyökkäsivät Saksan rinnalla Neuvostoliittoon vuonna 1941 suomalaisten ns. jatkosodaksi kutsumassa operaatiossa.

-Voi olla, että ilman vuonna 1941 alkanutta sotaa, Venäjällä olisi Suomen kanssa ankaria riitoja, kuten sillä on edelleen Puolan kanssa.

Skljarovin mielestä Venäjän pitäisi lähettää viesti, ettei Venäjä halua loukata minkään maan itsemääräämisoikeutta.

- Meidän on opittava rohkeasti tunnustamaan menneisyyden virheet, jotta emme toistaisi niitä tulevaisuudessa - Se on historian tärkein tehtävä!