Finnairin johdon visiot eteläisimmän Suomen suurnopeusradoista, jotka veisivät Hki-Vantaan lentoasemalle ovat osoitus erittäin huonosta asiantuntemuksesta ja arviointikyvyn pettämisestä sekä realismin ja suhteellisuudentajun puuttumisesta.
Ensinnäkin Suomen liikennevirrat voidaan aivan hyvin hoitaa nykyisten sekaliikenneratojen avulla (200km/h). Ilman selvityksiäkin pitäisi olla jokaiselle selvää, etteivät pelkästään henkilöliikennettä palvelevat suurnopeusradat ilman väliasemia voi Suomen väestöpohja huomioonottaen mitenkään kannattaa. Mihin meillä ihmisillä on niin kova kiire, etteivät normaalit nopeat junat tunnu joillekin riittävän?
Kun Martinlaakson radan päärataan Hiekkaharjun kohdalla Tikkurilan pohjoispuolella lentoaseman kautta yhdistävä Marja-rata aikanaan valmistuu on lentoasemalle hyvät junayhteydet: Turun suunnasta Pasilassa vaihtamalla ja Tampereen ja Lahden suunnista tulijat Tikkurilassa junaa vaihtamalla. Ja jo nyt pääsee lentoasemalle kätevästi bussilla vaikkapa Tikkurilasta: matkaa vain 5 km. Ei pidä unohtaa myöskään kaukoliikenteen bussiyhteyksiä.
Mikäli Finnairilla olisi aitoa halua, se voisi jo nyt lopettaa eteläisimmän Suomen lyhyet lennot tarpeettomina. Liityntälentojen matkustajamäärät ovat niin vaatimattomia, että niitä varten ei tulla koskaan tarvitsemaan mitään suurnopeusjunia. Ja onko mitään järkeä tuoda suorat kaukojunayhteydet lentoasemalle, kun ei tiedetä, onko lentoliikenteellä enää 50 vuoden kuluttua lainkaan niin merkittävää asemaa kuin nyt, kysynpä vain. Ei ole mitään järkeä esittää visioita, joissa ei ole järjen häivää. Kommentoikaa!
Ensinnäkin Suomen liikennevirrat voidaan aivan hyvin hoitaa nykyisten sekaliikenneratojen avulla (200km/h). Ilman selvityksiäkin pitäisi olla jokaiselle selvää, etteivät pelkästään henkilöliikennettä palvelevat suurnopeusradat ilman väliasemia voi Suomen väestöpohja huomioonottaen mitenkään kannattaa. Mihin meillä ihmisillä on niin kova kiire, etteivät normaalit nopeat junat tunnu joillekin riittävän?
Kun Martinlaakson radan päärataan Hiekkaharjun kohdalla Tikkurilan pohjoispuolella lentoaseman kautta yhdistävä Marja-rata aikanaan valmistuu on lentoasemalle hyvät junayhteydet: Turun suunnasta Pasilassa vaihtamalla ja Tampereen ja Lahden suunnista tulijat Tikkurilassa junaa vaihtamalla. Ja jo nyt pääsee lentoasemalle kätevästi bussilla vaikkapa Tikkurilasta: matkaa vain 5 km. Ei pidä unohtaa myöskään kaukoliikenteen bussiyhteyksiä.
Mikäli Finnairilla olisi aitoa halua, se voisi jo nyt lopettaa eteläisimmän Suomen lyhyet lennot tarpeettomina. Liityntälentojen matkustajamäärät ovat niin vaatimattomia, että niitä varten ei tulla koskaan tarvitsemaan mitään suurnopeusjunia. Ja onko mitään järkeä tuoda suorat kaukojunayhteydet lentoasemalle, kun ei tiedetä, onko lentoliikenteellä enää 50 vuoden kuluttua lainkaan niin merkittävää asemaa kuin nyt, kysynpä vain. Ei ole mitään järkeä esittää visioita, joissa ei ole järjen häivää. Kommentoikaa!
Vastaukset 20
Vanhimmat
Jälleen ympäristöyksisilmäiseltä viesti, jossa sanoja suolletaan ilman minkäänlaisia faktoja. Sanonnat, kuten "ilman selityksiäkin pitäisi olla jokaiselle selvää", "realismin ja suhteellisuudentajun pettämistä" jne. osoittavat, että demagogia on kirjoittaa lähempänä kuin realismi. Mieleen muistuu vihreän tiedemiehen Paloheimon lause: "Vastustan ydinvoimaa mutta vielä enemmän vastustan ydinvoiman vastustajia." Finnairin pääjohtajan tekemä ehdotus on harkittu ja vastaa kehätie 3:n ulkopuolelta tulevien Hki-Vantaa lentoaseman käyttäjien tarpeita. Ainoa, johon "yksisilmäisen" kirjoituksessa voi yhtyä, on lause: "Ei ole mitään järkeä esittää visioita, joissa ei ole järjen häivää."
Haluan vain todeta, että kirjoitukseni takana on pitkäaikainen kiinnostus kyseisiä asioita kohtaan, asioiden aktiivinen seuraaminen ja kokonaisnäkemys. Tutkimuskaan ei ole minulle vierasta. Nimimerkistäni huolimatta en ole mikään viherpiipertäjä: tuomitsit minut nimimerkin perusteella! Olen esim. aina kannattanut ympäristöystävällistä ja taloudellisesti edullista ydinvoimaa. Se niistä moitteistasi!
Mistä tiedät, että Finnairin ehdotus on viimeiseen asti harkittu? Oletko varma? Vai ajatteletko vain, että sen on pakko olla hyvä ehdotus, kun se niin korkealta taholta esitetään. Kyllä sielläkin voidaan erehtyä. On korkealla taholla erehdytty Suomessa ennenkin. Ei kaikilla huippujohtajilla todellakaan ole esim. liikennemaantieteen koulutusta ja siihen liittyvää kokonaisnäkemystä.
Tässä jälleen yksi esimerkki siitä, että johtopaikoilla on ihmisiä, joilla ei välttämättä ole kokonaisnäkemystä liikennejärjestelmistä. Ma 14.03.05 Turun Sanomissa oli Turun lentoaseman johtajan kommentti: "Voitaisiin miettiä myös sellaista ratkaisua, että raiteet vedetään Turun lentoasemalle ja siten helpotettaisiin lentomatkustajien pääsyä kentälle." Onkohan ajateltu loppuun saakka? Millä junalla sinne kannattaisi kourallinen matkustajia kuljettaa? Ja montako kertaa päivässä????
Turun ajatuksena käsittääkseni oli se, että Turusta Tampereelle menevä rata linjattaisi uudestaan siten, että lentoasemalle saataisi pykättyä myös jyna-asema. Erillisiä junia ei ilmeisesti ollut tarkoitus järjestää ainakaan siinä skenaariossa, johon minä olen tutustunut. Sitten voidaankin kysyä, tekevätkä lentomatkustajat sellaisella junayhteydellä mitään, joka kulkee vain muutaman kerran päivässä.
Jostain on viimeaikoina tullut sellainen käsitys, että juna on tulevaisuuden liikennemuoto. Ehkä se on sitä ruuhkaisessa Keski-Euroopassa, mutta täällä se ei joukkoliikennemuotona yleensä sovellu käyttöön. Meillä kun on niin vähän niitä joukkoja, mitä kuljettaa.
Kyllähän juna Suomessakin erittäin monille yhteysväleille soveltuu oikein hyvin. On kuitenkin pidettävä huolta siitä, ettei tehdä asiantuntemattomia ehdotuksia junan saamiseksi alueille ja yhteysväleille, joille se ei kertakaikkiaan sovellu pienen väestöpohjan, hajanaisten liikkumistarpeiden yms seikkojen vuoksi. Ei pidä sekoittaa keskustelua liikaa. Lahden oikorata on yksi esimerkki erittäin järkevästä ja tarkkaan harkitusta infrastruktuuri-investoinnista. Siinä tulee aikanaan kulkemaan paljon enemmän väkeä kuin kaikilla maaseutu-Suomen vähäliikenteisillä taajamajunaliikenteen radoilla yhteensä.
Kyllähän juna soveltuu hyvin joihinkin paikkoihin Suomessa. Kuten pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen ja merkittävälle osalle niistä väleistä, joita nykyään junalla ajetaan. Sen sijaan lähes kaikki uudet hihhuloinnit junan saamiseksi jonnekin ovat yleensä jo kuolleena syntyneitä ajatuksia.
Lahti-Kerava oikoratakin on aika mielenkiintoinen juttu ja taisi olla päätökseltään aika poliittinen aikanaan. Sitä ei voi kieltää, etteikö se olisi kannattava. Sen sijaan se oli laskelmissa olleista vaihtoehdoista huonoin ja silti se valittiin. Olikohan jollakin ministerillä intressejä Lahdessa vai mistä se johtui, mutta laskelmissa kyseinen yhteys ei pärjännyt itäisempää linjausta noudattaneille vaihtoehdoille. En enää tarkalleen muista, mutta oliskohan yksi linjaus mennyt Kouvolaan ja kaikkein paras vielä idempää. Lahti jäi kuitenkin niistä sivuun ja suurempi hyötyjä olisi ollut Itä-Suomi.
Tietenkin ymmärrettävä syy oli myös se, että kyseiset vaihtoehdot olisivat vaatineet vielä suuremman alkuinvestoinnin ja riskit olisivat olleet tulevaa ratkaisua suuremmat.
Minulla ei ole vastaukseesi muuta kommentoitavaa kuin että Lahden oikorata valittiin, koska eteläisimmän Suomen Lahti-Helsinki välillä tulee olemaan huomattava matkustajapotentiaali ja sen lisäksi myös itäisen Suomen matkustajamäärät kasvavat, kun kysymyksessä kuitenkin on matka-aikoja lyhentävä oikorata, vaikkei Itä-Suomen yhteyksiä oikaisekaan siinä määrin kuin esillä olleet muut vaihtoehdot. Oli pakko tehdä kompromissi ja uskon Lahden oikoradan olleen paras ratkaisu.
Menivät otsikko ja nimimerkki ristikkäin, valitan.
Käsittelet asiaa selvästi turistin tai jonkin muun halpojen lippujen käyttäjän näkökulmasta. Lentoliikenteelle merkittävä käyttäjäkunta on kuitenkin myös liikematkustajat, joilla on hiukan eri käsitys hyvästä bussiyhteydestä Tikkurilan asemalta. Näiden vuoksi niitä kotimaan lentoja pitkälti pidetään yllä ja heille pitäisi saada jokin korvaava yhteys, joka ei kuitenkaan olisi palvelutasoltaan vähintään nykyisen tasoinen.
Ympäristön näkökulmastahan lyhyet lennot pitäisi ehdottomasti saada loppumaan. Lähes kaikki lentojen päästöt, kun syntyvät nousun ja laskun yhteydessä. Vasta mannertenvälisillä lennoilla alkaa ilmassa ollessa syntyvät päästöt nousta näkyville.
Tuskin suurnopeusjuna kuitenkaan on se ratkaisu tähän ongelmaan. Ne kun vaatisivat ainakin saman verran matkustajia kuin lentoreititkin. Muistaakseni Taloussanomat käsitteli asiaa muutama kuukausi sitten ja toi melko tilalle hyvän vaihtoehdot. Hinnaltaan ja nopeudeltaan kilpailukykyinen monille yhteyslennoille on tavallinen taksi. Erityisesti, jos matkustajia on kaksi tai enemmän.
Tikkurilan asemalta huono yhteys lentokentälle? ? ?
Läpi vuorokauden kulkee bussi 12 minuutin välein ja siihen taxin käyttömahdollisuus päälle! Niin bussiasema kuin taxi tolppakin on aseman yhteydessä.
Bussilla ajoaika kentälle noin 15-20 min. Taxi puikkuisen nopeammin. Luulisi riittävän kyyti mahdollisuudet tuolle äveriäälle liikematkaajallekin.
Tampereelta ja turusta tulee useita vuoroja kentälle sekä takaisinpäin.
Molemmista kaupungeista on myös suora lentoyhteys Helsinkiin ,jotta nopeasti pääsee.
Jo pelkkä suunnitteluun käytettävä rahallekkin, löytäisi kyllä järkevämpiäkin kohteita.
Asetetaan rataliikenne vapaan kilpailun piiriin,niin saadaan tuon riittävän nopeuden lisäksi lisääntyvää palvelutarjontaa,ja kilpailukykyistä hinnoittelua.
Riippuu näkökulmasta onko yhteys hyvä. Joka tapauksessa se vaatii vaihdon junasta bussiin ja taas lentoasemalla bussista eteenpäin. Jos olet yhtään tutustunut joukkoliikennekäyttäytymisen tutkimuksiin, niin tiedät, mitä yksikin vaihto tarkoittaa reitin houkuttelevuudelle. Lisäksi matkustajan varakkuustason noustessa vaihtovastus kasvaa olennaisesti. Vaihtovastus taksiin on jo pienempi, mutta sekin on aivan eri luokkaa verrattuna siihen, että junayhteys olisi suora.
Taksilla tarkoitin tuossa edellisessä sitä, että se taksi tilataan esimerkiksi Turusta tai Tampereelta ja ajetaan sillä Helsinki-Vantaalle. Yhteys on suora ja sitä kautta nopea. Se on aikataulullisesti myös joustavampi kuin edelliset.
Suorat lentoyhteydet ovat juuri ne, josta halutaan päästä eroon, koska ne eivät useimmiten ole itsenäisenä taloudellisesti kannattavia. Kannattavaksi ne tekevät ainoastaan jatkoyhteydet.
olet oikeassa, taksi on järkevin vaihtoehto. tuosta oli juttua taloussanomissa: jos lähtijöitä on enemmän kuin yksi, on taksi myös hinnaltaan varsin kilpailukykyinen. junat ja varsinkin nopeat junat ovat nimittäin todella kalliita matkustaa.
minuakin ihmetyttää todella nuo finnairin johdon visiot, kuinka realismi voi olla noin hukassa.
Miten voi olla parempi? Junasta ulos astuessasi sinulla on 30 m bussille(no:61),joka vie sinut suoraan terminaalin ulko-ovelle jota on lähtöselvityksen yhteydessä. Samoin tultaessa kentältä pääset suoraan ulko-ovelta bussiin ja se vie sinut taas suoraan junan ovelle!
Ei voi olla enää näkemyksestä kiinni jatkoyhteyden paremmuus.
Junan vieminen lentokentän luo merkitsee joka tapauksessa lisääntyvää kentän sisäistä siirto liikennettä ,koska juna ratoja et voi viedä ihan kentän viereen ,alle tai ylle.
Tuo varakkuustaso on teennäinen veruke tuolle asialle,sillä suurin osa kulkijoista kuitenkin on
tavallisia turisteja,joille ko. järjestely kelpaa.
Jos *** kaipaa omaa liikennettä,niin ostaa oman koneen ja rakentaa kentän kodin viereen niin pääsee ilman vaihtoja suoraan lentoon. Bye,Bye !
Vielä kun kirjoittaisit tuon vaihtoyhteyden samaan aikataulukirjaan ja laittaisit siihen että sujuvat vaihdot välittömällä jatkoyhteydellä, se olisi houkutteleva. Bussin pitäis lähteä jämptisti junan saapumisen jälkeen ja kuskin huolehtia että kaikki tulevat kyytiin.
Lentoasemalle ei todellakaan pidä rakentaa suoraa rataa kyllä useampi haluaa suoraan keskustaan kuin kentälle ja tämä ei tietenkään kuulu Finnairin visioon. Ehkä muutaman vuosikymmenen päästä kehärata/metro on ajankohtainen.
Katsomalla vantaan aikataulukirjasta(voi tilata itselleen) huomaa, että junien saapumiset ja kentälle lähtevät vuorot nivoutuvat väkisin yhteen. Huomautan vieläkin että vuoroja lähtee joka 12.s minuutti ympäri vuorokauden.
Koska kyseessä on sisäisen liikenteen bussi kuski ottaa kaikki sisälle pyrkivät kyytiin, ja osaahan tuo matkustajakin itsensä bussiin asettaa ilman nostoapua. Ja jos yhdestä bussista matkustaja jää,nii ei kerkiä norttia vetää kun toinen bussi seisoo jo laiturilla.
Suurin osa kulkijoista on tavallisia turisteja, mutta nyt puhutaankin kotimaan sisäisten lentojen lopettamisen vaihtoehdoista. Sielläkin suuri osa on turisteja, mutta ei enää suurin osa ja nekin turistit, jotka lentävät sisämaan lentoja, eivät pidä nykyistä tilannetta riittävän hyvänä. Ovathan he jostain syystä päätyneet valitsemaan lentoyhteyden juna-bussi yhdistelmän sijasta.
Ei se ole kovinkaan paljon kiinni näkemyksestä, vaan lahjomattomasta tilastotiedosta. On hyvin kattavasti tutkittu, millaisella jakaumalla minkäkinlaiset ihmiset arvostavat mitäkin yhteyttä. Kun tätä verrataan lentoaseman käyttäjäprofiiliin, saadaan tietoa siitä, olisko keitä uusi järjestely houkuttelisi. Nykyisestähän voidaan suoralta kädeltä sanoa, että kaikkia se ei miellytä, koska vaihtoehtojakin käytetään. Se on sitten eri asia tarvitseeko sen kaikkia miellyttääkään.
En ole niin tarkasti tutustunut Helsinki-Vantaan tilanteeseen, minne ne radat haluttaisi vetää. Muualla maailmassa ne kuitenkin yleensä on vedetty terminaalien alle, siten että tärkeimmistä terminaaleista on suora liukuporrasyhteys asemille. Pienemmistä joutuu sitten vähän kävelemään. Harvinaisempia ovat selaiset ratkaisut, että sinne siirrytään bussilla juuri tämän vaihtovastuksen vuoksi. Sitten on jo sama mennä bussilla perille asti. Tällainen ratkaisu tulee kysymykseen ainoastaan silloin, jos etäisyyttä keskustan ja lentoaseman välillä on paljon. Helsinki-Vantaalla etäisyyttä ei ole paljon, joten jos tarkoitus on tehdä tällainen viritys, niin silloin hommassa ei ole mitään järkeä.
Kyse ei ole niinkään varakkuustasosta, vaan asemasta. minulla ei sellaista asemaa ole, mutta työskentelen kyllä sellaistenkin henkilöiden kanssa, joilla on vara sanoa, ettei halua raahata laukkujaan junasta bussiin ja taas bussista eteepäin. Jos puhutaan taas houkuttelevuustasoista, niin lähes kaikille käyttäjäryhmille juna on houkuttelevampi kuin bussi. Sen eri käyttäjäryhmien välillä ja myös sisällä on huomattavasti hajontaa sen suhteen kuinka suuri tämä ero on.
Miettiessäsi asiaa, voit ottaa vaikka tällaisen lähtökohdan. Matkustaminen on henkilön mielestä pakkoa, joten se on kaikki negatiivista. Lentokoneessa matkustaminen on hiukan jännittävää ja kiinnostavaa, joten 1 minuutti lentokoneessa synnyttää vain 1 pisteen. Junassa matkustaminen on kohtuullisen miellyttävää. Siitä pisteitä kertyy 2 minuutissa. Joskus matka voi olla parempikin, mutta henkilöllä on kokemuksia häiritsevistä kanssamatkustajista, huonontaa junan houkuttelevuutta. Taksilla matkustaminen on mukavaa ja siitä pisteitä kertyy vain 1 minuutissa. Bussilla matkustamisesta henkilöllä on huonoja kokemuksia. Ne heiluvat ja välillä niissä joutuu seisomaan. Joskus mukana on myös häiriköiviä kanssamatkustajia. Pisteitä kertyy 8 minuutissa. Matkaan voi sisältyä myös vaihtoja esim rautatieasemalla. Henkilöä on helposti stressaava ja häntä pelottaa se, että ehtiikö hän vaihtoyhteyteen. Lähteeköhän se varmasti sieltä mistä kaksi vuotta sitten? Yksi minuutti vaihtoa rautatieasemalla synnyttää 50 pistettä. Lentoasemallakin pitää odottaa. Siellä henkilö tuntee itsensä hiukan turvalisemmaksi, koska paikka on siisti, eikä tarvitse juurikaan pelätä myöhästymisiä, vaikka pientä jännitystä onkin koko ajan. Yksi minuutti lentoasemalla vastaa 10 pistettä ennen check in:ä ja 2 pistettä check in:n jälkeen.
Kyseiset pisteet eivät ole mitään keskiarvoja, mutta kuitenkin elävästä esimerkistä otettuja ja niistä saa suuntaa. Joillekin yksilöille pisteet voivat kääntyä jopa päälaelleen. Tämän tyyppisten laskelmien avulla voidaan kuitenkin hahmottaa sitä, kuinka negatiiviseksi erilaiset käyttäjäryhmät kokevat matkan eri vaiheet. Näiden lisäksi on vielä erilaisia tekijöitä, jotka synnyttävät pisteitä eri paikoissa eri määrän. Esimerkiksi lentopelko synnyttää vähemmän pisteitä, jos henkilö odottaa lentoaseman kahvilassa, kuin että hän on bussilla tai taksilla tulossa lentoasemalle.
Lentokone ostaminen on hiukan kaukainen ajatus, mutta helikopteri on vakavassa harkinnassa. Sille, kun tulisi halvemmaksi rakentaa oma kenttä ja toisessakaan päässä ei olisi pakko olla niin hyvää kenttää. Lentoasemalta eteenpäin lähtiessäänhän joutuisi joka tapauksessa vaihtamaan.
Toki Helsinki-Vantaalle on hyvät juliset yhteydet, mutta Helsingin ulkopuolelta tuleva ei pääse sinne suoraan vaan joutuu vaihtamaan kulkuneuvoa välillä. Tämän vaihtamisen monet kokevat hankalaksi ja valitsevat sen sijaan lentokoneen.
Valitsevat lentokoneen vain siksi, koska liityntälento sisältyy jatkolennon hintaan ja on siten käytännössä lähes ilmainen matkustajalle, joka tapauksessa edullinen.
Siispä meille jokaiselle on jo olemassa vaihtoehto kentälle tuloon, ja sieltä poistumiseen.
Lentoyhteys on
ruuhkaton
mukava
nopea
liikematkaajalle
- Ekologisesti huono vaihtoehto.
Junayhteys on
pääsee kaikkialt
erityitarpeita huomiova(allergia)
turvallinen
liityntä yhteydet hyvät (bussi)
ekologinen vaihtoehto
- Hinta aika kallis(riip.km)
- Hidas