Kuuntelin kerran radiosta mielenkiintoisen ohjelman Leinon Nocturnon *Ruislinnusta*.
Useinpien mielestä se on ns. runolintu eli ei todellinen mutta kuinkas ollakaan sehän on supisuomalainen *ruisrääkkä*! On kuin onkin.
Ajankohta eli *tähkäpäiden yllä täysikuu viittaa siis elokuulle ja Leino kuulemma vietti kesiään jossain päin Hämettä ja siellä oli joku biologi-tutkija törmännyt ruisrääkän lauluun vielä niinkin myöhään kuin elokuulla ja siitäpä pakinan aihe oli tullutkin.
Usein kuultu väite on siis ettei ruisrääkkä elämöi enää myöhään kesällä eli elokuulla.
Tämä tuli mieleeni
runo kirjoitti 13.3 22:32 ilmianna asiaton viesti
vastaa
*Nocturne*
Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.
Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.
_Eino Leino_
Useinpien mielestä se on ns. runolintu eli ei todellinen mutta kuinkas ollakaan sehän on supisuomalainen *ruisrääkkä*! On kuin onkin.
Ajankohta eli *tähkäpäiden yllä täysikuu viittaa siis elokuulle ja Leino kuulemma vietti kesiään jossain päin Hämettä ja siellä oli joku biologi-tutkija törmännyt ruisrääkän lauluun vielä niinkin myöhään kuin elokuulla ja siitäpä pakinan aihe oli tullutkin.
Usein kuultu väite on siis ettei ruisrääkkä elämöi enää myöhään kesällä eli elokuulla.
Tämä tuli mieleeni
runo kirjoitti 13.3 22:32 ilmianna asiaton viesti
vastaa
*Nocturne*
Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.
Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.
_Eino Leino_
Vastaukset 2
Vanhimmat
Miksi metsän tummuus sävelehen?
Kosk on mustaa murhe ylpeäin.
Miksi juova päivän laskennehen?
koske monta nuorta unta näin.
Miksi etäisien vuorten siinto.
Koska sinne oli silmän kiinto.
Mutta miksi varjot virran,veen.
Kosk on mulla mieli siimekseen.
Niin,miksi jätit tämän hyvän välisäkeistön pois?
Leino vietti kesän 1914 Luopioisissa Kukkiajärven saaressa. Kyseistä runoa hän ei siellä kirjoittanut, mutta kerrotaan että hän sai vaikutteita runoonsa Luopioisissa viettämästään ajasta.