Tai paremminkin uskovainen kommentti. Helsingin uutisten mielipidepalstalla.
Sen on kirjoittanut Mikko Rekimies, järjestöpäällikkö, Malmin peruskoulun johtokunnan varapuheenjohtaja. (Väärä mies oikeassa paikassa?)
Hänelle eivät näköjään käsitteet oikeus ja pakko ole kovin hyvin hallussa.
Hänelle oikeus uskontoon on yhtä kuin pakkouskonto. Hänelle tärkein oikeus on kirkon oikeus pakottaa kirkkoon kuuluvat uskonnonopetukseen, kun taas kirkkoon kuulumattomat saavat valita uskonnon tunnitkin ET:n sijasta.
On perin outoa, että yhteiskunta menee mukaan tähän ja pakottaa kirkon puolesta sen jäsenet koulussa uskonnon tunneille, vaikka kirkko itse ei pakota jäseniään yhtään mihinkään - paitsi kirkollisveron maksamiseen, jonka senkin perimisen ja kirkolle tilittämisen hoitavat työnantajat ja verottaja.
Kirjoittaja on ihmeissään siitä, että ministeri Andersson päätti "selvityttää ET:n opetuksen avaamisen kaikille oppilaille". Eihän siitä ole mainintaa hallitusohjelmassakaan, hän puhisee. "Silti ministeri haluaa tehdä selvityksen tällä hallituskaudella."
Kirjoittaja puolustelee nykykäytäntöä ja toteaa, että uskonnon ja ET:n opetuksen pakollisuutta ja valinnaisuutta selvitettiin huolelle ja perusteellisesti, kun perusopetuslakia viimeksi uudistettiin.
"Oppilaiden tulee saada kouluissa opetusta laajasti yleissivistykseen liittyen, mihin kuuluu myös oikeus opiskella 'omaa uskontoa'."
Oppilaillahan on tämä oikeus senkin jälkeen kun ET on avattu kaikille oppilaille valinnaiseksi uskonnon kanssa!
On toki hyvä muistaa, että vaikka oikeutta opiskella 'omaa uskontoa' koulussa ei kenties joskus tulevaisuudessa olisikaan, niin sitä voi silloinkin opiskella mm. kirkon tiloissa ja kotona, ja monessa muussakin paikassa.
"Uskonnonopetuksessa on kyse myös oman perheen ja suvun perinteisiin, mitä ei pidä lähteä nyt romuttamaan. Uskontoa tulee opettaa kouluissa kaikille uskontokuntiin kuuluville, jotta lapset saavat tietoa ja taitoa toimia maailmassa."
Ei minulle ainakaan koulun tarvinnut opettaa oman perheeni ja sukuni perinteitä. Jokainen perhe ja suku tuntee omat perinteensä parhaiten, eikä vain? Kyse on siitä että kirjoittaja haluaa pakottaa perheille sellaisia uusia (uskonnollisia)perinteitä, joita perhe ei vielä noudata!
"Meillä on oikeus uskontoomme. Taistellaan , että lapsillamme ja tulevaisuuden koululaisilla on oman uskonnon opetusta myös jatkossa. Tämä on meidän kaikkien uskontokuntiin kuuluvien tehtävä."
Kukaan ei kiellä kansalaisten oikeutta uskontoon Suomessa. Koululaisilla on oikeus uskonnonopetukseen osallistumiseen koulussa tulevaisuudessakin, vaikka ET avattaisiin kirkkoon kuuluvillekin. Kuten sanottu valinta uskonnon ja ET:n välillä olisi vapaa.
Rekimiehen viimeisestä lauseesta olen yhtä mieltä hänen kanssaan. Kyse on nimenomaan uskovaisten tehtävästä. Heidän tehtävänsä on toimia sen puolesta, että mahdollisimman moni oppilas, oli hän kirkon jäsen tai ei, valitsisi uskonnon tunnit. Sen sijaan että he vaatisivat kuten nyt, että yhteiskunta pakottaa kirkon jäsenet uskonnon opetukseen. Käsittämätöntä, että yhteiskunta tähän vielä suostuu.
Toki olisi mukavaa, jos uskovaisten tekemä koululaisten/koululaisten vanhempien suosittelu valitsemaan uskonto ET;n sijaan ei olisi pikemminkin kuvailtavissa painostukseksi ja pelotteluksi.
ET:kö ei muka opeta yleissivistystä eikä tarjoa tietoa ja taitoa toimia maailmassa? Minusta paremmin kuin uskonnon tunnit. ET:ssähän tutustutaan laajasti uskontoihin. Se ei vain ole tunnustuksellista opetusta kuten uskonnon tunnit edelleen monesti, vaikka poliitikot päättivät että koulujen uskonnonopetusta ei enää tunnustukselliseksi kutsuta. Vaan eipä tainnut kovin paljon opetuksen sisältö muuttua, tunnustuksellinen aines vähetä?
Poliitikothan päättivät myös, että Suomessa ei ole valtiokirkkoa, evl. kirkkoa ei sellaiseksi enää virallisesti luokitella ja kutsuta. Silti edelleen valtion ja evl. kirkon suhde Suomessa on hyvin valtiokirkkomainen.
Sen on kirjoittanut Mikko Rekimies, järjestöpäällikkö, Malmin peruskoulun johtokunnan varapuheenjohtaja. (Väärä mies oikeassa paikassa?)
Hänelle eivät näköjään käsitteet oikeus ja pakko ole kovin hyvin hallussa.
Hänelle oikeus uskontoon on yhtä kuin pakkouskonto. Hänelle tärkein oikeus on kirkon oikeus pakottaa kirkkoon kuuluvat uskonnonopetukseen, kun taas kirkkoon kuulumattomat saavat valita uskonnon tunnitkin ET:n sijasta.
On perin outoa, että yhteiskunta menee mukaan tähän ja pakottaa kirkon puolesta sen jäsenet koulussa uskonnon tunneille, vaikka kirkko itse ei pakota jäseniään yhtään mihinkään - paitsi kirkollisveron maksamiseen, jonka senkin perimisen ja kirkolle tilittämisen hoitavat työnantajat ja verottaja.
Kirjoittaja on ihmeissään siitä, että ministeri Andersson päätti "selvityttää ET:n opetuksen avaamisen kaikille oppilaille". Eihän siitä ole mainintaa hallitusohjelmassakaan, hän puhisee. "Silti ministeri haluaa tehdä selvityksen tällä hallituskaudella."
Kirjoittaja puolustelee nykykäytäntöä ja toteaa, että uskonnon ja ET:n opetuksen pakollisuutta ja valinnaisuutta selvitettiin huolelle ja perusteellisesti, kun perusopetuslakia viimeksi uudistettiin.
"Oppilaiden tulee saada kouluissa opetusta laajasti yleissivistykseen liittyen, mihin kuuluu myös oikeus opiskella 'omaa uskontoa'."
Oppilaillahan on tämä oikeus senkin jälkeen kun ET on avattu kaikille oppilaille valinnaiseksi uskonnon kanssa!
On toki hyvä muistaa, että vaikka oikeutta opiskella 'omaa uskontoa' koulussa ei kenties joskus tulevaisuudessa olisikaan, niin sitä voi silloinkin opiskella mm. kirkon tiloissa ja kotona, ja monessa muussakin paikassa.
"Uskonnonopetuksessa on kyse myös oman perheen ja suvun perinteisiin, mitä ei pidä lähteä nyt romuttamaan. Uskontoa tulee opettaa kouluissa kaikille uskontokuntiin kuuluville, jotta lapset saavat tietoa ja taitoa toimia maailmassa."
Ei minulle ainakaan koulun tarvinnut opettaa oman perheeni ja sukuni perinteitä. Jokainen perhe ja suku tuntee omat perinteensä parhaiten, eikä vain? Kyse on siitä että kirjoittaja haluaa pakottaa perheille sellaisia uusia (uskonnollisia)perinteitä, joita perhe ei vielä noudata!
"Meillä on oikeus uskontoomme. Taistellaan , että lapsillamme ja tulevaisuuden koululaisilla on oman uskonnon opetusta myös jatkossa. Tämä on meidän kaikkien uskontokuntiin kuuluvien tehtävä."
Kukaan ei kiellä kansalaisten oikeutta uskontoon Suomessa. Koululaisilla on oikeus uskonnonopetukseen osallistumiseen koulussa tulevaisuudessakin, vaikka ET avattaisiin kirkkoon kuuluvillekin. Kuten sanottu valinta uskonnon ja ET:n välillä olisi vapaa.
Rekimiehen viimeisestä lauseesta olen yhtä mieltä hänen kanssaan. Kyse on nimenomaan uskovaisten tehtävästä. Heidän tehtävänsä on toimia sen puolesta, että mahdollisimman moni oppilas, oli hän kirkon jäsen tai ei, valitsisi uskonnon tunnit. Sen sijaan että he vaatisivat kuten nyt, että yhteiskunta pakottaa kirkon jäsenet uskonnon opetukseen. Käsittämätöntä, että yhteiskunta tähän vielä suostuu.
Toki olisi mukavaa, jos uskovaisten tekemä koululaisten/koululaisten vanhempien suosittelu valitsemaan uskonto ET;n sijaan ei olisi pikemminkin kuvailtavissa painostukseksi ja pelotteluksi.
ET:kö ei muka opeta yleissivistystä eikä tarjoa tietoa ja taitoa toimia maailmassa? Minusta paremmin kuin uskonnon tunnit. ET:ssähän tutustutaan laajasti uskontoihin. Se ei vain ole tunnustuksellista opetusta kuten uskonnon tunnit edelleen monesti, vaikka poliitikot päättivät että koulujen uskonnonopetusta ei enää tunnustukselliseksi kutsuta. Vaan eipä tainnut kovin paljon opetuksen sisältö muuttua, tunnustuksellinen aines vähetä?
Poliitikothan päättivät myös, että Suomessa ei ole valtiokirkkoa, evl. kirkkoa ei sellaiseksi enää virallisesti luokitella ja kutsuta. Silti edelleen valtion ja evl. kirkon suhde Suomessa on hyvin valtiokirkkomainen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kappale 11. ensimmäisestä lauseesta puuttuu sana 'tutustumisesta'.
Korjattuna:
Uskonnonopetuksessa on kysymys myös TUTUSTUMISESTA oman perheen ja suvun perinteisiin, mitä ei pidä lähteä nyt romuttamaan.
Suomesta nyt löytyy kansankirkkoa ja kyläkirkkoa ainakin, varmaan muitakin määritelmiä.
Onkos tämä Mikko Rekimies kristillisdemokraattien joku järjestöpäällikkö ja kuntavaalie h d o k a s? Ei mitenkään odottamataon ulostulo, kirkko pitää kynsin hampain kiinni kaikesta mistä voi ja koettaa vielä hamuta lisää kynsiensä ulottuville.
Koska tämä kirjoitus on ollut?
Uusimmassa Helsingin Uutiset -ilmaisjakelulehden numerossa, joka ilmestyi tänään keskiviikkona 18. syyskuuta. Jakelu ainakin metroasemilla telineistä.
Luin itse paperiversiosta, mutta varmaan löytyy nettiversiostakin.
Taitaa olla Areena- nimellä tuo lehden yleisönosasto.
Kas kun Mikko unohti kertoa että hän on nimenomaan KDn eli kristillisdemokraattien järjestöpäällikkö.
Melko oleellinen tieto minusta. Miksi hän sen salasi? Tiesi, että ei se ainakaan kirjoituksen uskottavuutta, objektiivisuutta lisää?
No, huonosti perusteltu mielipide joka tapauksessa, oli kirjoitajan tausta mikä tahansa.
No nyt löytyi https://www.lehtiluukku.fi/lehti/helsingin-uutiset-keha-painos/_read/18.9.2019/223956.html
Sivulla 8.
Vai oikein taistelua ryhtyy agitoimaan.
Tuohonhan voisi joku kirjoittaa vastineen?
Mielipidetutkimuksen+mukaan+3/4+eli+75+%+kannattaa+ET:n+avaamista,+poliittisesti+laidasta+laitaan,+vain+KD+poikkeuksena.
Valitettavasti tätä tulosta ei aikanaan saatu uutisiin.
Yhteiskunnan tehtävä ei ole hoitaa kirkon tehtäviä, joita se ei itse kykene tyydyttävästikään hoitamaan.
Jos ja kun kirkko ei pysty houkuttelemaan suurta enemmistöä jäsenistään osallistumaan kirkon tarjoamiin, sen itsensä järjestämiin, uskonnonharjoittamis- ja opetustilaisuuksiin, niin ei voi kuin valittaa kirkon näkökulmasta katsoen.
Ja pakottaakaan kirkko ei jäseniään tähän voi. Miksi ihmeessä yhteiskunta, joka voi pakottaa koululaisia lain muodossa uskontotunneille, tekee sen kirkon puolesta? Eihän tuollaisella ole mitään tekemistä valtion puolueettomuuden kanssa suhteessa erilaisiin vakaumuksiin, uskonnollisiin ja maallisiin.
Milläköhän mallilla uskonnottomien vakaumusten esittely on uskontotunneilla?
Kertakaikkiaan hupaisaa tuo perustelu, että uskontotunneilla muka opetetaan lapsukaisille heidän perheensä ja sukunsa perinteitä.
Uskovaiset vain haluavat opettaa oppilaille kristillisiä perinteitä, joita suuri osa kirkkoon kuuluvienkaan koululaisten perheistä ei noudata.
Oma uskonto/omat kristilliset perinteet perusteluna uskonnon tunnustukselliselle tuputukselle kouluissa uskontotunneilla, ja muutenkin, on pelkkää huijausta. Uskovaisten päättäjien perusteetonta oman edun ajamista, oman uskonnollisen vakaumuksen suosimista, edistämistä viekkaudella ja vääryydellä.
Mitähän Rekimies kommentoi niille, jotka erottavat lapsensa kirkosta nimenomaan saadakseen hänet (lapsen pyynnön mukaisesti) ET-tunnille?
Ehkäpä Rekimiehen kannatus tästä kohenee kristillisten omissa piireissä? Eduskuntavaaleissa hän sai Helsingissä vaivaiset 69 ääntä.
Nut onkin monipuolisen kansalaiskeskustelun ja aktiivisuuden aika tässä asissa. Momentum.
Peruskouluissa on islamin opetusta, jota saattaa antaa kiertävä opettaja. Miksi kristilliseen etiikkaan rakentuvassa kotimaassamme kristinopin opetus pitäisi kieltää? Se on lisäksi enemmistön uskonto.
- Kerronpa samalla, mitä kuulin peruskoulun opettajalta: Lukutaidoton muslimiäiti tuli hätääntyneenä koululle ja kysyi islamin opettajalta onko joulusuklaan syönti syntiä ja kielletty. En kerro vastausta eikä sillä ole kovin merkitystäkään. Äidin kysymys kertoo mielestäni enemmän.
Kouluissa on pilvin pimein niin sanottuja oman uskonnon opettajia, jotka kiertävät koulusta toiseen. Yhteiskunnalle tulisi halvemmaksi ja helpommaksi opettaa vain yhtä ainetta tai ei lainkaan uskontoja. Mutta koska Suomessa laki on se mikä se on, uskontoja opetetaan.
Ennen kaikkea olisi tärkeää saada ainakin et auki kaikille.
Onkos tähän kukaan kehittänyt hyvää vastinetta, joka haihduttaa turhat huolenaiheet?
Se on käynyt hyvin selväksi, että pakko on vapautta silloin kun kyseessä on uskovainen poliitikko tai aktiivi ja hänen uskontonsa. Väliä ei niinkään tunnu olevan mitä uskontoa kyseinen henkilö noudattaa, ajatusmallit ovat jokseenkin samat.
Hesarissa 9v Lenni: "Nykyinen järjestely on Lennistä vähän epäreilu. Hänestä kaikkien pitäisi saada valita itse."
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006245670.html
ET voidaan avata nopealla erillisratkaisulla ilman että tuntijakoa ja opetussuunnitelman perusteita pitää muuttaa. Oppikirjojakaan ei tarvi uusia.
Lukiossa uusi lops tulee voimaan vasta 2021; lops-perusteet julkistetaan tänä syksynä "lukion päivänä". Perusopetuksen tuntijako ja ops tuli siirtymäkauden jälkeen täysin voimaan tänä syksynä. Eli näillä oppiaineilla mennään lähivuodet. Niiden puitteissa ET voidaan avata kaikille valittavissa olevaksi.