aloitin tänä talvena kuntoilun hiihtämällä, eli viimesimmästä hiihdosta on kulunut vuosikymmeniä. ja muutenkin kuntoilu on ollut aika satunnaista mutta kuitenkin aika usein kuitenkin.
no yli 800 kilsaa on tullut tänä talvena pääosin luistelulla, ja hommasinpa tossa viikko sitten sykemittarin ja seurailin sykkeitä... no tuloksena oli selasta että olen vetänyt noi 800 kilsaa jotakuinkin 90% teholla, keski sykkeeni on ollut 167 ja max sykkeeksi arvioisin 185 ja sen se miitarikin on lenkeiltä antanut, ikää 40v.
aika rankkaa kyllä on kieltämättä ollut, ja ihmettelen tota mun sykettä...se nousee väkisinki hiihtäessä, se menee ihan mummo vauhdiksi ja ei mielekkääksi jos yrittääkin johonkin alle 160. onko mulla sitten todella niin huono kunto...vai hyvä kunto kun kuitenkin olen jaksanut vetää noinkin kovalla sykkeellä. leposykkeeni on muuten 50 ja vähä allekin.
ONKO LIIAN KOVAT SYKKEET
34
7259
Vastaukset
- ski
En tiedä mitä ne sykkeet pitäis olla urheilusuorituksen aikana, mutta jos leposyke on 50 tai alle, niin kyllä se kuulostaa ainakin hyväkuntoisen ihmisen leposykkeeltä. Huippu-urheilijoillahan on alhaiset leposykkeet. Ehkä rasitat itteäs hieman liikaa siellä ladulla, jos ne lukemat on niin korkeet...?
- junttieinari.
Voin antaa omia kokemuksia vertailupohjaksi. ikää 24 ja maksimisyke viime syksynä mitattuna juosten oli 202. Itsekin hiihdän luistelua ja yritän pitää sykkeet polarin sykemittarin laskemissa rajoissa eli 127 - 167 bpm. Tasaisessa maastossa pitää mennä melko hiljaa, että pysyy rajoissa. Heti kun luisto huononee esim. kelin tai voiteluvirheiden takia, niin vaikeammaksi menee. Mäissä paukkaa yli että heiluu. En ole itsekään luistellu kovinkaan kauaa, joten uskon, että tekniikan huonouskin nostaa sykettä. Yritän pitää keskiarvosykkeen alle 150 bpm.
- Keimo
Ihan samanlaiset kokemukset itselläni viime vuodelta kun aloitin systemaattisen kuntoilun vuosien tauon jälkeen (hiihdon, kesällä lenkkeilyn ja tänä talvena lisänä luistelun). Vedin liian kovaa koko viime talven ja kesän, sykkeet samaa luokkaa kuin sinulla (max syke n. 188, lepo n. 50 tai alle). Peruskestävyys ja hapenottokyky eivät kehittyneet - syksyn kuntotestissä kunto todettiin keskinkertaiseksi. Lihaskunto sen sijaan oli hyvä. Hyvän peruskunnon rakentamiseen menee vuosikausia, ihmeitä ei tee hetkessä...
Nyt olen muutanut vähän menetelmiä- pitempiä lenkkejä pk-kestävyyden puolella (esim. 2-3 tuntia luistellen alhaisella sykkeellä), hiihtäen tahtoo edelleen sykkeet nousta mäkisistä maastoista johtuen huimiin lukemiin (luisteluhiihtoa) peruslenkillä (1.5 h). Kuntoilen keskimäärin 4 krt/vko, joskus 5- lepoakin on saatava jossain suhteessa.
Sykemittari on oiva renki, mutta huono isäntä. Hiihdosta tulee nauttia ja jos tuntuu menevän hyvin niin enpä paljon tuijottele sykelukemia vaikka liian kovaa menisinkin sykerajojen mukaan. Välillä sitten pk- lenkkejä luistellen ja pertsaa hiihtäen niin eiköhän se peruskuntokin pikkuhiljaa kohene.
Toki kunto on nyt paljon parempi kuin ennen homman aloittamista (huono kunto), mutten usko oman kuntoni olevan edelleenkään ns. "hyvän".
Eikun malttia vaan matkaan- hitaasti hyvää tulee :)- Keimo
Selvyyden vuoksi tuo luistelu tarkoittaa siis luistelua luismilla jäällä- ei vapaata hiihtotyyliä (luisteluhiihtoa) jota myöskin harrastelen.
- srr
Olen hiihtänyt saman verran kuin sinäkin. Koko ajan olen seurannut sykettä ja alhaisella sykkeellä hiihdettäessä vauhti ei päätä huimaa. Hiihdän luistelemalla. Naapurini on testannut sykkeen nousua luistelemalla ja perinteisellä tavalla. Hänen mukaan luistelemalla hänellä syke nousee 10 - 15 lyöntiä korkeammalle, kuin perinteisellä.
Todennäköisesti hiihtokauden alussa kunto kehittyisi nopeammin alhaisella syketasolla (palautuminen nopeampaa). - Hiihtelijä
Leposykkeesi on kyllä ihan hyvä tavallisen kuntoilijan leposyke. Urheilijoilla se sitten painuu alle 40 ja jopa 30. Ja nuo maksimisykkeet ovat vain ohjeellisia, yksilölliset erot voivat olla melko suuriakin. Toki kuntokin siihen vaikuttaa.
Sykkeesi on kyllä aika kova, ja luistellen sitä on vaikeampi kontrolloida, mäet on sentään mentävä ylös. Perinteisellähän voi kontrolloida haarakäynnin vauhtia kiipeämällä hiljemmin, mutta luistellen se on vaikeampaa.
Jos tuntuu rankalta, olet epäilemättä mennyt liian lujaa, ainakin jos aina tuntuu samalta. Tottakai välillä pitääkin revitellä, mutta suuri osa lenkeistä pitäisi kuitenkin olla niitä hidasvauhtisempia. Ehkä kannattaa etsiä helpompi maasto, jossa syke ei nouse niin korkeaksi. Ja kilpailu/näyttämisvietti kannattaa jättää narikkaan lenkille lähtiessään. - sauvaäijä
Olen saman ikäinen kuin sinäkin, ja taustanikin samankaltainen. Aloitin hiihtämisen viime talvena, tosin olin noin vuoden verran rasittanut itseäni kestävyyslajeilla.
Luulin pitkään että sykemaksimini (joka vaihtelee vähän lajin ja elimistön/henkisen kunnon mukaan) on noin 185, kunnes testasin vetämällä juosten lievään ylämäkeen 3X kilometrin vedot, kunnos lämmittelyn jälkeen tietenkin. Syke max 198!
Sen jälkeen olen päässyt muissakin lajeissa lähelle kahtasataa (Hiihto, pyöräily, soutu), en kuitenkaan ihan samaan kuin juosten.
Käytän 4 lenkillä viidestä sykemittaria. Se viides on lasten kanssa kuntoilua. Pyrin vaihtelemaan rasitusta pienemmissä ja suuremmissa sykleissä. Siis viikon aikana 5-6 harjoitusta, joista kaksi kovaa, 3-4 hiljaa. Joskus hiljainen erittäin hiljaa, joskus kova erittäin kovaa. Kovaa tarkoittaa minulla sykettä 155-170. Hiljaa tarkoittaa 140-155. Satunnaiset ylitykset ja alitukset sallitaan. Erittäin hiljaa on keskimäärin 130. Niin , ja erittäin kovaa voi olla niin kovaa kuin pääsee, mutta silloin teen parin minuutin vetoja.
Kuukaudet yritän jakaa vähän erilaisiin viikkoihin, tai itseasiassa käytän kolmen viikon sykliä: hiljainen viikko, kova, ja tosi kova. Vaihtelen sekä harjoitusten pituutta että tehoa.
No, eihän sitä tarvitse tehdä näin monimutkaisesti, mutta minulla se lisää homman mielenkiintoa!
Peruslähtökohtani on: Enimmäkseen kohtalaisella sykkeellä peruskuntoa (ja pitkiä lenkkejä), mutta joka viikko myös kovatehoinen/kovatehoisia harjoituksia. Hiihtokaudella jokseenkin joka lenkkiin yritän sisällyttää tekniikkaharjoittelua.
Ja vielä: mielestäni on melkoisen samantekevää millä tehoilla ihmiset liikuntaa harrastavat, pääasia että liikuttavat itseään niin että hyvältä tuntuu. Olen nähnyt tutkimuksen jonka mukaan rauhallisemmin liikkuvien liikuntaharrastus on pysyvämpää sorttia kuin niiden jotka vetävät koko ajan hämärän rajamailla. Krooninen väsymys voi hiipiä mukaan kuvaan....- Janne
On tässä talvella hiihtäessä tullut mieleen sykemittarin hankkiminen, mutta taitaa olla parasta antaa sen jäädä kauppaan :)
- hauskaa on
Janne kirjoitti:
On tässä talvella hiihtäessä tullut mieleen sykemittarin hankkiminen, mutta taitaa olla parasta antaa sen jäädä kauppaan :)
toki kuten huomaat niin siitä on paljon iloa ja hupia. Toki oikeasta käytöstä hyötyäkin kun luet ensin nuo keskustelun lopussa olevat viittaukset nettisivuille. Mukavia hiihtoretkiä
- HIMO KUNTOILIJA
hauskaa on kirjoitti:
toki kuten huomaat niin siitä on paljon iloa ja hupia. Toki oikeasta käytöstä hyötyäkin kun luet ensin nuo keskustelun lopussa olevat viittaukset nettisivuille. Mukavia hiihtoretkiä
kannattaa kyllä, saahan se kuntoilusta vähän mielenkiintoisempaa...varsinkin kun alkaa pitää vielä harjoituspäiväkirjaa.
- syke..
ei kohota kuntoa parhaalla tavalla. Lihaksisto menee helposti maitohapoille ja se ensinnäkin tuntuu hankalalta ja toisekseen kun lihakset eivät saa tarpeeksi happea, eivät ne kehity kestävyyteen. Oma ikäni on 58 ja olin aikoinaan samanlainen jumputtaja, syke korkealla ja "tuliperseesä". Kunto ei nykyisin ole kummoinen, mutta sen kehittäminen perustuu nimenomaan pitkää, matalan sykkeen lenkkeilyyn. Muistan aikanaan, kun olin aktiivi-iässä, sanottiin, että kun on viisi vuotta harjoitellut, niin alkaa näkyä, mihin pystyy. Yksi vuosi ei kerro vielä mitään.
- pitkänmatkan hiihtäjä
Jos peruskuntoa aikoo kohottaa niin syke pitääpitää n, 135 tasolla (40v). Ja sitten vähintään kaksi tuntia. Kannaattaa mennä kuntotestiin (3-vaiheinen polkypyörätesti) siellä selviää kumpaa pitää harjoittaa enemmän. Itselläkuntotestin koe erinomainen hapenottokyky 57 ja teho 420 w 150 sykkeellä.
- HIMO KUNTOILIJA
jotenkin vaikea uskoa tällaisena maallikkona että noin pieni syke kohottaisi kuntoa, kun ei siinä edes hengästy kunnolla... ja mulla se nousee tohon lukuun jo reippaalla kävelylenkillä, joita olen harrastanut vuosia kyllä, mutten tunne että kuntoni niistä olisi kasvanut...hyvä olo vain.
- OKOKO
HIMO KUNTOILIJA kirjoitti:
jotenkin vaikea uskoa tällaisena maallikkona että noin pieni syke kohottaisi kuntoa, kun ei siinä edes hengästy kunnolla... ja mulla se nousee tohon lukuun jo reippaalla kävelylenkillä, joita olen harrastanut vuosia kyllä, mutten tunne että kuntoni niistä olisi kasvanut...hyvä olo vain.
IHAN OK
- Veikkaus
Arvelisin että sinulla on paljon siitäkin kiinni että luistelutekniikkaa olisi parantamisen varaa, jolloin pääsisit eteenpäin alhaisemmillakin sykkeillä. Mulla ainakin meni monta vuotta ennenkuin älysin, että luisteluhiihdossa potku on se joka vie eteenpäin. Alkuaikoina lykin melkein kokonaan pelkillä hartiavoimilla ja sehän meinasi mäkisissä maastoissa tappaa terveen miehen!
- HIMO KUNTOILIJA
no olen kyllä älynnyt sen, mutta voimat ei kai riitä vielä siihen....ettei onnistu oikein, eka talvi tosiaan kun luistelee enkä perinteistäkään nyt niin hirveen paljoa ole koskaan harrastanut. että toi on varmaan totta.
- Himo hiihtäjä
Ollaan aika henkilökohtaisissa omnaisuuksissa kun puhutaan sopivista sykkeistä ja lenkkien kovuudesta.
Itse 49 vuotias mies ja takana 3 vuotta hiihtoa n.2200km/vuosi. Hiihtotyyli vapaa, syke lenkillä n.180 max. syke 210 ja lepo 33.
Hiihtonopeus kuntolenkeillä n.20km/h, lenkin pituus norm.25-30km.
Ainakin omalla kohdalla 130-150 sykkeellä kunto laskee selvästi. Edes hyvän olon tunnetta ei saavuta tuolla syketasolla suorituksen jälkeen.
Omalla kohdalla voi sanoa, että minkäänlaisia lihasoireita ei lenkkivauhti ole aiheuttanut.
Liikuntaa vähintään kuutena päivänä viikossa.
Jos taukoa kaksipäivää perätysten näkyy heti seuraavalla kerralla suorituksen vaikeutumisena.
Verenpaineiden tasosta en tiedä mitkä olisivat normit, mutta omat ovat 115/58.- Hiihtelijä
Kyllähän nuo sinunkin lukemasi vaikuttavat aika hurjilta. Sanoit, että alemmilla sykkeillä kuntosi laskee selvästi? Kuinka pitkän harjoittelujakson jälkeen olet tämän todennut? On todennäköistä, että suorituskyky aluksi laskeekin, mutta pitkällä juoksulla nousisi. Jos näin ei olisi, kilpailijatkin revittelisivät koko ajan sata lasissa. Mutta jos olet harjoitteluusi tyytyväinen, sehän on pääasia, ei siihen ole muilla nokan koputtamista.
Verenpaineista vielä sen verran, että yläpaine eli suurempi luku kuvaa painetta sydämen supistumisvaiheen aikana. Alapaine eli pienempi luku kuvaa lepovaiheen aikaista painetta. Tällöin sydän lepää ja täyttyy palaavalla verellä. Aikuisilla tavoitearvo on alle 130/85. Sinun lukusi ovat huomattavan matalat. Oletko varma, että olet mitannut oikein, tuo alapaine varsinkin tuntuu aika alhaiselta! - Freestyler
Kovaa sinä hiihdät! Ihan kisavauhteja (3 min/km) ja 6 kertaa viikossa 25 - 30 kilsaa kerta! Huh.
Oikea treenaaminenhan on yksinkertaista:
- n. 80 % aerobisella tasolla tai sen alla eli peruskestätyyttä (=pk)
- n. 20 % aerobisen ja anaerobisen tason välillä eli vauhtikestävyyttä (=vk)
Nuo oikeat tasot on helppo laskea tällä kaavalla:
anaerobinen kynnys:
(max.syke - leposyke) * 0,90 leposyke
aerobinen kynnys:
(max.syke - leposyke) * 0,70 leposyke - JTM
Sykkeesi ei minua niinkään ihmetytä. Tiedän useitakin (keski-ikäisiä) ihmisiä joilla luonaisesti "normaalia" korkeampi max-syke. Vauhti kunteillessa tuntuu aika hurjalta. Kiinnostaakin harrastatko kilpahiihtoa eli löytyykö se "kirivaihdekin" vielä. Vai onko se sinun tasasen kova kuntoiluvauhti liki niitä huippuja. Itse saan kasaan n. 1000km tänä talvena.
- Himo hiihtäjä
JTM kirjoitti:
Sykkeesi ei minua niinkään ihmetytä. Tiedän useitakin (keski-ikäisiä) ihmisiä joilla luonaisesti "normaalia" korkeampi max-syke. Vauhti kunteillessa tuntuu aika hurjalta. Kiinnostaakin harrastatko kilpahiihtoa eli löytyykö se "kirivaihdekin" vielä. Vai onko se sinun tasasen kova kuntoiluvauhti liki niitä huippuja. Itse saan kasaan n. 1000km tänä talvena.
Kyllä siellä lenkillä tulee joskus hieman irroiteltuakin, varsinkin hyvällä luistolla vedetään välillä ihan maksimilla.
Tykkään tykittää pitkiin jyrkiin nousuihin, niissä saa maksimi sykkeen helpoimmin.
Kilpaa en suostu hiihtämään kuin itseni kanssa.
Parhaat "fiilikset" saa kun vetää lopuksi itsensä ihan piippuun. Yleensä viimeiset viisi kilometriä tullaan aika maksimilla. - HIMO KUNTOILIJA
Himo hiihtäjä kirjoitti:
Kyllä siellä lenkillä tulee joskus hieman irroiteltuakin, varsinkin hyvällä luistolla vedetään välillä ihan maksimilla.
Tykkään tykittää pitkiin jyrkiin nousuihin, niissä saa maksimi sykkeen helpoimmin.
Kilpaa en suostu hiihtämään kuin itseni kanssa.
Parhaat "fiilikset" saa kun vetää lopuksi itsensä ihan piippuun. Yleensä viimeiset viisi kilometriä tullaan aika maksimilla.sama vika....vaik en varmaan yllä läheskään samoille vauhdeille, mutta tulee kyllä aina irroteltua... mun mielestäni sen pitää tuntua paikoissa että on jotain tehnytkin... silloin on paras olo lenkin jälkeen.
noo hiihto on ehkä vielä liian rankkaa minulle, syke nouse joka ylämäessä liian korkealle... tai sitten täytyis vaan kävellä ne ylös mut kun ei malta... tai sitten käydä järven jäällä.
mutta ensi talvi sitten....odotan jo innolla;) kesällähän se hiihtäjä tehdään.... - myös
HIMO KUNTOILIJA kirjoitti:
sama vika....vaik en varmaan yllä läheskään samoille vauhdeille, mutta tulee kyllä aina irroteltua... mun mielestäni sen pitää tuntua paikoissa että on jotain tehnytkin... silloin on paras olo lenkin jälkeen.
noo hiihto on ehkä vielä liian rankkaa minulle, syke nouse joka ylämäessä liian korkealle... tai sitten täytyis vaan kävellä ne ylös mut kun ei malta... tai sitten käydä järven jäällä.
mutta ensi talvi sitten....odotan jo innolla;) kesällähän se hiihtäjä tehdään....huomannut, että kovaa hiihtäminen on tauti, josta ei pääse eroon. On se senverran mukava olo lenkin jälkeen, parempi kuin mistään muusta.
- tuntoista
Eräällä tuttavallani on samanlainen tapa "lenkkeillä". Hän asuu lähellä Vuokattia ja vuosituhannen lopuilla, kun Myllylä ja kumppanit olivat parhaimmillaan, hän hakeutui samoille laduille "peesaillen" heitä. Lenkkien pituus ja määrä oli tosi mahtava. Hän selvästi nautti siitä ja mikäpäs kukaan oli arvostelemaan asiaa. Yllättävää kyllä, kun hänet sitten kerran saatiin houkuteltua viivalle lappu rinnassa, niin vauhti ei riittänyt puulaakimiehillekkään. Matalemman sykkeen merkitys treeneissä on siinä, että silloin kaikki lihakset saavat riittävästi happea. Hapeton lihas ei kehity. Mutta eihän siinä mitään, jos pidät vauhdista, etkä tähtääkkään kilpailullisiin tuloksiin.
- Himo hiihtäjä
tuntoista kirjoitti:
Eräällä tuttavallani on samanlainen tapa "lenkkeillä". Hän asuu lähellä Vuokattia ja vuosituhannen lopuilla, kun Myllylä ja kumppanit olivat parhaimmillaan, hän hakeutui samoille laduille "peesaillen" heitä. Lenkkien pituus ja määrä oli tosi mahtava. Hän selvästi nautti siitä ja mikäpäs kukaan oli arvostelemaan asiaa. Yllättävää kyllä, kun hänet sitten kerran saatiin houkuteltua viivalle lappu rinnassa, niin vauhti ei riittänyt puulaakimiehillekkään. Matalemman sykkeen merkitys treeneissä on siinä, että silloin kaikki lihakset saavat riittävästi happea. Hapeton lihas ei kehity. Mutta eihän siinä mitään, jos pidät vauhdista, etkä tähtääkkään kilpailullisiin tuloksiin.
On aivan sama mitä vauhtia muut hiihtää.
Mulle merkkaa vaan se tuntemus jonka suorituksesta ja sen jälkeen saan.
Minusta se on enempi kuin nimi jossain paikallislehdessä ja muutaman euron lätkä kaapissa.
Toisaalta en saisi osallistua mihinkään kisaan vaikka olisin nuorempikin.
Hemoglobiini arvoni on hyvin harvoin alle 175.
Keskimäärin ollaan arvossa 182, jolla ei nykyään missään kunnon kisoissa saa hiihtää ja tällä iällä ei viitti ruveta mitään paperisotaa käymään. - HIMO KUNTOILIJA
tuntoista kirjoitti:
Eräällä tuttavallani on samanlainen tapa "lenkkeillä". Hän asuu lähellä Vuokattia ja vuosituhannen lopuilla, kun Myllylä ja kumppanit olivat parhaimmillaan, hän hakeutui samoille laduille "peesaillen" heitä. Lenkkien pituus ja määrä oli tosi mahtava. Hän selvästi nautti siitä ja mikäpäs kukaan oli arvostelemaan asiaa. Yllättävää kyllä, kun hänet sitten kerran saatiin houkuteltua viivalle lappu rinnassa, niin vauhti ei riittänyt puulaakimiehillekkään. Matalemman sykkeen merkitys treeneissä on siinä, että silloin kaikki lihakset saavat riittävästi happea. Hapeton lihas ei kehity. Mutta eihän siinä mitään, jos pidät vauhdista, etkä tähtääkkään kilpailullisiin tuloksiin.
mutta mulla ainakin on lihasmassa kehittynyt... siis sen tuntee käsin koskettamalla, varsinkin pohkeista että on sinne jotain tullut lisää.
ja olen kyllä huomannut senkin, vaikka sykkeet menee yli... niin ei lihakset mene enää hapoille niin kuin alussa meni, kun aloitin tämän urakan.
enkä enää hengästy niin paljoa, ja jaksan kyllä ylämäet mennä jo aika hyvin...kun alussa ne oli aika kova pala luistella.
että ei kai nyt ihan hukkaan ole harjoitukset meennet;) ja luulisi hapen otto kyvynkin kasvavan paremmin kun hengästtykin enempi. ja muitaisin että koulussa opetettiin 80-luvulla intervalli- harjoitusta.
mutta suoraan sanottuna; olisinko nyt parempi kuntoinen jos olisin hiihtänyt 1000km 157 keskisykkeellä 167 sijasta? tai jos jopa olisin hiihtänyt sykkeellä 130. tohon 130:een en ainakaan usko että se paljoa kuntoani olisi kohentanut. (max.185 eli se kunnonkohotus 130-157) - Hemmo
hemmohessi tavallista kuntohiihtäjää?
- hiihtelijä
Minä puhuinkin kestävyyskunnosta ja sen parantamisesta. Lenkkisi ovat matkan ja vauhdin mukaan noin tunnin mittaisia, ei siinä tarvita kestävyyttä. Jos aikoo parantaa kestävyyttä hiihtää 50 - 90 km yhtäjaksoisesti niin hiihtotekniikka pitää hioa sellaiseksi että kykenee pitämään matalan syketason. Noilla sykkeillä millä hiihdät niin polttoaineena käytetään pelkkiä hiilareita, ne riittää noin tunnin matkaan.
Mutta jos tämä harjoittelu sopii sinulle ja tunnet sen sopivan niin hyvä juttu.
Jos kävellessä saa sykkeen nousemaan yli 120 niin on tosi rapakuntoinen, kannattaisi mennä ukk-kävelytestiin. Polkupyörätesillä saa myös helposti tiedon oikeista sykealueista. - Tohtoriska
hiihtelijä kirjoitti:
Minä puhuinkin kestävyyskunnosta ja sen parantamisesta. Lenkkisi ovat matkan ja vauhdin mukaan noin tunnin mittaisia, ei siinä tarvita kestävyyttä. Jos aikoo parantaa kestävyyttä hiihtää 50 - 90 km yhtäjaksoisesti niin hiihtotekniikka pitää hioa sellaiseksi että kykenee pitämään matalan syketason. Noilla sykkeillä millä hiihdät niin polttoaineena käytetään pelkkiä hiilareita, ne riittää noin tunnin matkaan.
Mutta jos tämä harjoittelu sopii sinulle ja tunnet sen sopivan niin hyvä juttu.
Jos kävellessä saa sykkeen nousemaan yli 120 niin on tosi rapakuntoinen, kannattaisi mennä ukk-kävelytestiin. Polkupyörätesillä saa myös helposti tiedon oikeista sykealueista.Eiköhän se riipu myös kävelyvauhdista, vai väitätkö ettei kilpakävelijöillä nouse syke kilpailuissa yli 120?
- hiihtelijä
Tohtoriska kirjoitti:
Eiköhän se riipu myös kävelyvauhdista, vai väitätkö ettei kilpakävelijöillä nouse syke kilpailuissa yli 120?
syke on paljoakaan enempää, riippuu tietenkin iästä. (Maksimisyke = 220-ikä) noin nyrkkisääntönä, on yksilöllisiä eroja, mutta jos aikoo sen ylittää niin kannattaa tehdä valvotuissa olosuhteissa ja tohtorin läsnäollessa. Testaamalla saa selville todellisen maksimisykkeen. Jotenkin tuntuu, että keskustelijoilla on käsitys ettäon parempi kunto mitä ylemmäs saa sykkeen hilattua, mutta kovakuntoinen on kun pienellä sykkeellä menee kovaa vaihtia. Tuolla verrattiin hiihtonopeutta 20 km/h syke valtava melkein 50v ikääkin.
- Tohtoriska
hiihtelijä kirjoitti:
syke on paljoakaan enempää, riippuu tietenkin iästä. (Maksimisyke = 220-ikä) noin nyrkkisääntönä, on yksilöllisiä eroja, mutta jos aikoo sen ylittää niin kannattaa tehdä valvotuissa olosuhteissa ja tohtorin läsnäollessa. Testaamalla saa selville todellisen maksimisykkeen. Jotenkin tuntuu, että keskustelijoilla on käsitys ettäon parempi kunto mitä ylemmäs saa sykkeen hilattua, mutta kovakuntoinen on kun pienellä sykkeellä menee kovaa vaihtia. Tuolla verrattiin hiihtonopeutta 20 km/h syke valtava melkein 50v ikääkin.
syke riippuu henkilöstä itsestään (perimät ym.), iästä ja kunnosta, sekä tietenkin rasituksen tasosta. yleensä parempikuntoisilla pienempi syke, mutta ei se tarkoita että on rapakunto jos syke nousee yli 120 kävellessä. sehän riippuu kaikenlaisesta siinä kävelessä...esim. meren pohjassa on aika raskasta kävellä.
katsoppa tänne; tohtori neuvoo...
http://www.tohtori.fi/liikunta/9.html#anaerobinen
- pitkänmatkanhiihtäjä
Kannatta lukea tämä liite
http://www.elixir.fi/syke_ja_testaus/- pitkänmatkanhiihtäjä
Tohtoriska kirjoitti:
Ympyrä on sulkeutunut 50v harjoittelu syke 80 % maksimista = 136, riippuen vähän mikä on tavoitteena. Mutta tämä on lähellä jos hetaan kestävyyttä. On taidettu puhua samasta asiasta mutta eri sanoilla :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jos yhdistät nimikirjaimet
Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne1076904- 954431
Mies vinkkinä sulle
Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista483806Kyllä se taitaa olla nyt näin
Minusta tuntuu et joku lyö nyt kapuloita rattaisiin että meidän välit menisi lopullisesti. Sinä halusit että tämä menee483502- 513498
- 1883445
Odotan että sanot
Sitten siinä että haluaisit vielä jutella kahdestaan kanssani ja sitten kerrot hellästi että sinulla on ollut vaikea san242949- 672654
- 462491
- 131854