Olen ollut noin kuukauden työssä esikoulussa, jossa on 8 lapsen ryhmä ja 5 aikuista. Lapset ovat siis erityisen tuen lapsia, suurimmalla osalla käytöshäiriöitä. Joka päivä väännetään ihan samat asiat; kuinka jonossa ei tönitä muita ja riehuta, kuinka wc:ssä ei näytellä persettä kavereille, vaan laitetaan ovi lukkoon ja pestään sen jälkeen kädet, kuinka aamupiirillä kuunnellaan ja ei hypitä penkeiltä alas tai puhuta wc-sanoja, ruokailussa ei oteta voita kilokaupalla ja pyyhitä ruokaa seiniin jne. Tappelevat, huutavat, kiroilevat, koko ryhmä ei kunnolla voi olla samassa tilassa samaan aikaan (se riitely ja melu jatkuvaa). Keskustelu on aikuisellekin "haluuksä turpaas, ruoka maistuu paskalle jne.". Ihan kauheaa käytöstä. Retkelle lähtiessä suunnittelee eräs muksu tappavansa sammakoita, sanottiin että no sitten ei retkelle pääse jos haluaa eläimiä tappaa. Eilen yksi kiipesi sellaisen kaapin päälle ja leikki olevansa ulkohuussissa siellä, mä nappasin sen natiaisen tekemään pöytätehtäviä.
Tämän lisäksi olen ollut kahdessa muussa paikassa, jotka ovat olleet oikeastaan vielä tuota pahempia. Toisessa oli kehitysvammaisia lapsia, jotka purivat ja raapivat. Raivareita saivat kaikesta jne.
Lapsissa ei ole mitään suloista. Ihan kamalia otuksia ovat. Jaksaako oikeasti joku tuollaista menoa pitkään katsella?
Alan olla niin kyynistynyt tähän työhön, onko oikeasti mukavia lastenhoitotöitä missään. Miksi mulle osuu juuri tuollaiset paikat.
Lastenhoitotyö on kauheaa!
68
3071
Vastaukset
- Anonyymi
"Lapsissa ei ole mitään suloista. Ihan kamalia otuksia ovat. Jaksaako oikeasti joku tuollaista menoa pitkään katsella?"
Puoliso on tuolla alalla ja saman tapaisia tarinoita tuo kotiin tullessaan. Mutta sitten on taas positiivisiakin juttuja, osa sellaisia joita ei voi sivullinen järjellä ymmärtää. Esimerkiksi lapsi, joka karkaa heti kun silmä välttää, haistattelee vitut, latelee koko suomen kielen kirosanakirjon mutta on kumminkin sillä lailla fiksu ettei häneen voi olla kiintymättä. Erikoinen ammatti kieltämättä, mutta niin kovin tärkeä. Terveisiä vain kaikille tuota työtä tekeville!- Anonyymi
Siivoo suusi ja mielesi. Oletko itse syntynyt aikuisena. Kuvauksesi soii juurikin sinuun.
- Anonyymi
Eipä taida olla sinun alasi nuo lapset. Hakeudu hommiin jossa kykysi tulevat esille paremmin. Lasten kanssa touhutessa taito hallita ja vähentää kaaosta on se juttu. Sinulla ei ole riittäviä valmiuksia lastenhoitotyöhön. Olet jopa osa tuota sekamelskaa. Et saa lapsia toimimaan paremmin ja haluamallasi tavalla käskyttämällä heitä. Homma ei toimi niin.
- Anonyymi
Kyllä vanhempien pitäisi kersat kasvattaa. Etteivät ole liian sekopäitä normaali arjessa toimimaan. Valitettavaa ettei kuukaudessa paljoa saa aikaan, jos erityislapsia kyseessä..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä vanhempien pitäisi kersat kasvattaa. Etteivät ole liian sekopäitä normaali arjessa toimimaan. Valitettavaa ettei kuukaudessa paljoa saa aikaan, jos erityislapsia kyseessä..
Joo, ei ole sun juttusi. Etsi leipäsi jostain aivan muusta hommasta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo, ei ole sun juttusi. Etsi leipäsi jostain aivan muusta hommasta.
Ei todellakaan tunnu minun jutultani. Toisaalta ryhmän muut aikuiset ovat vielä väsyneempiä, kun pitkään tuota katselleet ja olleet sen porukan kanssa. Minä tulin siis viidenneksi tuohon ja ennen sitä ollut kuulemma vielä kauheampaa. Nyt oon aikalailla kuukauden siinä ollut. Mun pitäisi vuosi katsoa tuota menoa, vaikka vasta kuukauden oon ollut ja muutenkin pitkä työmatka. Alan vaihto pyörii mielessä päivittäin ja varmaan ainoa ulospääsy, alkaa vähän tuntua siltä ettei tämä työ sen hääppöisempää ole muuallakaan. Oon siis vasta 5 vuotta ollut alalla ja oon joutunut 3 kertaa ryhmään, jota aikuiset sanovat uransa vaikeimmaksi porukaksi. Jos olisin tiennyt, että tuollaisia lapsia on olemassa, en olisi ikinä alalle lähtenyt. Lapset ovat tosiaan varmaan pahinta mitä tiedän. Monet aggressiivisia, saavat raivareita, eivät osaa leikkiä, heittelevät leluja, kiljuvat ja kiroilevat, aina mä haluun "ihan tyhmää". Mitä ihmettä kotona tapahtuu, kun niin sekaisin ovat, mennään varmaan täysin lapsen ehdoilla ja lapsi pomottaa siellä. Nimenomaan se että rajoitetaan ja kielletään tuntuu olevan heille täysin vierasta, aina pitäisi olla sitä mikä on kivaa, jos vaikka joutuvat tekemään eskaritehtäviä niin itku ja parku alkaa..
- Anonyymi
Kuukaudessako pitäisi mielisairaiden ja erityisen tuen lasten kanssa sinusta tulla muutosta? Luuletko että erityisen tuen lasten hoito on todellakin niin yksinkertaista? Sormia napsauttamalla vain saa ne tottelemaan. Ootkos ikinä ollut erityisen tuen lasten kanssa? Eivät todellakaan mitään pieniä viattomia silkohapsia ole. Eikä se kiroilu todellakaan ole päivähoidon, vaan nimenomaan kodin opettamaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei todellakaan tunnu minun jutultani. Toisaalta ryhmän muut aikuiset ovat vielä väsyneempiä, kun pitkään tuota katselleet ja olleet sen porukan kanssa. Minä tulin siis viidenneksi tuohon ja ennen sitä ollut kuulemma vielä kauheampaa. Nyt oon aikalailla kuukauden siinä ollut. Mun pitäisi vuosi katsoa tuota menoa, vaikka vasta kuukauden oon ollut ja muutenkin pitkä työmatka. Alan vaihto pyörii mielessä päivittäin ja varmaan ainoa ulospääsy, alkaa vähän tuntua siltä ettei tämä työ sen hääppöisempää ole muuallakaan. Oon siis vasta 5 vuotta ollut alalla ja oon joutunut 3 kertaa ryhmään, jota aikuiset sanovat uransa vaikeimmaksi porukaksi. Jos olisin tiennyt, että tuollaisia lapsia on olemassa, en olisi ikinä alalle lähtenyt. Lapset ovat tosiaan varmaan pahinta mitä tiedän. Monet aggressiivisia, saavat raivareita, eivät osaa leikkiä, heittelevät leluja, kiljuvat ja kiroilevat, aina mä haluun "ihan tyhmää". Mitä ihmettä kotona tapahtuu, kun niin sekaisin ovat, mennään varmaan täysin lapsen ehdoilla ja lapsi pomottaa siellä. Nimenomaan se että rajoitetaan ja kielletään tuntuu olevan heille täysin vierasta, aina pitäisi olla sitä mikä on kivaa, jos vaikka joutuvat tekemään eskaritehtäviä niin itku ja parku alkaa..
Ei Roomaakaan rakennettu päivässä. Miten olisi poliisin työ. Narkkareita, humalaisia ja
" JOHTAJIA" - huomenna et ole enään jne. Lapset vähän isompia ja fiksumpia luulisin.
Mene ravintolaan töihin siellä vuorotyö ja rakkaat asiakkaat pienessä pierussa ja vielä
palkkakin. Kaikessa on hyviä ja huonoja puolia niin kuin työnteossa. Kaikkea kannatta kokeilla paitsi... Jatkakoon joku muu muista hommista.
Tsemppiä ja jaksamista niin KOTIIN kuin sinne tarhaankin.
NIIN täältä helppo arvostella kun on tietoa ja vastuuta ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuukaudessako pitäisi mielisairaiden ja erityisen tuen lasten kanssa sinusta tulla muutosta? Luuletko että erityisen tuen lasten hoito on todellakin niin yksinkertaista? Sormia napsauttamalla vain saa ne tottelemaan. Ootkos ikinä ollut erityisen tuen lasten kanssa? Eivät todellakaan mitään pieniä viattomia silkohapsia ole. Eikä se kiroilu todellakaan ole päivähoidon, vaan nimenomaan kodin opettamaa.
Olet fiksu nuori nainen. Jos homma tuntuu liian raskaalta, hakeudu muuhun tyohon.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuukaudessako pitäisi mielisairaiden ja erityisen tuen lasten kanssa sinusta tulla muutosta? Luuletko että erityisen tuen lasten hoito on todellakin niin yksinkertaista? Sormia napsauttamalla vain saa ne tottelemaan. Ootkos ikinä ollut erityisen tuen lasten kanssa? Eivät todellakaan mitään pieniä viattomia silkohapsia ole. Eikä se kiroilu todellakaan ole päivähoidon, vaan nimenomaan kodin opettamaa.
Ne lapset on siirretty huumehöyrhissä ja sikiöt on turmeltuneen jo ennen hedelmöitymistää. Luin erään tutkijan kertomuksen alkoholin vaikutuksen siittiöihin, suntyneeseen lapseen, oli vastaavia ongelmia. Näistä ei virallisesti kerrota missään lehdissä tai medioissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ne lapset on siirretty huumehöyrhissä ja sikiöt on turmeltuneen jo ennen hedelmöitymistää. Luin erään tutkijan kertomuksen alkoholin vaikutuksen siittiöihin, suntyneeseen lapseen, oli vastaavia ongelmia. Näistä ei virallisesti kerrota missään lehdissä tai medioissa.
Juu, on vissiin huumetausta ainakin yhdellä ryhmästä. On otettu isovanhempien hoitoon. Biologisia vanhempia en oo nähnytkään. Se lapsi on ehkä haastavin ja huutaa, kiljuu, lyö, kiroilee, ei keskity hyvin, ei leiki normaalisti, on ryhmän johtaja negatiivisilla tavoilla. Yksi tänään sai raivarin kun piti levätä hiljaa paikallaan. Potki, löi, huusi ja sylki. Otin muksun syliin ja rauhoittui. Kotona varmaan jotain tapahtunut. Hohhoijaa kun onkin taas melkoinen alkuviikko ollut. Oon itse ollut traumatisoitunut lapsi. Mutta kiltti aina..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei todellakaan tunnu minun jutultani. Toisaalta ryhmän muut aikuiset ovat vielä väsyneempiä, kun pitkään tuota katselleet ja olleet sen porukan kanssa. Minä tulin siis viidenneksi tuohon ja ennen sitä ollut kuulemma vielä kauheampaa. Nyt oon aikalailla kuukauden siinä ollut. Mun pitäisi vuosi katsoa tuota menoa, vaikka vasta kuukauden oon ollut ja muutenkin pitkä työmatka. Alan vaihto pyörii mielessä päivittäin ja varmaan ainoa ulospääsy, alkaa vähän tuntua siltä ettei tämä työ sen hääppöisempää ole muuallakaan. Oon siis vasta 5 vuotta ollut alalla ja oon joutunut 3 kertaa ryhmään, jota aikuiset sanovat uransa vaikeimmaksi porukaksi. Jos olisin tiennyt, että tuollaisia lapsia on olemassa, en olisi ikinä alalle lähtenyt. Lapset ovat tosiaan varmaan pahinta mitä tiedän. Monet aggressiivisia, saavat raivareita, eivät osaa leikkiä, heittelevät leluja, kiljuvat ja kiroilevat, aina mä haluun "ihan tyhmää". Mitä ihmettä kotona tapahtuu, kun niin sekaisin ovat, mennään varmaan täysin lapsen ehdoilla ja lapsi pomottaa siellä. Nimenomaan se että rajoitetaan ja kielletään tuntuu olevan heille täysin vierasta, aina pitäisi olla sitä mikä on kivaa, jos vaikka joutuvat tekemään eskaritehtäviä niin itku ja parku alkaa..
Arvaan että kotona katsovat telkkua/ käyttävät mediaa liikaa. Ainakin meillä 2 alle kouluikästä jos yhtään liikaa vaikka sadepäivänä istuvat telkun tai muun ärsykkeen ääressä käytös muuttuu sit ihan villiksi. Ratkasu on yksinkertanen, ainakin meillä enemmän ulkoilua vaikka surkeessa kelissä ja kunnon liikuntaharrastus pari kolme kertaa viikossa. ei jakseta sisällä riehua kun energia menee ohjattuun ja mielekkääseen tekemiseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei todellakaan tunnu minun jutultani. Toisaalta ryhmän muut aikuiset ovat vielä väsyneempiä, kun pitkään tuota katselleet ja olleet sen porukan kanssa. Minä tulin siis viidenneksi tuohon ja ennen sitä ollut kuulemma vielä kauheampaa. Nyt oon aikalailla kuukauden siinä ollut. Mun pitäisi vuosi katsoa tuota menoa, vaikka vasta kuukauden oon ollut ja muutenkin pitkä työmatka. Alan vaihto pyörii mielessä päivittäin ja varmaan ainoa ulospääsy, alkaa vähän tuntua siltä ettei tämä työ sen hääppöisempää ole muuallakaan. Oon siis vasta 5 vuotta ollut alalla ja oon joutunut 3 kertaa ryhmään, jota aikuiset sanovat uransa vaikeimmaksi porukaksi. Jos olisin tiennyt, että tuollaisia lapsia on olemassa, en olisi ikinä alalle lähtenyt. Lapset ovat tosiaan varmaan pahinta mitä tiedän. Monet aggressiivisia, saavat raivareita, eivät osaa leikkiä, heittelevät leluja, kiljuvat ja kiroilevat, aina mä haluun "ihan tyhmää". Mitä ihmettä kotona tapahtuu, kun niin sekaisin ovat, mennään varmaan täysin lapsen ehdoilla ja lapsi pomottaa siellä. Nimenomaan se että rajoitetaan ja kielletään tuntuu olevan heille täysin vierasta, aina pitäisi olla sitä mikä on kivaa, jos vaikka joutuvat tekemään eskaritehtäviä niin itku ja parku alkaa..
Kirjoitit: "Nimenomaan se että rajoitetaan ja kielletään tuntuu olevan heille täysin vierasta,"
Älä sitten rajoita, ja kiellä - rupea ohjaamaan, niin kuin hyvän hoitajan kuuluu.
Näitä lapsia on tyrannisoitu kotona hulluuden partaalle... älä sinä jatka samaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei todellakaan tunnu minun jutultani. Toisaalta ryhmän muut aikuiset ovat vielä väsyneempiä, kun pitkään tuota katselleet ja olleet sen porukan kanssa. Minä tulin siis viidenneksi tuohon ja ennen sitä ollut kuulemma vielä kauheampaa. Nyt oon aikalailla kuukauden siinä ollut. Mun pitäisi vuosi katsoa tuota menoa, vaikka vasta kuukauden oon ollut ja muutenkin pitkä työmatka. Alan vaihto pyörii mielessä päivittäin ja varmaan ainoa ulospääsy, alkaa vähän tuntua siltä ettei tämä työ sen hääppöisempää ole muuallakaan. Oon siis vasta 5 vuotta ollut alalla ja oon joutunut 3 kertaa ryhmään, jota aikuiset sanovat uransa vaikeimmaksi porukaksi. Jos olisin tiennyt, että tuollaisia lapsia on olemassa, en olisi ikinä alalle lähtenyt. Lapset ovat tosiaan varmaan pahinta mitä tiedän. Monet aggressiivisia, saavat raivareita, eivät osaa leikkiä, heittelevät leluja, kiljuvat ja kiroilevat, aina mä haluun "ihan tyhmää". Mitä ihmettä kotona tapahtuu, kun niin sekaisin ovat, mennään varmaan täysin lapsen ehdoilla ja lapsi pomottaa siellä. Nimenomaan se että rajoitetaan ja kielletään tuntuu olevan heille täysin vierasta, aina pitäisi olla sitä mikä on kivaa, jos vaikka joutuvat tekemään eskaritehtäviä niin itku ja parku alkaa..
Ei olis tuollaista, jos ei jossain vaiheessa ois menty harhaan ja annettu valtaa penskoille. Vittalla meitä piettiin kurissa ja nuhteessa ja koulussa seistiin arestissa. Kyllä varmaan pysy kuri koulussa ja kotona. Tämä on tämä nyky tyyli ihan käsittämätön. Lapset joutuu kohtaamaan sen kurin ennen pitkää kuitenkin, niin että paras olis opettaa se kuri ajoissa, jotta ei sitten vanhempana tulis putkaa ja linnaa.
Hen koht mulla ei oo onneksi kakaroita, enkä minä kestäis kakaroilta tuollaista käytöstä, mää olisin varmaan heti tuomittavien joukossa, lapsiin kohdistuvan väkivallan vuoks. Mää
tekisin niin ku mulle tehtiin, että turpiin vaan niin haistattelut loppuis. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kirjoitit: "Nimenomaan se että rajoitetaan ja kielletään tuntuu olevan heille täysin vierasta,"
Älä sitten rajoita, ja kiellä - rupea ohjaamaan, niin kuin hyvän hoitajan kuuluu.
Näitä lapsia on tyrannisoitu kotona hulluuden partaalle... älä sinä jatka samaa.Kyllä lapsia pitää myös rajoittaa ja kieltää. Tottakai ohjata myös järkevään toimintaan.
Ulkopuolelta on helppo antaa ohjeita, mutta erityislasten kohdalla hyvätkään neuvot eivät aina toimi.
Hoitajien pitää huolehtia omasta jaksamisestaan, siitä hyötyvt myös lapset. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuukaudessako pitäisi mielisairaiden ja erityisen tuen lasten kanssa sinusta tulla muutosta? Luuletko että erityisen tuen lasten hoito on todellakin niin yksinkertaista? Sormia napsauttamalla vain saa ne tottelemaan. Ootkos ikinä ollut erityisen tuen lasten kanssa? Eivät todellakaan mitään pieniä viattomia silkohapsia ole. Eikä se kiroilu todellakaan ole päivähoidon, vaan nimenomaan kodin opettamaa.
Millä koulutuksella heittelet mielisairaiden titteleitä hoitolapsiin. Mikä on työpaikkasi ja kuka on vastuuhenkilö .
- Anonyymi
Kuulostaa siltä että tuollaiset lapset tarvitsisivat armeijamaisen kurin, pelottava mies pistämään villiapinat järjestykseen ihan vanhanaikaisella karjumisella, vihaisen näköisillä ilmeillä, kunnolla suuttumalla jos ei sana kuulu.
Naisten ininää ei kukaan kunnioita.- Anonyymi
Valitettavasti,
itsekin (yli 30v alalla töissä) olen nähnyt tämän; Vanhemmat eivät enää välitä omista lapsistaan. Lasten kanssa ei olla rauhassa yhdessä kotona, tehdä yhdessä asioita, vaan lapsia kuskataan vauvasta lähtien hoitopaikoista harrastuksiin/ lapsiparkkeihin.
(että vanhemmat saisivat olla rauhassa) - Anonyymi
Valitettavasti meitä naisia kunnioittamatta tuskin pitkälle pötkitään. Mutta juu, talossa ei oo miehiä lastenhoitajana.
- Anonyymi
Eiköhän nämä ole kaikki sen ihanan Vapaan Kasvatuksen tulosta kun ei saa komentaa saati rankaista vaikka äitipoloinen vertavaluisi kun kullannuppu saa itkupotkuraivarin.
- Anonyymi
Tossa olen niin samaa mieltä, nykyään kun ei saa edes tukistaa, mua tukistettiin ja sain selkääni ja kyllä muistin olla tekemättä samaa hölmöyttä toista kertaa. Välillä tuntuu että sääntöjä lasten kasvatukseen keksii tyypit joilla ei ees ole omia penskoja. Lisäks musta kasvoi ihan kunnollinen työssäkäyvä kansalainen enkä ole traumatisoitunut ym skeidaa.
- Anonyymi
Ei, päinvastoin.
- Anonyymi
Juu, työkaveri oli kertonut eräälle äidille jonka muksu oli purrut kaveria, tuosta tapahtumasta. Äiti ei ollut muuta sanonut kuin "jaa". Siis oikeasti, voi että mikä lapatossu. Tuollainen ei enää ihan pieni juttu ole, että voi vaan tokaista jaa. Itse varmaan soittaisin sen purijan äidille tuossa tilanteessa, jos mun lasta purisi joku.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tossa olen niin samaa mieltä, nykyään kun ei saa edes tukistaa, mua tukistettiin ja sain selkääni ja kyllä muistin olla tekemättä samaa hölmöyttä toista kertaa. Välillä tuntuu että sääntöjä lasten kasvatukseen keksii tyypit joilla ei ees ole omia penskoja. Lisäks musta kasvoi ihan kunnollinen työssäkäyvä kansalainen enkä ole traumatisoitunut ym skeidaa.
Kyllä liiallisesta kurittamisesta voi tulla traumoja, jos rangaistus tulee ilman syytä.
Väkivaltaa ei pidä käyttää lapsen kasvatuksessa, siitä voi olla seurauksena väkivaltainen yksilö aikuisena.
Kyllä lasta pitää kasvattaa muuten riittävän tiukasti; selvät rajat toiminnalle. Ennenkaikkea johdonmukainen kasvatus. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tossa olen niin samaa mieltä, nykyään kun ei saa edes tukistaa, mua tukistettiin ja sain selkääni ja kyllä muistin olla tekemättä samaa hölmöyttä toista kertaa. Välillä tuntuu että sääntöjä lasten kasvatukseen keksii tyypit joilla ei ees ole omia penskoja. Lisäks musta kasvoi ihan kunnollinen työssäkäyvä kansalainen enkä ole traumatisoitunut ym skeidaa.
Skotlannissakin aiotaan kieltää lapsen läpsiminen. Venäjällä ei läpsitä, siellä lyödään, samoin monissa Afrikan maissa.
Meillä fyysinen kurittaminen kiellettiin v. -84 ja hyvä niin.
Lähi-Idästä tulleet antaa myös tuntua, jos lapsi ei tottele.
Ruotsin, kaiken ymmärtävässä systeemissä aikuisia viedään niin, että hirvittää. - Anonyymi
Saattaapi olla vapaa kasvatus syynä. Yhtenä kertana tuli lasta äiti hakemaan. Poika huusi "Kikkeli äiti, paska äiti" jne laulukuoroansa. Äiti ei sanonut mitään. Sama juttu, kun kakara oli purrut toista lasta. Vastaus oli "jaa". Ihme lapatossuja jotkut kasvattajina.
- Anonyymi
Mitä täällä vingutaan, ihan perussettiä. Ei ne sentään pasko pöydälle ja juo omaa virtsaa. Ja vedä käteen bussissa, ja roiskuta spemet etummaiseen penkin selkänojan taakse. Kuriton käytös on vain uusiokäytöstä, on parempi sietää sitä, kuin antaa luunelosesta. Tai patakolmosesta. Tai kaulinseiskasta.
Miten sitä ohjeita jakaa sellaiselle, joka ei perintöä vanhempien odota? Tai joka ei usko että yhteiskunta ohjeiden noudattamisesta ruhtinaallisesti palkitsee? Kasvaako siitä rikollinen sielu? Vaiko kenties vain Kelan asiakas?
Jos ryöstää pankin, pääsee lehteen. Jos niittaa kanssakulkijoita jonkin verran, on maine maailmankuulu.
Jos käy Kelan asioinnissa, ei ketään kiinnosta.
He ovat varmaan, (kertomuksen henkilöt) tulevia tosi-tv-tähtiä! Levittäkäämme punainen matto
--
Varmaa sä aiheesta avaudut. Kaikki mitä teet on aina oikein, muista se, eikös vain. - Anonyymi
Kakarat ovat aivan hirviöitä. Kukaan täyspäinen ei kestä niitä idiootteja.
- Anonyymi
Ja mitä niistä lapsista tulee? Anonyymi trollikirjottajia. Minäkö
- Anonyymi
Lopetuspiikki perseeseen ja sillä hyvä. Mielenvikaiset koiratkin lopetetaan. Jos noin pieninä ovat jo tuollaisia, niin mitäs sitten teini-iässä. Tulevia nuorisorikollisia.
- Anonyymi
On todella kauheaa hoitaa alkoholisstien,epävakaiden lapsia.
Rääkyviä lapsia ja sairaita vanhempia, jotka vaativat kaiken pennuilleen.
Myös iljettäviä yh-äitejä narinoineen sekä paljon ns.joka oksan lapsia joilla yh äidit elättävät sosiaalihuollolla itsensä ja lapsen elatusmaksuilla. Iljettävää
Näitä muuten riittää ja veronamksajat maksavat hoidot,elättämisen jne.
Lapsia otetaan huostaan ja naiset vääntävät näitä lapsia työkseen. Iljettävää lasten hyväksikäyttöä.- Anonyymi
Seitsemänkymmen luvulla sosiaalihuolto Hoiti/katkaisi pihat tytöiltä yhden lapsen jälkeen kun näki, että lapsen äiti?/synnuttäjä ei pysty huolehtimaan/ elättämään itseään saatikka kasvattamaan/elättämään lastaan.
Nyky Suomeen hankitaan jopa Somalisasta .iehiä ja heidän 3-4 virallista vainoa jalkavaimot ja sosiaalihuoltoa maksaa kaikkien elatuksen perhe 5-aikuista 5-asuntoa ja yli 30-lasta lasta perhen miehellä 3-4virallisen vainojen kanssa jalkavaimot. Ja suomi-poika ja tyttö maksaa viulut.
- Anonyymi
Kannattaa vaihtaa alaa ennemmin kuin tottua hulluun menoon :)
- Anonyymi
Miksi kakaroille ei saa antaa selkään enään? Kyllä jokainen kakara oppii käyttäytymään, kun tietää, että muuten saa selkäänsä ja se joka ei opi näinkään, voidaan sitten erottaa porukasta ja pistää suljettuun äänieristettyynkoppiin koko päiväksi. Muut näkevät tämän ja eivät siten seuraa pienen paskiaisen esimerkkiä, vaan ennemmin oppivat varomaan niitä, jotka voisivat aiheuttaa itselle rangaistuksia ja vaaraa, jos heitä seuraisi hulluttelussa. Siperia siis opettaisi, mutta kun tällaista ei enää saisi olla. Tärkeämpää on kait, että mahdolliset murhamies-rikolliset eivät saisi "traumoja", siitä, että rajoja vedetään heille tavalla, joka uppoaisi paksuunkin kalloon.
- Anonyymi
Hei haloo älypäät!
Erityislapset eli lapset joilla on kehityshäiriöitä ja vammoja eivät parane sormia näpäyttämällä tai täällä valittamalla. Johan pitäisi tyhmemmänkin aikuisen - varsinkin jos alalle on lähtenyt - tajuta, että erikoislapsi on erikoislapsi eikä vain kuriton tai tyhmä.
Erikoislapsen kohdalla ei aina tiedetä mikä pohjimmiltaan aiheuttaa kehitysvaurion tai viiveen ja se on aivan jotain muuta kuin ns kotona opittu tapa tai kiroilu. Siinä ei kasvatus auta, vaikka vanhemmat tekisivät mitä. Tietysti voisi sanoa, että jos ammattikasvattaja ei saa kuria kuoroon, miksi edes ruveta alalle (haluaako ammattikasvattaja hallita kenties heikompiaan?) tai miksi ei-ammattikasvattajien pitäisi hoitaa ammattikasvattajien työ?
Edes lääkärikunta ei aina tiedä mikä meni kehityksessä vinoon saati voi tehdä erikoislapsesta tavallista. Lääketiede on sormi suussa ja silti mielestäsi vanhempien pitäisi olla lääkäreitä tai jumalia kyvykkäämpiä?
Lapsi tai edes vanhempi ei myöskään voi 100varmasti vaikuttaa siihen mitä geenejä lapselle siirtyy tai mikä oire puhkeaa ja milloin.
Terveen lapsen syntymä ei takaa sitä, etteikö vammoja ole tai että lapsi elää terveenä koko lapsuutensa tai aikuisuutensa.
Joskus vanhemmat eivät edes tiedä kantavansa jotakin geeniä, joka aiheuttaa sairauden x joka kolmannessa sukupolvessa.
On oireyhtymiä ja sairauksia, joihin voidaan osoittaa selkeä syy-seuraussuhde, mutta on sairauksia, joihin ei voi vaikuttaa.
Asennevamma, joka täällä keskusteluissa näyttää olevan aika paha, sen sijaan on vaiva, joka on sekä selkeästi periytyvä että itseaiheutettu.
Jos ei ala miellytä, etsi toinen duuni tai koulutus. Erikoislasten ei tarvitse kestää asennevammaasi joskin he joutuvat sen sietämään. Erikoislapset eivät voi hoitajiaan, hoitajat voivat valita työnsä.
Lähdepä seuraavaksi matalapalkka-aloille niin joudut sietämään aikuisia, jotka automaattisesti sinun olevan tyhmä, laiska ja kouluttamaton sekä juoksuttavat sinua toimeenkuvaasi kuulumattomilla töillä. Noiden lisäksi sinulla siellä on minuuttiaikataulu etkä "asiakas on aina oikeassa" - asenteen takia saa sanoa yhtäkään poikkipuolista sanaa vaikka joudut asiakkaan tyytymättömyyden takia tekemään töitä omalla ajallasi tai saat lopputilin omaa syytäsi, koska jätit työsi tekemättä eli laiminlöit työsi.
Tervetuloa todellisuuteen ja tervemenoa karenssiin. - Anonyymi
Väärä teoria aiheuttaa väärät odotukset, väärät odotukset pettymyksen ja loppuunpalamisen. Realistinen vaimoni jaksoi olla alalla täydet 55 vuotta. Itse olin 18 vuotta, kunnes akateeminen maailma sieppasi minut.
Vaikeinta oli 1970-luvulla. Silloin oli kulttuuriradikalismin vaikutuksesta mennyt läpi ideologia, jolloin kehityshäiriöiden syyksi luultiin heikkoa kasvatusta. Jopa ajateltiin, että erityislapset olisivat alkujaan terveitä, mutta laitoshoito oli heidät pilannut.
Geeneillä ei nähty osaa. Jopa yleisesti uskottiin, että oikeanlaisella kasvatuksella jopa ennestään vikaan menneet olisivat parannettavisssa.
Opetuspuolella tällainen ajatusmaailma iskettiin alan oppilaisiin. Kun he sitten tulivat meille, he luulivat tietävänsä kaiken paremmin me jopa vuosikymmeniä alalla olleet, ja odottivat nopeaa muutosta. Vaan ei tullut nopeaa eikä hidasta. Ainoa, mitä pystyimme edelleenkään tarjoamaan, oli ystävällinen ja lämmin hoito, vaikeillekin.
Johto, joka aluksi oli innostunut 70-luvun oppeihin, katui myöhemmin syvästi, kuten yleensäkin johonkin ideologiaan kriitiikittömästi hurahtaneet. Koko 70-luvun ajan meihin vanhoihin työntekijöihin sekä johto että uudet työntekijät suhtautuivat kuin saastaisiin rikollisiin. Tarvittiin todella kutsumusta, kun työ oli jo muutenkin erittäin vaikeaa ja työntekijöitä halveksittiin.
Kaiken tietäjät ja neuvojat ovat jo vuosikymmeniä sitten palaneet loppuun ja hakeutuneet toiselle alalle tai työttömäksi. Sen aikuisista johtohenkilöistä muutamat ovat jyrkästi irtisanoutuneet ko. ideologiasta. Ovat jo eläkkeellä. Useimmat eivät tunne tarvetta sanoa mitään. Häpeävät.
Edellisessä keskustelussa oli vielä paljon jäljellä psykologis- ja opetushenkisestä ideologiasta, mutta onneksi heillä ei ole valtaa. - Anonyymi
Päihteitä ei ole tarkoitettu raskaana oleville. Mitään " yhden voi ottaa" ei ole olemassakaan. Juurikin näiden viinin ja siiderien, sekä yhden ottajien lapset ovat näitä ad/hd lapsia.
Itse äidit aiheuttavat nämä häiriöt lapsilleen. Siinä mielessä on hyvä, ettei lapsia enään synny. Ryypätä saatte naiset rauhassa, ettekä jatka häiriö käytöstä.- Anonyymi
Juuri niin! Ja yksi vaiettu aihe on tupakointi raskauden aikana ja ennen sitä. On tutkittu tieteellisesti, että naisen röökaaminen jo ennen raskaaksi tuloa voi aiheuttaa tulevalle lapselle syöpäsairauksia, sydänvikoja jne. Ja jos lapsen isoäiti on polttanut, on lapsenlapsella suurentunut riski sairastua edellä mainittuihin.
- Anonyymi
Hei, erityiset (erityisen ihanat?!) lapset ovat rankka ryhmä hoitajalle, ymmärrän kyllä mielipiteesi. Itse olen ollut muutamana vuonna hankalissa er.tuen tarp.lapsia sisältävissä ryhmissä ja jos toiminta ei aikuistenkaan puolesta ole todella rytmittynyttä ja jämptiä, niin on rasittavaa. Lapset - how ever - eivät ole syyllisiä siihen millaisia ovat, he syntyvät sellaisina kuin ovat ja loppu riippuu olosuhteista jne..en ajattele mitenkään siis "tabula rasa" eli lapsia voisi koulita miten vain, kyllä jokaisella on temperamentti ja kohtukokemukset jo syntyessään.
Mutta ÄLÄ LEIMAA! kaikki lapset eivät ole samanlaisia, edes er.tuen tarp.lapset!! ja toisinaan vikaa on myös meissä vanhemmissa (3lasta, viimenen kohta "uunista ulos"viel muutaman vuoden kotona. Kukaan ei ole täydellinen eikä virheetön. Itse, vaikka olen lasten- ja nuorten alan koulutuksen saanut, voisi ikikuuna päivänä työskennellä nuorten kanssa! ei pää kestäisi, hermo menis alta aika yksikön... hyvä kun saa omansa kasvatettua suht hyvin - ja kuule olen tehnyt tooooosi paljon virheitä itsekin...voi tokkiinsa, kaukana ihannevanhemmasta... huh huh. Mutta sanoisin sulle, että etsi joku rauhallisempi työ johon hermot riittää. Usein tarvitaan intohimo työhön niillä jotka jaksavat tuota.. kaikki heistäkään ei aina jaksa. Ja paljon riippuu ryhmän vanhemmistakin. struktuuri auttaa lapsia ja aikuisia. Tsemppiä! - Anonyymi
5 aikuista 8:aa lasta kohden eivätkä saa kakaroita kuriin?
Aika avuttomia mahtavat olla.
Auttaisko mitään joka aikuiselle ruoska kouraan, ja siitä heti roimintaa pienestäkin virheliikkeestä niin eiköhän alkaisi kuria löytyä.
Oikeasti tuollaiset "indigo"kakarat joutaisi kyllä jälkiabortoida eli "erikoiskäsitellä". - Anonyymi
Kyllä
- Anonyymi
Vapaan kasvatuksen tulos!
- Anonyymi
Kyllähän tuo on samanlaista jokaisessa päivähoitopaikassa, vika ei ole lapsissa vaan vanhemmissa. Vanhempia ei kasvatus kiinnosta vaan se ulkoistetaan mahdollisimman varhain yhteiskunnalle, ja kotona ollessa lapset istutetaan tv.n pelikoneiden tai muun viihdyttimen ääreen että vanhemmat saavat rauhassa keskittyä omaan täydelliseen itseensä. Hyvä hyvä me aikuiset👍
- Anonyymi
Jos ovat erityislapsia ni se on meidän suomen järjestelmän vika. Nimittäin lapsellani on neurologisia ongelmia ollut ja puheen kehitys hidastunut ja hän on ryhmässä missä on avustaja. Tästä syystä ollaan käyty lastenpsykiatrialla siitä lähtien kun lapseni on ollut 1 vuotias. Siellä lastenpsykiatriassa he opettavat suurinpirtein että ei saa ikinä olla tiukka ja jos tekee jotain pahaa niin sanoivat että jäähyllekkin vienti on liian kamala asia tehdä.. eli siis päätäkö pitää silittää kun tekee tuhmuuksia.. nykyajan kasvatus vaikuttaisi olevan sellaista että kaikki pitää sallia ja mistään ei saa rankaista. Muuten olet todella huono äiti
- Anonyymi
Vaihda paviaani ammattia!
- Anonyymi
Joo o ei todellakaan oo sun ala kannattasko miettiä ennenkuin haet sellaiseen työhön missä tiedossa että, on erityisen työn tarvitsevia lapsia, ei kukaan meistä päätä syntyessään syntyykö terveinä vai jonkun kehityshäiriön/vamman kanssa. Terveisiä täältä monimuotoisen kehityshäiriön omaavalta. Lapset ovat lapsia ja he koettelevat välillä raskaastikkin hermoja oli sitten normaali kehityksellinen tai ei miltä luulet että, lasten vanhemmista tuntuu kun he elävät heidän kanssaan 18vuotta 365päivää vuodessa tuskin heilläkään helppoa on lapset kasvaa ja oppii päivä päivältä jotkin hitaammin ja jotkin nopeammin. Mutta ei se oppiminen tai muutos tapahdu 1kk eikä välttämättä 6kk... Jos oot oikeesti tarkoituksella hakenut kyseiselle alalle tiedustaen että, joudut erillaisten lasten kanssa toimimaan niin miksi sitten täällä valitat. Tee työs äläkä narise tai sit vaan yksin kertaisesti vaihdat ammattia ei se sen vaikeampaa ole .
- Anonyymi
Kasvatus lähtee vanhemmista, on harmi kun ei osata kasvattaa lapsia. Mitä on vapaa kasvatus? Tarkoittaako se sitä että lapsi voi tehdä mitä tahtoo sanoa mitä tahtoo ja vanhemmat antaa lapsen toimia näin, jos näin on niin näillä vanhemmilla on jotain hukassa
- Anonyymi
En mää kyl käsitä miten niitä kasvatat jos mistään ei saa kieltää tai kurittaa. Ne åpitäs uuestaan kasvattaa, jotka on nämä nykyset kasvatus lait ja säännöt sallineet ja vanhat kasvatus tavat kieltäneet. Nää ns kasvattajat pitäs itsensä laittaa viikoks johonkii päiväkotiin töihin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En mää kyl käsitä miten niitä kasvatat jos mistään ei saa kieltää tai kurittaa. Ne åpitäs uuestaan kasvattaa, jotka on nämä nykyset kasvatus lait ja säännöt sallineet ja vanhat kasvatus tavat kieltäneet. Nää ns kasvattajat pitäs itsensä laittaa viikoks johonkii päiväkotiin töihin.
Nykyään pitäisi just välttää kieltämistä esim. älä juokse- kävele, älä kiroile- puhu kauniisti jne. Myöskään mihinkään jälki-istuntoon ei taideta vähällä koululaisia laittaa enää. Päiväkodissa on eräs lapsi jota ei voi pitää samaan aikaan kenenkään muun lapsen kanssa. On niin aggressiivinen heitä kohtaan. Mikäli joku haluaa liittyä hänen ja aikuisen väliseen peliin, saa muksu raivarin ja alkaa lyömään aikuista. Lapsia kohtaan on aggressiivinen, joten hän vie kokonaan yhden aikuisen. Olin siis ryhmässä sijaisena jossa oli 3 aikuista ja 4 lasta. Nämä olivat päiväkoti-ikäisiä. Sitä voi miettiä, että onko päiväkoti paras paikka lapselle, joka on vaaraksi siellä muille.
- Anonyymi
Mikä erikois lapsi? Onko huonotapainen huonosti kasvatettu erikoislapsi?
- Anonyymi
En lukenut kaikkia vastauksia.
Mietippä millaset olot niillä on himassa ja jos syliin ottaminen ja halailu niinku rauhottaa ja auttaa ni oisko siinä oljenkortta tuleviin päiviin.. Kannatta vähän ehkä yrittää miettiä miten saat vähän eroteltua heitä pieniin ryhmiin ja huomioitua lasta yksilöllisesti. Jos se tilannetta rauhoittaisi?- Anonyymi
Juuri näin olemme tehneetkin, että porukka on paljon pienryhmissä ja silloin toimii toki paremmin. Mutta haasteensa siinäkin on, päivät myös vähän vaihtelevia. Eteenpäin ovat menneet paljon, itse en siitä tiedä niinkään, kun toisen kuukauden kohta vasta ollut. Just kaikki eskari-tehtävät ja semmoiset sujuu paremmin toki pienryhmässä. Myös ulkoilu onnistuu paremmin, kun ryhmän negatiiviset johtajat ja väkivaltaisesti toimivat jaetaan eri ryhmiin. Mutta eipä sekään onnistu koko aikaa ja pakko kouluun menoa ajatellen on opetella toimimaan isommassa ryhmässä. Ihmisiä kun nyt on kaikkialla ja pakkohan elämässä on oppia siihen, että koko aikaa ei voi olla vetämässä turpaan. Myöskin ikäviä juttuja on pakko oppia tekemään, että aina kaikki ei ole leikkiä ja kivaa...
- Anonyymi
Joo niitä on todella paljon semmoisiikin lasten hoitajia jotka tekee vaikka mitä lapsille etenkin lastenkodin hoitajat ovat niin kauheimmasta päästä . moni lapsi on karannut ja aikuisena kärsii traumoista ,naiset.ovat niistä kaikista pahempia hoitajia ,ei nyt ihan kalkki mutta todella paljon olen kuulut ystäviltä ja myös äitini on kokemuksista komerossa on pidetty yn sun muuta en viiti edes kirjoitaa niitä mitä kakkia seinien sisällä tapahtuu .ajatelkaa lapset jotka ovat ihan syytömiä huostaan otettuja tai orpoja joutuneet vanhemistaan eroamaan niin sen jälkeen joutuvat kokemaan vielä vaik mitä pahaa
- Anonyymi
Parasta mennä eri alalle.
- Anonyymi
Ymmärrän tunteesi. On koteja joissa ei tunneta minkäänlaista kasvatusvastuuta, lapset saa elää niin kuin haluavat sitten vieraan ihmisen pitäisi korjata lapsen koko maailma ja käytös ajattelu. Vanhemmat ovat lapsensa kasvattajia. Näistä kasvaa näitä koulukiusaaja josta seuraa kiusatuille halu kostaa ja yhtenä päivänä kiusattu tarttuu aseeseen niinkuin on tapahtunut ja tulee tapahtumaan edelleenkin.
- Anonyymi
Alan vaihto kannattaa tehdä. Itse olen vaikeasti vammaisten parissa töissä. Tämä on kutsumukseni, mutta ei sovi kaikille. Täällä on myös esim autistisia
- Anonyymi
"Eiköhän nämä ole kaikki sen ihanan Vapaan Kasvatuksen tulosta kun ei saa komentaa saati rankaista vaikka äitipoloinen vertavaluisi kun kullannuppu saa itkupotkuraivarin."
Tässä on sen verran totuudenhiventä, että rajattomissa kodeissahan nämä lapset ovat kasvaneet ja kasvavat.
Rajattomuus synnyttää turvattomuutta. Lapsi alkaa oireilla kun turvallista venhempaa ei ole. Ruumiillinen kuritus ei ole kasvattamista, Itse asiassa vihaan koko sanaa kasvatus! Lapsihan kasvaa kyllä kasvattamatta, mutta tarvitsee selkeät rajat ja paljon rakkautta sekä turvallisuutta.
Mistä oppii pikkulapsi haistattelemaan ja kiroilemaan ja käyttäytymään sopimattomasti? Kuka on lapselle roolimalli? Kenen velvollisuus olisi ne rajat asettaa ja sen turvallisen kasvun taata? Ei ainakaan päiväkodin tai esikoulun tai koulun! Ne ovat kyllä tukemassa lapsen kehitystä, mutta koti on kaiken alku ja juuri. Ja kun valtava osa nykyajan vanhemmista ei kykene edes itse elämään ihmismäisesti, miten lapsi oppii? Mistä lapsi oppii mikä ylipäätään on normaalia käytöstä?- Anonyymi
Lasten tekeminen on hauskaa, mutta kasvattaminen täyttä työtä, tämä pitäisi sängyssä muistaa. Paljon on niitä, jotka on sängyssä mestarerita, mutta isinä ja äiteinä täysin aseettomia.
TÄällä Oulun lähellä on niin, että on paljon lapsia leikkimässä, ja ne ns vahdit ovat kaikki yhdessä ryhmässä/ringissä eivätkä vahdi heitä yhtään, ja juoruilevat ties mitä roskaa, eivätkä välitä mistään, mitä ne lapset ikinä tekevätkään. Joka paikassa. On se vähän tyhmää tehdä niin, kun on töitäkin. Ei heille juoruilusta yms roskasta mitään makseta.
- Anonyymi
On ihan normaaleja päiväkoteja, oma lapsi on sellaisessa. Pieni kodinomainen päiväkoti jossa ei erityislapsia. Henkilökunnassa ei vaihtuvuutta. Suosittelen ehdottomasti vaihtamaan sellaiseen!! Sanoisin että lapset käyttäytyvät välillä paremmin siellä kuin aikuiset! Minulla tuli pieni naarmu sormeen eilen ja totesin sen ääneen, niin eräs 3-vuotias, ei oma poikani, sanoi että "minä haen laastarin" : D
Paljon voimia aplle, ei kyse ole siitä ettei ala ole sinun juttu, moniongelmaisia lapsia plus huonosti resursoitu työ ei sitä kukaan jaksa, en minä ainakaan ja olen siis itsekin sosiaalialalla. Töitä on vaihda heti! - Anonyymi
Tämä on niitä asioita joista ei puhuta koulutuksessa mitään: työn realiteetti ja jaksaminen.
Jos olet vasta aloittanut, koita etsiä positiivisia ja jaksamista tukevia tekijöitä. Työpäivän aikana ja palautuminen.
Jaksamiseen voi liittyä kokonaisuuden hahmottaminen: joka vuosi saat uuden ryhmän joka aloittaa alusta. Kyllä se on rankkaa. Työyhteisön pitäisi tukea jaksamista.
Sama ilmiö näkyy perusopeuksen ensimmäisellä ja viidennellä luokalla. Ylipäätään rauhattomuus on lisääntynyt.
Unohda noi kommentit ” häivy sieltä, ei ole sun ammatti”. Tuollainen on valitettavan yleistä eikä se auta ketään.
Jos haluat olla alalla, ajattele isompaa kuvaa, pidemmällä perspektiivillä: jos olet tässä muutaman vuoden, opit paljon ja voit jatkaa esim. erityispedagogiigan tai eri lääketieteen opintoja työn ohella. Kokemus lisää kestävyyttä, mutta tämä on ala joka yllättää joka päivä. Miten olisi muut terveyteen, rentoutumiseen tai pedagogiigan lisäopinnot? Miten leikeillä tai peleillä opitaan rauhoittumaan, löytämään keskittymistä....mikä tukisi sinun ja lasten jaksamista?
Sulla on niin sanotusti alan honey moon ohi. Ala on rankka, oikeat ammattilaiset tietävät sen. Tottakai se vaikuttaa mitä kuuntelet töissä. Tsemppiä sinne. Lapset rauhoittuu jonkun verran kun tottuvat toisiinsa, aikuisiin ja rutiineihin.
Olet alalla joka antaa ja ottaa. Huolehdi omasta jaksamisesta.- Anonyymi
Ehkä todellakin pitäisi häipyä ja valita uusi ala. Tässä työssä on niin surkea palkkakin, jatkuva sairastelukierre, altistut melulle jatkuvasti,.
Joka päivä ollaan ulkonakin se 3 tuntia, ei sentään yhteen menoon, mutta eipä siinä paljoa lämmetä ehdi. Alkaa olla aika helvetin kylmä, vaikka ei ole tänään luvattu 6 pakkasastetta enempää.
Opiskellessa en olisi ikinä osannut kuvitellakaan. Ei meitä edes päästetty erityislasten pariin töihin, vaikka sitä tämä työura nimenomaan mun kohdalla ainakin on ollut. En varmaan olisi ikinä tätä alaa lähtenyt opiskelemaan, jos olisin tiennyt minkälaista mun tulevaisuus näissä töissä on.
En näe tässä työssä oikein mitään hyviä puolia. Ehkä se oman luovuuden käyttö on ainoa, mutta eipä noiden kanssa paljoa askarrella yms pysty, kun se kitinä alkaa taas. Palkkapäivä ainoa enää mikä motivoi, sekin palkka on surkea verrattuna moniin muihin aloihin.
Valitettavasti sellainen "häivy" ei tapahdu sormia napsauttamalla ja just pakko kerätä rahaa kasaan, jos lähden opiskelemaan ja tällä palkalla se ei tapahdu niin pian.
Pari vuotta sitten olin kehitysvammaisten lasten parissa, joka päivä oli väkivallan uhkaa, purivat ja nipistivät jne. Ihan käsittämättömistä syistä. Välillä saattoi tulla pusu poskelle ja sen jälkeen olikn hampaan jäljet kaulassa. Jatkuvaa melulle altistumista, se kiljuminen ja huutaminen oli korvia vihlovaa. Oltiin 5 henkilöä silloin 13 lapsen ryhmässä, joista 7 lasta oli erityisentuen. Kaiken huipuksi eräs työkaveri teki 4 päivän viikkoja ja ei edes saanut osallistua ulkoiluihin. Sijaisia ei saatu, kun harva haluaa sellaiseen ryhmään jne.
- Anonyymi
Taitaa todella moni lastenhoitoalalla työskentelevä aikuinen miettiä alanvaihtoa. Nyt uusi vasu vaatii todella paljon aikaa ja paneutumista, se kuormittaa lastenhoitajia vielä entisestään. Pitäisi koko ajan olla jotain kehittämässä uutta. Lastentarhanopettajilla on suunnitelluaikansa, mitä taas lastenhoitajilla ja avustajilla ei ole. Avustajana etenkin olet koko ajan ryhmässä lasten kanssa. Meillä ei edes ole aikaa pitää ruoka tai kahvitaukoja, aina ovat lapset siinä läsnä. Onneksi ryhmäkokoihin tulee nyt vissiin muutoksia. Onhan se hullua että 24 lasta voi olla ryhmässä ja 3 hoitajaa.
- Anonyymi
lastenhoidon ja muun hoiva-alan työn pitäisi olla ns. kutsumustyötä. on totta, että nykyään lasten kanssa voi olla rankempaa päiväkodissa ja varsinkin koulumaailmassa. onneksi erityslapsista ja heidän kasvattamisestaan tiedetään nykyään ainakin vähän enemmän kuin joskus 70-luvulla, koska tietoa on enemmän.
- Anonyymi
erityislapset ovat rikkimenneitä ja traumatisoituneita lapsia. Heitä ei voi hoitaa samoilla menetelmillä kuin normaaleja lapsia. Hyvin harvassa ovat lastenhoitajat jotka sellaiseen vaativaan työhön kykenevät.
- Anonyymi
Eipä se kummoista ole normaaleissa ryhmissäkään. Jatkuvaa kiirettä ja häslinkiä, liikaa lapsia suhteessa hoitajamäärään ja sijaisista monesti pulaa, melulle altistumista niissäkin. Samaa kiljumista ja huutoa. Kamala sijaistaa ja etsiä muksujen vaatteita, kun et tiedä yhtään mikä on kenenkäkin vaate.
- Anonyymi
Rukoile Jeesuksen nimessä, niin tulee rauha ja Pyhä henki.
https://www.tv7.fi/arkki/heratysliikehdinta/aki-ja-niina-liimatainen-osa-1-2_p76749/
https://www.tv7.fi/arkki/heratysliikehdinta/aki-ja-niina-liimatainen-osa-2-2_p76750/ - Anonyymi
Joo, olen viestin aloittanut ja nyt opiskelen aivan eri alaa. En ole enää työssäni ihmisten,vaan enemmänkin laitteiden parissa. Pääsin kesätöihin toiselle alalle ja pikkuhiljaa uusiin kuvoihin siirtymässä siis. Kannattaa vaan vaihtaa alaa, jos tuntuu liian raskaalta.
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tapio Suominen on kuollut
Urheilutoimittaja Tapio Suominen on kuollut. Suominen oli kuollessaan 60-vuotias. Selostajalegendan kuolemasta kertoo Y25118459Tapio Suominen oli sairauden uhri
Urheiluselostaja Tapio Suominen kuoli eilen keskiviikkona aamulla tapaturmaisesti Hattulassa. Toisen uutisen mukaan van833145- 1232161
- 1911860
Sydämeni on
varattu sinulle. Et ole minun, en ole sinun. Me on mahdottomuus. Mutta olet se joka on mielessäni ensimmäisenä kun herää1341725Rannalle! Uimaan!! Rinnat paljaiksi!!!
Järki kadonnut sekä niiltä feministeiltä, jotka vaativat saada esiintyä rinnat paljaina julkisilla uimarannoilla, kuten2721416Minä itkin kotona kun tajusin että
Pelkuruuteni takia kun en lähestynyt vaikka järjestit otollisen hetken ja myöhemmin huomasin lasittuneen katseesi miten101272Kok-edustaja: Yle aivopesee työntekijöitä
"– Yle ei vain sensuroi Kyllä isä osaa-sarjaa, vaan haluaa jaksojen määrää manipuloimalla HÄVITTÄÄ ”ongelman” todellisuu831091- 118960
Ylen jälkiviisaat estotonta Kamala Harris suitsutusta
Kolme samanmielistä naikkosta hehkutti Kamala Harrisia ja haukkui Trumpia estottomasti. Nyt oli tarkoituksella valittu232959