taas alkoi ilmat niin lämpenemään ainakin edukunnan puhujapöntössä.
Samoin kävi vihreillä n 30 40 vuotta sitten, kun saarnasivat samasta asiasta, että ilmat niin meillä talvellakin lämpenee että pysyy suojan puolella, ja tulee lumettomat talvet.
Myös yksi vihreä toitottí kuin metsämme kuolee -80, kun oli poikkeuksellisen kylmä talvi joka vioitti kuusia tiputtaen neulasia.
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: Earth symbol.svg) on aurinkokuntamme kolmas planeetta Auringosta lukien. Maan keskietäisyys Auringosta on noin 149,6 miljoonaa kilometriä eli noin yksi astronominen yksikkö. Maa on aurinkokuntamme tihein sekä sen viidenneksi suurin planeetta niin läpimitaltaan kuin massaltaankin.
Maa syntyi noin 4,5 miljardia vuotta sitten. Maa on niin sanottu kiviplaneetta, jolla on metalleista muodostunut ydin, kiviaineksesta muodostunut sula vaippa sekä kiinteä kuori. Maalla on myös ilmakehä, ja se on Marsin lisäksi ainoa aurinkokunnan planeetta, jolla esiintyy varmistetusti nestemäistä vettä. Maassa esiintyy runsaasti elämää.
Maalla on yksi suuri pitkäaikainen kiertolainen, Kuu. Kuumme on emoplaneettaansa verrattuna suhteellisesti suurempi kuin yksikään toinen aurinkokuntamme kuu.
Maapallon pinnasta suuren osan peittää suolainen merivesi sekä makea vesi, jota on järvissä, joissa, jäätiköissä ja maaperässä. Vesikehään kuuluu myös ilmakehän vesi. Merivirrat tasoittavat Auringosta tulevaa lämpöenergiaa kuljettamalla energiaa päiväntasaajalta navoille. Vesikehän ja ilmakehän vuorovaikutuksiin liittyvät jääkausien vuorottelu, veden ja hiilidioksidin kierto sekä El Niño -ilmiö.
Maata ympäröi ilmakehä, joka koostuu ilmasta ja jakautuu kerroksiin. Ilman tiheys laskee koko ajan ylemmäs noustessa. Ilmakehä koostuu keskimäärin 78-prosenttisesti typestä ja 21-prosenttisesti hapesta. Viimeinen yksi prosentti koostuu muista kaasuista kuten argonista (0,9 %) ja hiilidioksidista (0,036 %).[11]
Ilmakehän alin kerros on troposfääri, joka ulottuu napa-alueilla kymmenen ja päiväntasaajalla 18 kilometrin korkeuteen. Troposfäärissä tapahtuvat sääilmiöt, minkä johdosta se on maanpäälliselle elämälle tärkein ilmakehän kerros. Troposfäärin alaosissa lämpötila on keskimäärin 15 celsiusastetta ja troposfäärin yläosissa noin −60 astetta. Troposfäärin yläpuolelta aina 50 kilometrin korkeuteen on stratosfääri. Sen keskivaiheilla sijaitsee maanpintaa ultraviolettisäteilyltä suojaava otsonikerros.
Aika haipakkaa - aurinkokunnan nopeus.
Maan pyöriminen kerran vuorokaudessa itsensä ympäri tarkoittaa noin 1600km/h kehänopeutta päiväntasaajalla. Nopeus pienenee mentäessä kohti napoja. Helsingissä kehänopeus on 835 km/h ja Nuorgamissa nopeus on 570 km/h.
Maapallon sisus on sulaa kiveä -laavaa.
Siksipä heitänkin sihen oman argumentin, ettei jääkauden jää painama maankuori palaudu, vaan maapallon sula sisus pitää myös maankuoren liikeessä. Kuvitelkaa palloa jonka sisus kauhean korkeassa lämpötilassa, että kaikki sulaa, järjen mukaan se myös syö aina uutta sulamista, joka vaikuttaa maankuoreen asti. Jos esimerki;
Hailuoto, sitä ei ollut lainkaan 1500-1700 vuotta sitten ja nyt on saarena n 16 metriä meren yläpuolella. Hailuotoon tulee pengersilta, joka jää joskus saman ajan kuluessa toimettomaksi, kun maa niin kohoaa 1 sentin vuodessa.
Samoin kävi vihreillä n 30 40 vuotta sitten, kun saarnasivat samasta asiasta, että ilmat niin meillä talvellakin lämpenee että pysyy suojan puolella, ja tulee lumettomat talvet.
Myös yksi vihreä toitottí kuin metsämme kuolee -80, kun oli poikkeuksellisen kylmä talvi joka vioitti kuusia tiputtaen neulasia.
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: Earth symbol.svg) on aurinkokuntamme kolmas planeetta Auringosta lukien. Maan keskietäisyys Auringosta on noin 149,6 miljoonaa kilometriä eli noin yksi astronominen yksikkö. Maa on aurinkokuntamme tihein sekä sen viidenneksi suurin planeetta niin läpimitaltaan kuin massaltaankin.
Maa syntyi noin 4,5 miljardia vuotta sitten. Maa on niin sanottu kiviplaneetta, jolla on metalleista muodostunut ydin, kiviaineksesta muodostunut sula vaippa sekä kiinteä kuori. Maalla on myös ilmakehä, ja se on Marsin lisäksi ainoa aurinkokunnan planeetta, jolla esiintyy varmistetusti nestemäistä vettä. Maassa esiintyy runsaasti elämää.
Maalla on yksi suuri pitkäaikainen kiertolainen, Kuu. Kuumme on emoplaneettaansa verrattuna suhteellisesti suurempi kuin yksikään toinen aurinkokuntamme kuu.
Maapallon pinnasta suuren osan peittää suolainen merivesi sekä makea vesi, jota on järvissä, joissa, jäätiköissä ja maaperässä. Vesikehään kuuluu myös ilmakehän vesi. Merivirrat tasoittavat Auringosta tulevaa lämpöenergiaa kuljettamalla energiaa päiväntasaajalta navoille. Vesikehän ja ilmakehän vuorovaikutuksiin liittyvät jääkausien vuorottelu, veden ja hiilidioksidin kierto sekä El Niño -ilmiö.
Maata ympäröi ilmakehä, joka koostuu ilmasta ja jakautuu kerroksiin. Ilman tiheys laskee koko ajan ylemmäs noustessa. Ilmakehä koostuu keskimäärin 78-prosenttisesti typestä ja 21-prosenttisesti hapesta. Viimeinen yksi prosentti koostuu muista kaasuista kuten argonista (0,9 %) ja hiilidioksidista (0,036 %).[11]
Ilmakehän alin kerros on troposfääri, joka ulottuu napa-alueilla kymmenen ja päiväntasaajalla 18 kilometrin korkeuteen. Troposfäärissä tapahtuvat sääilmiöt, minkä johdosta se on maanpäälliselle elämälle tärkein ilmakehän kerros. Troposfäärin alaosissa lämpötila on keskimäärin 15 celsiusastetta ja troposfäärin yläosissa noin −60 astetta. Troposfäärin yläpuolelta aina 50 kilometrin korkeuteen on stratosfääri. Sen keskivaiheilla sijaitsee maanpintaa ultraviolettisäteilyltä suojaava otsonikerros.
Aika haipakkaa - aurinkokunnan nopeus.
Maan pyöriminen kerran vuorokaudessa itsensä ympäri tarkoittaa noin 1600km/h kehänopeutta päiväntasaajalla. Nopeus pienenee mentäessä kohti napoja. Helsingissä kehänopeus on 835 km/h ja Nuorgamissa nopeus on 570 km/h.
Maapallon sisus on sulaa kiveä -laavaa.
Siksipä heitänkin sihen oman argumentin, ettei jääkauden jää painama maankuori palaudu, vaan maapallon sula sisus pitää myös maankuoren liikeessä. Kuvitelkaa palloa jonka sisus kauhean korkeassa lämpötilassa, että kaikki sulaa, järjen mukaan se myös syö aina uutta sulamista, joka vaikuttaa maankuoreen asti. Jos esimerki;
Hailuoto, sitä ei ollut lainkaan 1500-1700 vuotta sitten ja nyt on saarena n 16 metriä meren yläpuolella. Hailuotoon tulee pengersilta, joka jää joskus saman ajan kuluessa toimettomaksi, kun maa niin kohoaa 1 sentin vuodessa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Katri+11%+Kulmuni+on+liittnyt+tähän+vouhottajien+joukkon.
Ilmastovouhottaja Rinteestä on tullut ennustaja.
Hän pelotteli 10 asteen lisälämmöllä maatamme.
Mää ainakin tykkään lämmöstä, kuten sääkin.
Espanjan reissut loppuisivat....onneksi.
Rinne, Marin, Orpo ja Tiilikainen sekä Kulmuri ovat pimeimmät viherhörhöt.
Eittäin kalliit Suomen köyhemmälle kansalle sisämaassa.
Saaste syntyy kaupungeissa, sinne omat sähikäiset.
Maaseutu on ilmaltaan aivan puhdas.
Hetkeksi taas hiljnee ilmasto vouhotus kun eteläänkin tulee 20-30 astetta pakkasta ja puolimetriä lunta. Ehkä sitten sanovat, että johtuu siitä kun ilmasto työntää tulevien vuosien kylmät pois. Heillä kun näitä selityksiä riittää.