Voiko sepelvaltimot korjaantua, kun huono kolesteroli painettaan alas?

Kannustavaa kuultavaa. Noin puolitoista vuotta sitten kaksi suontani pallolaajennettiin. Paha kolesteroli jäi pyörimään 2.2- tasolle. Hiljattain lääkäri määräsi rinnalle toisen kolesterolilääkkeen ja arvo putosi 1,4:ään.
Kolesterolilääkitykseni on; Rosuvastatin 20mg ja Ezetimibe 10mg.

Missä ajassa mahdolliset positiiviset vaikutukset alkavat näkyä tai tuntua?

Anonyymi kirjoitti:

Kannustavaa kuultavaa. Noin puolitoista vuotta sitten kaksi suontani pallolaajennettiin. Paha kolesteroli jäi pyörimään 2.2- tasolle. Hiljattain lääkäri määräsi rinnalle toisen kolesterolilääkkeen ja arvo putosi 1,4:ään.
Kolesterolilääkitykseni on; Rosuvastatin 20mg ja Ezetimibe 10mg.

Missä ajassa mahdolliset positiiviset vaikutukset alkavat näkyä tai tuntua?

Lue lisää

Todennäköisesti vaikutukset eivät näy eivätkä tunnu. Eihän suonten tukkeutuminenkaan tunnu miltään.

Täysin harhaa. Täysin.
Selitäpä mistä johtuu, että
a. ilman ldl-kolesterolia valtimoplakkia ei kerry
b. plakki liukenee jos ldl-kolesteroli saadaan laskemaan alle 1,5 mmol/l
c. koska verikokeet otetaan laskimoista, niin ldl-kolesteroli voisi olla 0.

Anonyymi kirjoitti:

Täysin harhaa. Täysin.
Selitäpä mistä johtuu, että
a. ilman ldl-kolesterolia valtimoplakkia ei kerry
b. plakki liukenee jos ldl-kolesteroli saadaan laskemaan alle 1,5 mmol/l
c. koska verikokeet otetaan laskimoista, niin ldl-kolesteroli voisi olla 0.

Lue lisää

Kuka tässä pitää todistaa ja mitå?

Missä on dokumentit kolesteroli syyllisyydestä? Ei missään!

Missäs tuon Maastrichtinn tutkimuksen tulokset ovat? Luulisi että ne olisi jo julkaistu jossain.

Anonyymi kirjoitti:

Missäs tuon Maastrichtinn tutkimuksen tulokset ovat? Luulisi että ne olisi jo julkaistu jossain.

Duodecim tiedottaa

https://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/uutismaailma.duodecimapi.uutisarkisto?p_arkisto=1&p_artikkeli=uux21271

Sieltä linkistä löytyy. Ei taida sopia Käypähoito porukan agrraan.

Anonyymi kirjoitti:

Duodecim tiedottaa

https://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/uutismaailma.duodecimapi.uutisarkisto?p_arkisto=1&p_artikkeli=uux21271

Sieltä linkistä löytyy. Ei taida sopia Käypähoito porukan agrraan.

Lue lisää

Tuosta linkistä ei löydy. "Vuoden 2017 lopulla valmistuva kontrolloitu VitaK-CAC –tutkimus antanee tärkeätä tietoa..." Ehkä antaa, ehkä ei, eikä uusi tieto kumoa vanhaa.

Että sinä jaksat. Autoklinikkatutkimus tehtiin 50 vuotta sitten. Silloin ei ollut lääkkeitä käytettävissä. Jos sama tutkimus tehtäisiin nyt, niin ihanteellinen kokonaiskolesteroliarvo olisi alle 3.0 mmol/l

Anonyymi kirjoitti:

Että sinä jaksat. Autoklinikkatutkimus tehtiin 50 vuotta sitten. Silloin ei ollut lääkkeitä käytettävissä. Jos sama tutkimus tehtäisiin nyt, niin ihanteellinen kokonaiskolesteroliarvo olisi alle 3.0 mmol/l

Lue lisää

Jo yli 20 tutkimusta osoittaa, että pisimpään elävät ne ihmiset, joiden veressä on riittävästi kolesterolia. Siis enemmän kuin 5 mmol/l, jota lääkärit pitävät lääkehoidon rajana. Yksi näistä tutkimuksista on proviisori Päivi Tuikkalan väitöskirja (2011), jonka mukaan matalat kolesteroliarvot olivat yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen. Yli 74-vuotiailla kohonnut kolesteroli ei ennustanut kuolleisuutta.

Norjan HUNT2-tutkimus käsitti yli 50 000 henkilöä, iältään 20–74 vuotta. Jokaista 1,0 mmol/l kokonaiskolesterolin nousua kohti naisten – mutta ei miesten – kuolleisuus väheni 6 prosentilla. Naisilla alle 5 mmol/l lisää kuoleman riskiä. Miehillä kuolleisuus oli pienintä silloin kun kokonaiskolesteroli oli 5,0–5,9 mmol/l. Tutkijat suosittavatkin kolesterolilääkitystä vasta silloin kun kokonaiskolesteroli on yli 8 mmol/l, ja henkilölle ei ole kasautunut muita riskitekijöitä.

Anonyymi kirjoitti:

Jo yli 20 tutkimusta osoittaa, että pisimpään elävät ne ihmiset, joiden veressä on riittävästi kolesterolia. Siis enemmän kuin 5 mmol/l, jota lääkärit pitävät lääkehoidon rajana. Yksi näistä tutkimuksista on proviisori Päivi Tuikkalan väitöskirja (2011), jonka mukaan matalat kolesteroliarvot olivat yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen. Yli 74-vuotiailla kohonnut kolesteroli ei ennustanut kuolleisuutta.

Norjan HUNT2-tutkimus käsitti yli 50 000 henkilöä, iältään 20–74 vuotta. Jokaista 1,0 mmol/l kokonaiskolesterolin nousua kohti naisten – mutta ei miesten – kuolleisuus väheni 6 prosentilla. Naisilla alle 5 mmol/l lisää kuoleman riskiä. Miehillä kuolleisuus oli pienintä silloin kun kokonaiskolesteroli oli 5,0–5,9 mmol/l. Tutkijat suosittavatkin kolesterolilääkitystä vasta silloin kun kokonaiskolesteroli on yli 8 mmol/l, ja henkilölle ei ole kasautunut muita riskitekijöitä.

Lue lisää

Kolesterolimittauksen tärkein luku on nykyään LDL-kolesteroli eli huono kolesteroli. Sen tulisi olla alle 3,0 mmol/l ja riskiryhmillä vieläkin alempi. LDL-kolesterolin arvon perusteella tehdään päätös hoitamisesta ja lääkityksen aloittamisesta.

HDL-kolesterolin eli hyvän kolesterolin arvon pitäisi olla miehillä yli 1,0 mmol/l ja naisilla 1,20 mmol/l. HDL-kolesteroli kuljettaa kolesterolia pois verisuonten seinämistä ja estää näin verisuonten ahtautumista.

Kokonaiskolesteroli, joka sisältää sekä hyvän että huonon kolesterolin arvon, tulisi olla alle 5 mmol/l. Suomalaisten kolesterolin suositusarvo on laskenut reippaasti: vielä 1980-luvulla se oli peräti seitsemän. Suositusarvo on arvo, johon suomalaisten on mahdollista päästä ja jossa terveellisillä elämäntavoilla on mahdollisuus välttää sydän- ja valtimosairauksia.

Anonyymi kirjoitti:

Jo yli 20 tutkimusta osoittaa, että pisimpään elävät ne ihmiset, joiden veressä on riittävästi kolesterolia. Siis enemmän kuin 5 mmol/l, jota lääkärit pitävät lääkehoidon rajana. Yksi näistä tutkimuksista on proviisori Päivi Tuikkalan väitöskirja (2011), jonka mukaan matalat kolesteroliarvot olivat yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen. Yli 74-vuotiailla kohonnut kolesteroli ei ennustanut kuolleisuutta.

Norjan HUNT2-tutkimus käsitti yli 50 000 henkilöä, iältään 20–74 vuotta. Jokaista 1,0 mmol/l kokonaiskolesterolin nousua kohti naisten – mutta ei miesten – kuolleisuus väheni 6 prosentilla. Naisilla alle 5 mmol/l lisää kuoleman riskiä. Miehillä kuolleisuus oli pienintä silloin kun kokonaiskolesteroli oli 5,0–5,9 mmol/l. Tutkijat suosittavatkin kolesterolilääkitystä vasta silloin kun kokonaiskolesteroli on yli 8 mmol/l, ja henkilölle ei ole kasautunut muita riskitekijöitä.

Lue lisää

Niinpä tietenkin. Koska kaikki ylipainoiset eivät sairastu diabetekseen, niin diabetes ei voi johtua ylipainosta, eikö niin? Ja koska kaikki tupakoitsijat eivät saa keuhkosyöpää niin tupakka ri mitenkää voi siheuttaa keuhkosyöpää, eihän?

Anonyymi kirjoitti:

Kolesterolimittauksen tärkein luku on nykyään LDL-kolesteroli eli huono kolesteroli. Sen tulisi olla alle 3,0 mmol/l ja riskiryhmillä vieläkin alempi. LDL-kolesterolin arvon perusteella tehdään päätös hoitamisesta ja lääkityksen aloittamisesta.

HDL-kolesterolin eli hyvän kolesterolin arvon pitäisi olla miehillä yli 1,0 mmol/l ja naisilla 1,20 mmol/l. HDL-kolesteroli kuljettaa kolesterolia pois verisuonten seinämistä ja estää näin verisuonten ahtautumista.

Kokonaiskolesteroli, joka sisältää sekä hyvän että huonon kolesterolin arvon, tulisi olla alle 5 mmol/l. Suomalaisten kolesterolin suositusarvo on laskenut reippaasti: vielä 1980-luvulla se oli peräti seitsemän. Suositusarvo on arvo, johon suomalaisten on mahdollista päästä ja jossa terveellisillä elämäntavoilla on mahdollisuus välttää sydän- ja valtimosairauksia.

Lue lisää

Sepelvaltimon kovettumistautia sairastavilla LDL pitäisi olla lähempänä yhtä kuin kolmea.

Elimistö kohtelee kananmunan syöjää eri tavalla riippuen kuka sen syö:

Kaikki hyvä (HDL-) ja huono (LDL-) kolesteroli – olivat ne peräisin mistä tahansa – hajoaa suolessa alkutekijöihinsä. Toisin sanoen, kun suoli on saanut työnsä valmiiksi, ei ole enää hyvää ja huonoa kolesterolia vaan pelkkää kolesterolia. Vain tämä tasalaatuinen kolesteroli pääsee suolen läpi elimistöön.

Suolesta kolesteroli kulkeutuu maksaan, jossa tapahtuu elimistön oma kolesterolintuotanto. Siellä kananmunan kolesteroli sekoittuu maksan valmistamaan kolesteroliin.

Tämän jälkeen kolesteroli pakataan uudestaan HDL- ja LDL-hiukkasiin, ja niistä tulee jälleen hyvää ja huonoa kolesterolia.

Niinpä avainasemassa ei ole se, syömmekö hyvää vai huonoa kolesterolia, vaan se, mitä sille tapahtuu elimistössämme syömisen jälkeen.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmisten välillä on valtavia yksilöllisiä eroja siinä, kuinka paljon esimerkiksi yksi kananmuna nostaa veren rasva-arvoja. Erot johtuvat siitä, että elimistömme käsittelee kolesterolia kovin eri tavoin.

Ensimmäisenä erot tulevat esiin imeytymisessä. Osalla ihmisistä vain 25 prosenttia syödystä kolesterolista imeytyy maksaan ja loput 75 prosenttia kulkee suoliston läpi imeytymättä. Se ulostetaan pois.

Toisilla tilanne on päinvastainen. Heillä jopa 80 prosenttia ruoan kolesterolista voi siirtyä maksaan.

Tämä tarkoittaa, että ensimmäisellä ryhmällä yksi kananmuna tuskin hetkauttaa veren rasva-arvoja mihinkään, kun taas jälkimmäisellä ryhmällä se saattaa näkyä arvojen nousuna.

Toiseksi eroamme siinä, miten ravinnosta saatu kolesteroli vaikuttaa maksan omaan kolesterolituotantoon. Maksa valmistaa kolesterolia joka päivä noin 1–1,5 grammaa riippuen siitä, kuinka paljon kolesterolia syömme.

Joillakin ihmisillä ravinnosta saatavan kolesterolin ja maksan valmistaman kolesterolin välillä vallitsee tasapaino siten, että maksa vähentää omaa tuotantoa saman verran kuin kolesterolia tulee sisään.

Toisilla tämä tasapaino ei toimi, eli lisäkolesterolista huolimatta maksa ei vaimenna omaa tuotantoaan. Maksan kolesterolihana ei mene kiinni, joten sitä muodostuu liikaa ja alkaa kertyä elimistöön.

Naamataulusta ei voi päätellä, kumpaan ryhmään kuuluu: niihin, joiden veren rasva-arvot huononevat herkästi, vai niihin onnellisiin, jotka voivat syödä kolesterolipitoista ruokaa ilman rasva-arvojen merkittävää nousua.

Anonyymi kirjoitti:

Sepelvaltimon kovettumistautia sairastavilla LDL pitäisi olla lähempänä yhtä kuin kolmea.

Elimistö kohtelee kananmunan syöjää eri tavalla riippuen kuka sen syö:

Kaikki hyvä (HDL-) ja huono (LDL-) kolesteroli – olivat ne peräisin mistä tahansa – hajoaa suolessa alkutekijöihinsä. Toisin sanoen, kun suoli on saanut työnsä valmiiksi, ei ole enää hyvää ja huonoa kolesterolia vaan pelkkää kolesterolia. Vain tämä tasalaatuinen kolesteroli pääsee suolen läpi elimistöön.

Suolesta kolesteroli kulkeutuu maksaan, jossa tapahtuu elimistön oma kolesterolintuotanto. Siellä kananmunan kolesteroli sekoittuu maksan valmistamaan kolesteroliin.

Tämän jälkeen kolesteroli pakataan uudestaan HDL- ja LDL-hiukkasiin, ja niistä tulee jälleen hyvää ja huonoa kolesterolia.

Niinpä avainasemassa ei ole se, syömmekö hyvää vai huonoa kolesterolia, vaan se, mitä sille tapahtuu elimistössämme syömisen jälkeen.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmisten välillä on valtavia yksilöllisiä eroja siinä, kuinka paljon esimerkiksi yksi kananmuna nostaa veren rasva-arvoja. Erot johtuvat siitä, että elimistömme käsittelee kolesterolia kovin eri tavoin.

Ensimmäisenä erot tulevat esiin imeytymisessä. Osalla ihmisistä vain 25 prosenttia syödystä kolesterolista imeytyy maksaan ja loput 75 prosenttia kulkee suoliston läpi imeytymättä. Se ulostetaan pois.

Toisilla tilanne on päinvastainen. Heillä jopa 80 prosenttia ruoan kolesterolista voi siirtyä maksaan.

Tämä tarkoittaa, että ensimmäisellä ryhmällä yksi kananmuna tuskin hetkauttaa veren rasva-arvoja mihinkään, kun taas jälkimmäisellä ryhmällä se saattaa näkyä arvojen nousuna.

Toiseksi eroamme siinä, miten ravinnosta saatu kolesteroli vaikuttaa maksan omaan kolesterolituotantoon. Maksa valmistaa kolesterolia joka päivä noin 1–1,5 grammaa riippuen siitä, kuinka paljon kolesterolia syömme.

Joillakin ihmisillä ravinnosta saatavan kolesterolin ja maksan valmistaman kolesterolin välillä vallitsee tasapaino siten, että maksa vähentää omaa tuotantoa saman verran kuin kolesterolia tulee sisään.

Toisilla tämä tasapaino ei toimi, eli lisäkolesterolista huolimatta maksa ei vaimenna omaa tuotantoaan. Maksan kolesterolihana ei mene kiinni, joten sitä muodostuu liikaa ja alkaa kertyä elimistöön.

Naamataulusta ei voi päätellä, kumpaan ryhmään kuuluu: niihin, joiden veren rasva-arvot huononevat herkästi, vai niihin onnellisiin, jotka voivat syödä kolesterolipitoista ruokaa ilman rasva-arvojen merkittävää nousua.

Lue lisää

Yksi pikkujuttu vielä. Maksa erottelee laskimoverestä ylimääräisen kolesterolin ja ohjaa sen ohutsuoleen. Ohutsuolessa olevat reseptorit ottavat maksasta poistetun kolesterolin takaisin verenkiertoon. Tätä uudelleenkierrätystä estämään on olemassa erillinen lääkekin.

Yksityistapauksesta ei voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Väestötasolla kevyemmästä ruokavaliosta ja kolesterolilääkityksestä näyttäisi olleen hyötyä:
https://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/ldk/ldk00253.png

Anonyymi kirjoitti:

Yksityistapauksesta ei voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Väestötasolla kevyemmästä ruokavaliosta ja kolesterolilääkityksestä näyttäisi olleen hyötyä:
https://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/ldk/ldk00253.png

Lue lisää

”Vuoden 2005 jälkeen vaadittiin, että kaikki lääkekokeet on rekisteröitävä, ja myös kielteiset koetulokset on julkistettava. Tuon vedenjakajavuoden jälkeen on julkaistu 10 tutkimusta statiini-valmisteiden tehosta erilaisten potilasryhmien hoidossa…. “Havaitsimme nämä kokeet tuloksettomiksi. Se tarkoittaa, että kolesterolin alentaminen ei antanut potilaalle suojaa … se merkitsee sitä, että sen jälkeen kun uudet säännöt tulivat voimaan vuonna 2005, ei ole olemassa tieteellistä näyttöä, joka osoittaisi kolesterolin laskemisesta olevan hyötyä sepelvaltimotaudin tai aivohalvauksen ehkäisemisessä”.

Anonyymi kirjoitti:

”Vuoden 2005 jälkeen vaadittiin, että kaikki lääkekokeet on rekisteröitävä, ja myös kielteiset koetulokset on julkistettava. Tuon vedenjakajavuoden jälkeen on julkaistu 10 tutkimusta statiini-valmisteiden tehosta erilaisten potilasryhmien hoidossa…. “Havaitsimme nämä kokeet tuloksettomiksi. Se tarkoittaa, että kolesterolin alentaminen ei antanut potilaalle suojaa … se merkitsee sitä, että sen jälkeen kun uudet säännöt tulivat voimaan vuonna 2005, ei ole olemassa tieteellistä näyttöä, joka osoittaisi kolesterolin laskemisesta olevan hyötyä sepelvaltimotaudin tai aivohalvauksen ehkäisemisessä”.

Lue lisää

Eräs ortopedi on todennut että hänen tekemistää polvi- ja selkäleikkauksista ei ole ollut potilaille mitään hyötyä. Seuraavaksi todetaan hyödyttömiksi myös umpisuoli- ja sydämen ohitusleikkaukset. Kaikki paranevat ruokavaliolla joka on päinvastainen kaikkeen tähän asti opetettuun ja suositelltuun verrattuna. Tai sitten ei.

Kuulostaa siltä että olet lääkäri kun noin vakuuttelet ravinnosta.