Pääministeri Antti Rinne (sd.) tapaa illalla Budapestissa ensi kertaa Unkarin pääministerin Viktor Orbánin. Rinteen on tarkoitus keskustella Orbánin kanssa unionin oikeusvaltioperiaatteesta.
1. Mikä oikeusvaltioperiaate?
Oikeusvaltioperiaate tarkoittaa EU:n komission mukaan sitä, että kaikkiin yhteiskunnan jäseniin hallituksia myöten pätevät tasapuolisesti samat lait, joiden noudattamista tulkitsevat riippumattomat tuomioistuimet poliittisiin voimasuhteisiin katsomatta.
Oikeusvaltioperiaate kirjattiin EU:n perussopimuksen 2. artiklaan kun sopimuksia viimeksi uudistettiin. Kaikki jäsenmaat ovat allekirjoittaneet periaatteen.
2. Miksi Unkari?
Euroopan parlamentti käynnisti viime vuonna ns. artikla 7 -menettelyn Unkaria kohtaan. Menettelyn tarkoitus on saada jäsenmaat sanktioiden uhalla noudattamaan oikeusvaltioperiaatetta.
Päätöksen pohjana olleen raportin mukaan Unkarin hallitus on kaventanut tiedotusvälineiden ja kansalaisjärjestöjen toimintavapautta. Se on myös esimerkiksi kriminalisoinut oikeusavun antamisen turvapaikanhakijoille.
Suomi otti parlamentin aloittaman menettelyn ensi kertaa jäsenmaiden käsittelyyn kaksi viikkoa sitten. Samaan aikaan Suomi yrittää edistää lakialoitetta, joka kytkisi EU-rahan saamisen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.
Unkari on aiemmin vastustanut kytkyä jyrkästi. Ulkoministeri Péter Szijjártó sanoi Ylen haastattelussa, että kytky monimutkaistaisi EU-rahan jakoa turhaan.
Szijjártó kiisti, että Unkarilla olisi ongelmia oikeusvaltionsa kanssa, ja moitti Suomea poliitikkojen sekaantumisesta tuomarien nimityksiin.
1. Mikä oikeusvaltioperiaate?
Oikeusvaltioperiaate tarkoittaa EU:n komission mukaan sitä, että kaikkiin yhteiskunnan jäseniin hallituksia myöten pätevät tasapuolisesti samat lait, joiden noudattamista tulkitsevat riippumattomat tuomioistuimet poliittisiin voimasuhteisiin katsomatta.
Oikeusvaltioperiaate kirjattiin EU:n perussopimuksen 2. artiklaan kun sopimuksia viimeksi uudistettiin. Kaikki jäsenmaat ovat allekirjoittaneet periaatteen.
2. Miksi Unkari?
Euroopan parlamentti käynnisti viime vuonna ns. artikla 7 -menettelyn Unkaria kohtaan. Menettelyn tarkoitus on saada jäsenmaat sanktioiden uhalla noudattamaan oikeusvaltioperiaatetta.
Päätöksen pohjana olleen raportin mukaan Unkarin hallitus on kaventanut tiedotusvälineiden ja kansalaisjärjestöjen toimintavapautta. Se on myös esimerkiksi kriminalisoinut oikeusavun antamisen turvapaikanhakijoille.
Suomi otti parlamentin aloittaman menettelyn ensi kertaa jäsenmaiden käsittelyyn kaksi viikkoa sitten. Samaan aikaan Suomi yrittää edistää lakialoitetta, joka kytkisi EU-rahan saamisen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.
Unkari on aiemmin vastustanut kytkyä jyrkästi. Ulkoministeri Péter Szijjártó sanoi Ylen haastattelussa, että kytky monimutkaistaisi EU-rahan jakoa turhaan.
Szijjártó kiisti, että Unkarilla olisi ongelmia oikeusvaltionsa kanssa, ja moitti Suomea poliitikkojen sekaantumisesta tuomarien nimityksiin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
3. Onko EU hampaaton?
EU:n järein keino suitsia jäsenmaita noudattamaan oikeusvaltioperiaatetta on artikla 7 -menettely. Se perustuu sanktioiden uhkaan. Ääritapauksessa jäsenmaalta voidaan evätä äänestysoikeus neuvoston kokouksissa.
Pykälän heikkous on kuitenkin se, että sanktiopäätökset on tehtävä yksimielisesti. Unkari ja Puola ovat luvanneet tukea toisiaan mahdollisessa äänestyksessä, mikä käytännössä estää rangaistusten toimeenpanon.
Unionilla on käytössään myös vähemmän dramaattisia välineitä. Euroopan komissio voi viedä jäsenmaan EU-tuomioistuimeen, jos sillä on syytä epäillä että joku tietty laki on EU-sopimusten vastainen.
Esimerkiksi Puola perui osan oikeuslaitoksensa uudistuksesta EU-tuomioistuimen ratkaisun jälkeen. Uudistus pakotti eläkkeelle korkeimman oikeuden tuomareita ja lisäsi poliitikkojen sananvaltaa heidän nimityksiinsä. Tuomioistuimen mukaan uudistus oli vastoin EU-lakia.
4. Ratkaiseeko raha ongelman?
Euroopan komissio haluaa vahvistaa oikeusvaltioperiaatteen noudattamista luomalla uusia välineitä jäsenmaiden ruodussa pitämiseen. Komissio ehdottaa, että maksatukset EU-budjetista voitaisiin jäädyttää tai katkaista jos oikeusvaltioperiaate ei toteudu.
Ehdotuksen mukaan komissio voisi ratkaista, milloin oikeusvaltioperiaate on uhattuna. Jäsenmaat voisivat kumota komission ratkaisun määräenemmistöpäätöksellä.
Mielenkiintoista on ollut todeta, että Unkarin ja Puolan innokkaat puolustajat ovat nimenomaan palstan äärioikeistolaisia uusnatseja ja muita EU-vihaajia.
He kaatavat lokaansa EU:n komission ja parlamentin päätösten ja niitä EU:n pj-maana toteuttavan Suomen hallituksen päälle.
En minä vihaa EU:ta, en ole äärioikeistolainen ja vielä vähemmän natsi. En vain luota EU:n enää. Kaikki kriisit ovat lävähtäneet kasvoille. Potretteja ja kestodialogeja kyllä riittää, mutta ratkaisut ovat jääneet tekemättä. Eu on osoittanut olevansa turha ja kyvytön valtakeskittymä. Nykyinen haittamaahanmuuttokaaos vetää kyllä negatiiviseksi yli puoluerajojen. Tämä invaasio ei ole missäänpäin muualla euroopassa hallinnassa, kuin juuri Unkarissa ja Puolassa, sekä Tsekeissä. Virosta matut katosivat omaehtoisesti, kun eivät mielestään saaneet tarpeeksi taloudellista hyötyä. Latviasta ja Liettuasta en tiedä, mutta tuskin ovat kultakaivoksia musuille.
Ihna turhaan jauhat pötyäsi.
EU jatkaa ennallaan ja aina yhtä demokraattisesti jäsenmaiden yhteistoimin.
Toivottavasti Rinne jää sille tielleen...
Rinne saa arvokasta kokemusta kansainvälisten asioiden hoidosta.
Suomi on jo kunnostautunut EU-pj-maana ja saanut tunnustusta kaikilta jäsenmailta, myös Puolalta ja Unkarilta.