ja läheltä alkaa saamaan halpoja asuntoja. Kohina on sitä luokkaa, että kuuluu asuntoihin kuin tyhjää vaan. Vain huonokuuloiset sitä ratikkamelua kestävät. Muut se tekee hulluiksi.
Lisäksi tulee ulisevat moottorien jäähdytyspuhalimet. Vastaavaa ääntä kuin suihkumoottorista voi kuulla joskus ratapihalla.
Kun ratikka aloittaa liikenteen -21 niin Hämpin varrelta
Anonyymi
124
225
Vastaukset
- Anonyymi
Ensinnäkin ratikka on hiljaisempi kuin bussi ja toiseksi ratikan moottoreissa ei ole mitään ulisevia jäähdytyspuhaltimia. Ratikan sähkömoottorit ovat tavallisia oikosulkumoottoreita, mitä käytetään esimerkiksi hisseissä. Siinä on se akselin päähän yhdistetty jäähdytyspuhallin, mutta se ei pahemmin ulise.
- Anonyymi
Sähköbussi tasaisella tiellä, kumirengas asfalttia vasten on melko hiljainen. Jos ratikka sen alle rautapyörineen pääsee, on se pieni ihme
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sähköbussi tasaisella tiellä, kumirengas asfalttia vasten on melko hiljainen. Jos ratikka sen alle rautapyörineen pääsee, on se pieni ihme
Se on hiljainen johonkin nopeuteen asti. Yli 60 km:n tuntinopeudessa alkaa olemaan jo rengasmelua sen verran, että puhelimessa on vaikea kuulla, mitä toinen puhuu. Koita joskus puhua puhelimeen kadun varressa, missä henkilöautot ajavat 60 km/h.
- Anonyymi
Taajuusohjatut ratikan oikosulkumoottorit pitävät helvetinmoista vinkunaa sekä jarrutettaessa että kiihdytettäessä kuten metrossakin.
- Anonyymi
En ole ollut kuuntelemassa metron vinkunaa, mutta hisseissä ja liukuportaissa käytetään varmaan samoja oikosulkumoottoreita? Ehkä se vinkuna on sitten niin korkeataajuuksista, että meikäläinen ei sitä kuule?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ole ollut kuuntelemassa metron vinkunaa, mutta hisseissä ja liukuportaissa käytetään varmaan samoja oikosulkumoottoreita? Ehkä se vinkuna on sitten niin korkeataajuuksista, että meikäläinen ei sitä kuule?
Teräspyörät teräskiskoilla suorillakin osuuksilla pitävät kovaa ääntä. Kaarteissa luisto aiheuttaa vihlovaa kitinää. Myös virtajohtimesta lähtee hankausääntä. Lisäksi vielä radan ylityspaikkojen varoitusäänet.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Teräspyörät teräskiskoilla suorillakin osuuksilla pitävät kovaa ääntä. Kaarteissa luisto aiheuttaa vihlovaa kitinää. Myös virtajohtimesta lähtee hankausääntä. Lisäksi vielä radan ylityspaikkojen varoitusäänet.
Ajolangassa voi joskus harvoin näkyä ja kuulua kipinöintiä, lähinnä pakkasella, jaksoerottimien kohdalla. Eipä juuri häiritse.
Suojateiden mahdolliset varoäänet tuskin liittyvät raitiotiehen, vaan ovat ylipäätään suojatien ominaisuus. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ole ollut kuuntelemassa metron vinkunaa, mutta hisseissä ja liukuportaissa käytetään varmaan samoja oikosulkumoottoreita? Ehkä se vinkuna on sitten niin korkeataajuuksista, että meikäläinen ei sitä kuule?
Vanhoissa metroissa ja ratikoissa kuuluu kyllä vinkuvia taajuusääniä. Muistaakseni olivat kyseisen tekniikan kehittäjille jonkinlainen yllätys, jota ensin yritettiin poistaa, mutta johon sitten totuttiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ajolangassa voi joskus harvoin näkyä ja kuulua kipinöintiä, lähinnä pakkasella, jaksoerottimien kohdalla. Eipä juuri häiritse.
Suojateiden mahdolliset varoäänet tuskin liittyvät raitiotiehen, vaan ovat ylipäätään suojatien ominaisuus.Jos raiteiden ylityskohtien äänimerkit, ovat suojateiden ominaisuus, ei ole meluongelmaa (!), vaikka ne suojatiet on oltava juuri ratikan vuoksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vanhoissa metroissa ja ratikoissa kuuluu kyllä vinkuvia taajuusääniä. Muistaakseni olivat kyseisen tekniikan kehittäjille jonkinlainen yllätys, jota ensin yritettiin poistaa, mutta johon sitten totuttiin.
Ratikan ääni tulee olemaan ihan kauhea. Sen peittää alleen vain ratikan alle jääneiden ihmisten tuskaiset huudot ja tunnelista raikuvat räjähdykset.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ole ollut kuuntelemassa metron vinkunaa, mutta hisseissä ja liukuportaissa käytetään varmaan samoja oikosulkumoottoreita? Ehkä se vinkuna on sitten niin korkeataajuuksista, että meikäläinen ei sitä kuule?
Pääkaupunkiseudun metron vinkuna on tosiaan kovaa, mutta eiköhän se teknikka ole jo vanhanaikaista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ole ollut kuuntelemassa metron vinkunaa, mutta hisseissä ja liukuportaissa käytetään varmaan samoja oikosulkumoottoreita? Ehkä se vinkuna on sitten niin korkeataajuuksista, että meikäläinen ei sitä kuule?
Sitä vinkunaa voi käydä kuuntelemassa vaikka Tallinnan uusista ratikoista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sitä vinkunaa voi käydä kuuntelemassa vaikka Tallinnan uusista ratikoista.
Miksi pitäisi mennä Tallinnaan asti kuuntelemaan ratikoiden vinkunaa, kun niitä on lähempänäkin Helsingissä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ole ollut kuuntelemassa metron vinkunaa, mutta hisseissä ja liukuportaissa käytetään varmaan samoja oikosulkumoottoreita? Ehkä se vinkuna on sitten niin korkeataajuuksista, että meikäläinen ei sitä kuule?
Eiköhän nykyään käytetä puolijohdetehonsäätöä, joka ei vaikuta tajuuteen. Näitä ovat mm tyristorit ja triakit
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eiköhän nykyään käytetä puolijohdetehonsäätöä, joka ei vaikuta tajuuteen. Näitä ovat mm tyristorit ja triakit
Kyllä oikosulkumoottorin käyntinopeutta säädetään taajuutta muuttamalla. Laitteen nimi on taajuusmuuttaja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä oikosulkumoottorin käyntinopeutta säädetään taajuutta muuttamalla. Laitteen nimi on taajuusmuuttaja.
Tietysti moottori tajuuttakin tottelee, kuorma kyllä vaikuttaa. Minulla on käytössä tuuletin, jossa on oikosulkumoottori. Säädän sitä triakilla
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tietysti moottori tajuuttakin tottelee, kuorma kyllä vaikuttaa. Minulla on käytössä tuuletin, jossa on oikosulkumoottori. Säädän sitä triakilla
Jos sulla on kotikäyttöön tarkoitettu tuuletin, niin siinä ei ole oikosulkumoottoria. Yleensä tuulettimessa on tavallinen hiilillä varustettu tasavirtamoottori, joka toimii vaihtosähköllä samalla periaatteella. Oikosulkumoottorissa ei oo mitään hiiliä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sitä vinkunaa voi käydä kuuntelemassa vaikka Tallinnan uusista ratikoista.
Tallinnan uudet ratikat ovat tosi hiljaisia niin kuin Helsinginkin. Kun ei tiedä asioista mitään niin mielipiteet on varmoja mutta ihan huuhaata.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos sulla on kotikäyttöön tarkoitettu tuuletin, niin siinä ei ole oikosulkumoottoria. Yleensä tuulettimessa on tavallinen hiilillä varustettu tasavirtamoottori, joka toimii vaihtosähköllä samalla periaatteella. Oikosulkumoottorissa ei oo mitään hiiliä.
Tuulettimeni on takuulla kotikäyttöön tarkoitettu, koska olen sen itse kasannut. Ei ole moottorissa minkäänlaisia harjoja. Ei voi olla muu kuin oikosulkumoottori. Tarvitsin pienitehoisen tuulettimen korkealla jalustalla ja eräänä helleyönä tein sen purkuosista. Oli tuuria, että löytyi sopivat. Eikä takuulla saisi minkäänlaista hyväksymistä mistään. Kivasti kuitenkin helleöinä puhaltaa jo viidettä vuotta
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuulettimeni on takuulla kotikäyttöön tarkoitettu, koska olen sen itse kasannut. Ei ole moottorissa minkäänlaisia harjoja. Ei voi olla muu kuin oikosulkumoottori. Tarvitsin pienitehoisen tuulettimen korkealla jalustalla ja eräänä helleyönä tein sen purkuosista. Oli tuuria, että löytyi sopivat. Eikä takuulla saisi minkäänlaista hyväksymistä mistään. Kivasti kuitenkin helleöinä puhaltaa jo viidettä vuotta
Joo no, mulla on kattotuuletin, joka on ollut yli 15 vuotta. Hyvin pelittää eikä mulla oo mitään epäilyä, etteikö siinä olisi hiiliharjoja. En tosin oo sitä purkanut ja tutkinut sen tarkemmin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo no, mulla on kattotuuletin, joka on ollut yli 15 vuotta. Hyvin pelittää eikä mulla oo mitään epäilyä, etteikö siinä olisi hiiliharjoja. En tosin oo sitä purkanut ja tutkinut sen tarkemmin.
Sinun kattotuulettimesi ja minun improvisoiden tehty tuulettimeni eivät (heh) ole toisiaan mitätöiviä tai poissulkevia
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ole ollut kuuntelemassa metron vinkunaa, mutta hisseissä ja liukuportaissa käytetään varmaan samoja oikosulkumoottoreita? Ehkä se vinkuna on sitten niin korkeataajuuksista, että meikäläinen ei sitä kuule?
Niin, se moottorihan ei ole asennettuna siellä hissikorissa vaan hissin konehuoneessa. En ole muuten ikäni aikana nähnyt ja kuullut vielä ainuttakaan äänetöntä hissiä saati sähkömoottoria. Ja todellakin, väärin asennetuista taajuuskäytöistä on vain haittaa, koska asentajat mielellään rikkovat valmistajien asennusmääräyksiä, koska säästöt.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eiköhän nykyään käytetä puolijohdetehonsäätöä, joka ei vaikuta tajuuteen. Näitä ovat mm tyristorit ja triakit
Ei tehopuolijohdetekniikan käyttö tee taajuuskäyttöisistä laitteista äänettömiä. Käyppäd kuuntelemassa oikeita taajuuskäyttöjä, niin havaitset parhaiten mistä se ääni lähtee...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä oikosulkumoottorin käyntinopeutta säädetään taajuutta muuttamalla. Laitteen nimi on taajuusmuuttaja.
Olenko tehnyt keksinnön, triakilla säädettävä oikodulkumoottori? Saisko siitä nooppelin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ajolangassa voi joskus harvoin näkyä ja kuulua kipinöintiä, lähinnä pakkasella, jaksoerottimien kohdalla. Eipä juuri häiritse.
Suojateiden mahdolliset varoäänet tuskin liittyvät raitiotiehen, vaan ovat ylipäätään suojatien ominaisuus.Rollikan virroitin pakkasilla ritisi ja paukkui jatkuvasti
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä oikosulkumoottorin käyntinopeutta säädetään taajuutta muuttamalla. Laitteen nimi on taajuusmuuttaja.
Onko sähköautoissakin taajuusmuuttajat?
- Anonyymi
(Helsingin) Articin ääni on lähinnä suhinaa katolla olevista ilmastointilaitteista. Hiotut pyörät ja ehjä rata eivät melua.
Tampereen radassa olevien raiteidenvaihtovaihteiden äänet tuskin ovat kovin kummoisia, Hämeenkadun ym ratikkakatujen äänimaailma paranee selvästi nykyisestä. - Anonyymi
Ainakin Tallinnassa ratikat pitävät helvetillistä meteliä. Tuskin rautapyörä kiskoa vasten on Tampereella yhtään parempi.
- Anonyymi
Minäkin olen jo etukäteen päättänyt, että ratikan ääni on ihan kauhea.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minäkin olen jo etukäteen päättänyt, että ratikan ääni on ihan kauhea.
Parasta ennakoida. Hyvin halukkaasti myöhemmin leimataan jälkiviisaudeksi ja kuitataan sillä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Parasta ennakoida. Hyvin halukkaasti myöhemmin leimataan jälkiviisaudeksi ja kuitataan sillä
Moni valittaja tosiaan ennakoi. Ratikka ei ole liikkunut vielä metriäkään, mutta silti sen äänet tuottaa jo suurta tuskaa. Eikä sillä, kyllä minä uskon heidän kuulevan jos jonkinlaisia ääniä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Moni valittaja tosiaan ennakoi. Ratikka ei ole liikkunut vielä metriäkään, mutta silti sen äänet tuottaa jo suurta tuskaa. Eikä sillä, kyllä minä uskon heidän kuulevan jos jonkinlaisia ääniä.
Eihän ratikan pitänyt vaikuttaa vielä millään tavalla, mutta kappas vaan, joukkoliikenteen lippujen hinnat nousevat jo vuoden alusta ensimmäisen ratikkalisän seurauksena. Niinpä...!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Moni valittaja tosiaan ennakoi. Ratikka ei ole liikkunut vielä metriäkään, mutta silti sen äänet tuottaa jo suurta tuskaa. Eikä sillä, kyllä minä uskon heidän kuulevan jos jonkinlaisia ääniä.
Uskomuksillasi ei ole merkitystä. Asioista keskustellaan. Niistäkin, mistä jotkut eivät toivo keskusteltavan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän ratikan pitänyt vaikuttaa vielä millään tavalla, mutta kappas vaan, joukkoliikenteen lippujen hinnat nousevat jo vuoden alusta ensimmäisen ratikkalisän seurauksena. Niinpä...!
Ratikka nosti lippujen hintoja monta kertaa jo ennen kuin oli tehty päätöstä sen rakentamisesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Moni valittaja tosiaan ennakoi. Ratikka ei ole liikkunut vielä metriäkään, mutta silti sen äänet tuottaa jo suurta tuskaa. Eikä sillä, kyllä minä uskon heidän kuulevan jos jonkinlaisia ääniä.
Missä näet valitusta? Koetko keskustelun olevan valittamista? Sinulla on asennevamma
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä näet valitusta? Koetko keskustelun olevan valittamista? Sinulla on asennevamma
Esimerkiksi näissä ratikkaa koskevissa keskusteluissa. Vastustajilla on tapana keksiä ratikasta milloin mitäkin soopaa ja raivostua, kun huomaavat, ettei se palturi mene läpi. Aika hassu tapa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Esimerkiksi näissä ratikkaa koskevissa keskusteluissa. Vastustajilla on tapana keksiä ratikasta milloin mitäkin soopaa ja raivostua, kun huomaavat, ettei se palturi mene läpi. Aika hassu tapa.
Olet pahasti jälkijunassa. Nyt ei enää kannateta tai vastusteta, päätökset on tehty. Nyt keskustellaan. Tulevaisuudessa varmaankin keskustellaan enemmän
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olet pahasti jälkijunassa. Nyt ei enää kannateta tai vastusteta, päätökset on tehty. Nyt keskustellaan. Tulevaisuudessa varmaankin keskustellaan enemmän
Et ilmeisesti juurikaan ole lukenut näitä keskusteluja. No, ei ole menettänyt oikein mitään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et ilmeisesti juurikaan ole lukenut näitä keskusteluja. No, ei ole menettänyt oikein mitään.
Kaikentasoista pölinää tietysti on. Ei siitä pidä etsiä mitään rintamalinjoja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minäkin olen jo etukäteen päättänyt, että ratikan ääni on ihan kauhea.
Ennakoin, että en aio kayttä ratikkaa ikinä, se on ruman värinen ja muutenkin väärin tehty, joutuu pällisteleen vastapäätä istuvia, juuri se mikä linja-auotissa oli positiivista ja erinomainen asia, ei ollut niitä vatakkaisia penkkejä, kuin muutamassa ja niihin ei kukana halunnut mennä, eikä niihin edes mahtunut ostokset tms.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikentasoista pölinää tietysti on. Ei siitä pidä etsiä mitään rintamalinjoja.
Jotenkin se vaan menee aina niin, että vastustajat argumentoi luuloilla ja tunteella, kun taas kannattajat faktoilla. Vastustajat kiistävät faktat, mutta jättävät perustelematta. Kun perusteluja kysyy, on vastaus voimakkaan tunnepitoinen, mutta sisältököyhä. Ja tämä toteutuu jokaisen hankkeen kohdalla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ennakoin, että en aio kayttä ratikkaa ikinä, se on ruman värinen ja muutenkin väärin tehty, joutuu pällisteleen vastapäätä istuvia, juuri se mikä linja-auotissa oli positiivista ja erinomainen asia, ei ollut niitä vatakkaisia penkkejä, kuin muutamassa ja niihin ei kukana halunnut mennä, eikä niihin edes mahtunut ostokset tms.
Että tämäkin vielä. Vastakkain istuminen ratikassa. Eipä siellä kauaa istuta, kun se on niin nopea
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jotenkin se vaan menee aina niin, että vastustajat argumentoi luuloilla ja tunteella, kun taas kannattajat faktoilla. Vastustajat kiistävät faktat, mutta jättävät perustelematta. Kun perusteluja kysyy, on vastaus voimakkaan tunnepitoinen, mutta sisältököyhä. Ja tämä toteutuu jokaisen hankkeen kohdalla.
Koeta luopua jaoittelusta kannattajat - vastustajat. Keskustellaan asioista, yksi kerrallaan, ei niiden esittäjistä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Koeta luopua jaoittelusta kannattajat - vastustajat. Keskustellaan asioista, yksi kerrallaan, ei niiden esittäjistä
Millä tavoin keskustelet asioista sellaisten ihmisten kanssa, joille tieto ei merkitse mitään, vaan joiden ainoa halu on päästä huutamaan omia luulojaan ilmoille ja jotka suhtautuvat suurella tunteen palolla sanansaattajaan heti, kun heidän osoitetaan olevan väärässä tai he jäävät kiinni siitä, ettei heillä ole edes puolikasta perustelua tarjota?
Olen siis kanssasi samaa mieltä siitä, että tulisi keskustella asioista. Siis niistä ihan todellisista. Miksi se ei oikein onnistu niiltä, jotka vastustavat kehitystä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Millä tavoin keskustelet asioista sellaisten ihmisten kanssa, joille tieto ei merkitse mitään, vaan joiden ainoa halu on päästä huutamaan omia luulojaan ilmoille ja jotka suhtautuvat suurella tunteen palolla sanansaattajaan heti, kun heidän osoitetaan olevan väärässä tai he jäävät kiinni siitä, ettei heillä ole edes puolikasta perustelua tarjota?
Olen siis kanssasi samaa mieltä siitä, että tulisi keskustella asioista. Siis niistä ihan todellisista. Miksi se ei oikein onnistu niiltä, jotka vastustavat kehitystä?Mitä, jos kantaisit huolta vain siitä, mitä itse kirjoittelet?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä, jos kantaisit huolta vain siitä, mitä itse kirjoittelet?
Ei siinä ole mitään syytä huoleen. Pistin merkille, ettet osannut kommentoida mitään tekstini loppuosaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei siinä ole mitään syytä huoleen. Pistin merkille, ettet osannut kommentoida mitään tekstini loppuosaan.
En osaa enkä välitä vastailla muiden kirjoituksista
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Moni valittaja tosiaan ennakoi. Ratikka ei ole liikkunut vielä metriäkään, mutta silti sen äänet tuottaa jo suurta tuskaa. Eikä sillä, kyllä minä uskon heidän kuulevan jos jonkinlaisia ääniä.
Itsellesi tuottaa keskustelu tuskaa. Hyvin kummallista
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itsellesi tuottaa keskustelu tuskaa. Hyvin kummallista
Ei ollenkaan. Toki sitä on hankala käydä yksin, mutten laske sitä puutteeksi kenenkään kohdalla. Sinulla on ilmeisesti samat havainnot asiasta kuin minulla.
- Anonyymi
Lyrics by J. Karjalainen:
"
Kiskot eivät kolka enää
On teräs muuttumassa kullaksi
Me lähestymme maailman Kalleinta kaupunkia
Siellä työmiesten haalarit
On hienointa silkkiä
Hienointa silkkiä ja rakennustelineet jakarandaa
Ja rombooli mitä ne mättää
Mitä ne mättää myllyihin
Sekin on siellä carraran marmoria
Kiskot eivät kolka enää
On teräs muuttumassa kullaksi
Me lähestymme maailman Kalleinta kaupunkia
.
.
.
"- Anonyymi
julkisivuduunarit ne Tallinnasta tuodaan
hurahuhhahhei, mistä halvimmalla saadaan
sillä niin me tehdään
Pissiksillä luottokortit, valtavasti lainaa
unholaan on vaipunut jo Veikko Hursti vainaa
hurahuhhahhei, heitä…
..Paleface
- Anonyymi
Tampereen ratikka on iso ja raskas rohjo verrattuna esim. Hesan ratikoihin ja äänikin on sen mukaisesti moninkertainen.
- Anonyymi
-------Ratikan sähkömoottorit ovat tavallisia oikosulkumoottoreita, mitä käytetään esimerkiksi hisseissä. Siinä on se akselin päähän yhdistetty jäähdytyspuhallin, mutta se ei pahemmin ulise----
Ihan eri asiasta on kyse. Hissin moottori käy jaksottaisesti, ratikka ajaa koko ajan. Ratikoissa on myös niin suuritehoiset moottorit, että ei missään ole sellaisia hissejä, ei lähellekään. Hissien moottorit ovat konehuoneissa ja väljästi eivätkä siis tarvitse jäähdytyspuhaltimia. Ratikan motit on pakattu hyvin pieneen tilaan eli jäähdytyksen tarve on ihan eri luokkaa.
Kyllä sen hirveän ulinan kuulee joskus rautatieasemalla.- Anonyymi
Pilvenpiirtäjä-tyyppisten talojen tai esim isojen sairaaloiden hissit on kylläkin melkoisia monstereita. Suhaavat jatkuvasti vertikaalisessa suunnassa kiihdytys-jarrutus-ovetauki-ovetkiinni -periaatteella ja joutuvat pärjäilemään vähemmällä huollolla kuin raitiovaunut. Jokainen pysähdys on saatava osumaan kohdalleen sentin osien tarkkuudella. Hissi kulkee myös omanlaisillaan kiskoilla.
Ison hissin massa on nimenomaan vertailukelpoinen raitiovaunuun. Hissin pitää roudata korin ja siinä olevien ihmisten lisäksi myös köysiään ja vastapainoa. Ratikka ei koskaan joudu kiihdyttämään kaiken kuljetettavan massansa kanssa suoraan ylöspäin ja todella lujaa. Ratikassa moottoreita on sitäpaitsi useita, toisin kuin hisseillä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pilvenpiirtäjä-tyyppisten talojen tai esim isojen sairaaloiden hissit on kylläkin melkoisia monstereita. Suhaavat jatkuvasti vertikaalisessa suunnassa kiihdytys-jarrutus-ovetauki-ovetkiinni -periaatteella ja joutuvat pärjäilemään vähemmällä huollolla kuin raitiovaunut. Jokainen pysähdys on saatava osumaan kohdalleen sentin osien tarkkuudella. Hissi kulkee myös omanlaisillaan kiskoilla.
Ison hissin massa on nimenomaan vertailukelpoinen raitiovaunuun. Hissin pitää roudata korin ja siinä olevien ihmisten lisäksi myös köysiään ja vastapainoa. Ratikka ei koskaan joudu kiihdyttämään kaiken kuljetettavan massansa kanssa suoraan ylöspäin ja todella lujaa. Ratikassa moottoreita on sitäpaitsi useita, toisin kuin hisseillä.-----Hissin pitää roudata korin ja siinä olevien ihmisten lisäksi myös köysiään ja vastapainoa.----
Vastapaino ei ole lisäpaino vaan nimensä mukaisesti kumoaa korin painoa.
----- Ratikka ei koskaan joudu kiihdyttämään kaiken kuljetettavan massansa kanssa suoraan ylöspäin ja todella lujaa----
Voima = massa x kiihtyvyys. Suunnalla ei ole väliä, se ei vaikuta mitään.
-----. Ratikassa moottoreita on sitäpaitsi useita, toisin kuin hisseillä.----
Ratikka täynnä ihmisiä painaa jotain 70-80 tonnia. Hissien painot ihmisinee ovat vain satoja kiloja eli n. 1 % tästä. - Anonyymi
"Hissien moottorit ovat konehuoneissa ja väljästi eivätkä siis tarvitse jäähdytyspuhaltimia."
Kyllä ne jäähdytyspuhaltimet on kaikissa sähkömoottoreissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Hissien moottorit ovat konehuoneissa ja väljästi eivätkä siis tarvitse jäähdytyspuhaltimia."
Kyllä ne jäähdytyspuhaltimet on kaikissa sähkömoottoreissa.No ei kyllä ole. Jäähdytysrivat hoitaa homman melkein kaikissa, puhallin on harvinaisuus.
- Anonyymi
Minkä kaupungin rautatieasemalla? Tampereen rautatieasemalla ei tietääkseni ole ratikoita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No ei kyllä ole. Jäähdytysrivat hoitaa homman melkein kaikissa, puhallin on harvinaisuus.
Kyllä ne jäähdytysrivat on silti, vaikka puhallin onkin. Kato seuraavan kerran työpaikalla tarkemmin niitä moottoreita. Jos oot työelämässä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-----Hissin pitää roudata korin ja siinä olevien ihmisten lisäksi myös köysiään ja vastapainoa.----
Vastapaino ei ole lisäpaino vaan nimensä mukaisesti kumoaa korin painoa.
----- Ratikka ei koskaan joudu kiihdyttämään kaiken kuljetettavan massansa kanssa suoraan ylöspäin ja todella lujaa----
Voima = massa x kiihtyvyys. Suunnalla ei ole väliä, se ei vaikuta mitään.
-----. Ratikassa moottoreita on sitäpaitsi useita, toisin kuin hisseillä.----
Ratikka täynnä ihmisiä painaa jotain 70-80 tonnia. Hissien painot ihmisinee ovat vain satoja kiloja eli n. 1 % tästä.Maailmalla on hissejä, joissa on kaksi lujatekoista koria päällekkäin. Koreissa on paksu äänieristys ja lisäksi esim ilmanpaineistus. Hissin köydet ovat ihan kunnon terästä ja niissä on moninkertainen varmistus. Kun rakennuksella on korkeutta jopa satoja metrejä. tällaiselle möhkäleelle tulee paljon massaa, jota pitää saada kiihtymään ja hidastumaan.
Sitä voi miettiä, paljonko massaa liikkuu Näsinneulan hisseissä köysineen. Netin mukaan maailman suurimpaan hissikoriin mahtuu 80 ihmistä, joka on arviolta yli 5 tonnia. Puhutaan eri asiasta kuin nelikerroksisen asuintalon hissistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minkä kaupungin rautatieasemalla? Tampereen rautatieasemalla ei tietääkseni ole ratikoita.
Rautatieasemilla on sähkövetureita ja sähköjunia
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rautatieasemilla on sähkövetureita ja sähköjunia
Joo niissä siperiansusissa taisi olla äänekäs jäähdytyspuhallin, mutta ei enää uudemmissa vetureissa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No ei kyllä ole. Jäähdytysrivat hoitaa homman melkein kaikissa, puhallin on harvinaisuus.
Sähkömoottorin akselilla oleva roottori, jossa on harjat, on puhallin. Erilliset puhaltimet on mm sähköjunissa. Ne kytketään päälle ennen junan lähtöä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sähkömoottorin akselilla oleva roottori, jossa on harjat, on puhallin. Erilliset puhaltimet on mm sähköjunissa. Ne kytketään päälle ennen junan lähtöä
----roottori, jossa on harjat, on puhallin. -----
Huh huh, roottori ei todellakaan ole puhallin eikä vaihtosähkömoottoreissa ole harjoja. Siis ei ole Tampereenkaan ratikoissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
----roottori, jossa on harjat, on puhallin. -----
Huh huh, roottori ei todellakaan ole puhallin eikä vaihtosähkömoottoreissa ole harjoja. Siis ei ole Tampereenkaan ratikoissa.Yritetään uudestaan. Moottorin akselin päässä on pyöreä kiekko, jossa on uria. Se pyörii ja puhaltaa ilmaa, se on siis puhallin. Purappa moottori, löydät sen. Sähköä välittäviä hiiliharjoja ei oikosulkumoottorissa todellakaan ole
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rautatieasemilla on sähkövetureita ja sähköjunia
Molemmissa on puhaltimia. Ne käynnistetään ennen liikkeelle lähtöä, hyvissä ajoin. Asemilla näkee ja kuulee
- Anonyymi
Hämeenpuiston mutkissa tulee ääni olemaan ihan järkyttävä. Sellaista massaa kun väkisin väännetään jyrkissä mutkissa niin se ei ole lastenkamarin ininää. Pakkaskelissä kuuluu Hämpin toiseen päähän asti.
Myös Hämpin itäpään mutkat aiheuttavat pahan äänen mutta ei niin pahaa kuin länsipäässä.- Anonyymi
Nämä mutkat ovat kärkisijoilla listattaessa Tampereen ratikkaan liittyviä munauksia
- Anonyymi
Katuraitiotien ideaan kuuluu, että puistoja ja puurivejä ei turhaan tuhota kiskojen takia, vaan raitiotie taipuu osaksi katuverkkoa. Tämä lienee ollut tavoite Hämeenpuiston radan kohdalla.
Raitiovaunuissa on alla oikeat, kääntyvät telit. Ne ovat siellä juuri sen takia, että vaunu pärjää nätisti myös pikku mutkissa. Jää tietty nähtäväksi ja kuultavaksi, miten rata ja vaunu toimivat nimenomaan tuossa paikassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Katuraitiotien ideaan kuuluu, että puistoja ja puurivejä ei turhaan tuhota kiskojen takia, vaan raitiotie taipuu osaksi katuverkkoa. Tämä lienee ollut tavoite Hämeenpuiston radan kohdalla.
Raitiovaunuissa on alla oikeat, kääntyvät telit. Ne ovat siellä juuri sen takia, että vaunu pärjää nätisti myös pikku mutkissa. Jää tietty nähtäväksi ja kuultavaksi, miten rata ja vaunu toimivat nimenomaan tuossa paikassa.Raiteet olisi voitu rakentaa Kauppakadulle. Hämppi olisi säästetty ihmisille. Veikkaan, että ne joudutaan vielä muuttamaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Katuraitiotien ideaan kuuluu, että puistoja ja puurivejä ei turhaan tuhota kiskojen takia, vaan raitiotie taipuu osaksi katuverkkoa. Tämä lienee ollut tavoite Hämeenpuiston radan kohdalla.
Raitiovaunuissa on alla oikeat, kääntyvät telit. Ne ovat siellä juuri sen takia, että vaunu pärjää nätisti myös pikku mutkissa. Jää tietty nähtäväksi ja kuultavaksi, miten rata ja vaunu toimivat nimenomaan tuossa paikassa.Olet ymmärtänyt telien tarkoituksen väärin. Ja muunkin...😁
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olet ymmärtänyt telien tarkoituksen väärin. Ja muunkin...😁
Kannattaa perehtyä raitiotiealan viime vuosikymmenien kehitykseen. Telit eivät suinkaan ole itsestäänselvä osa raitiovaunuja. On rakennettu vaunuja, joissa on monta erillistä palaa ilman perinteistä teliä. Näin saadaan aikaiseksi hienosti matalalattiaisia vaunuja, mutta nimenomaan vaunun kaarrekäytös kärsii telivaunuun verrattuna. Tampereen vaunuissa on telit ja siksi toivottavasti hillitty kaarrekäytös.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kannattaa perehtyä raitiotiealan viime vuosikymmenien kehitykseen. Telit eivät suinkaan ole itsestäänselvä osa raitiovaunuja. On rakennettu vaunuja, joissa on monta erillistä palaa ilman perinteistä teliä. Näin saadaan aikaiseksi hienosti matalalattiaisia vaunuja, mutta nimenomaan vaunun kaarrekäytös kärsii telivaunuun verrattuna. Tampereen vaunuissa on telit ja siksi toivottavasti hillitty kaarrekäytös.
Jos akseli on kiinteä, pyörät joutuvat luistamaan aivan yhtä paljon oli teli tai ei. Telin avulla vain kuorma jaetaan kahdelle akselille. Teli ei siis mitenkään helpota kaarteessa ajamista. Eihän edes kuvitella yhteen vaunuun kahta useampaa akselia jos ei ole teliä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos akseli on kiinteä, pyörät joutuvat luistamaan aivan yhtä paljon oli teli tai ei. Telin avulla vain kuorma jaetaan kahdelle akselille. Teli ei siis mitenkään helpota kaarteessa ajamista. Eihän edes kuvitella yhteen vaunuun kahta useampaa akselia jos ei ole teliä
Kun raitiovaunu koostuu useasta palasesta, joiden täytyy jatkuvasti kääntyä eri suuntiin suhteessa toisiinsa, tilanne tulee monimutkaisemmaksi. Radassa on mutkia ja mäkiä. Pitkän vaunun on mukauduttava rataan, jotta rata ja vaunut pysyvät ehjinä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Erilliset telit ja vaunun palasten väliset nivelet yhdessä mukautuvat näihin liikkeisiin paremmin kuin jos kaikki mukautumisliike jää pelkästään nivelten tehtäväksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Katuraitiotien ideaan kuuluu, että puistoja ja puurivejä ei turhaan tuhota kiskojen takia, vaan raitiotie taipuu osaksi katuverkkoa. Tämä lienee ollut tavoite Hämeenpuiston radan kohdalla.
Raitiovaunuissa on alla oikeat, kääntyvät telit. Ne ovat siellä juuri sen takia, että vaunu pärjää nätisti myös pikku mutkissa. Jää tietty nähtäväksi ja kuultavaksi, miten rata ja vaunu toimivat nimenomaan tuossa paikassa.Suoraa rataakin saa rakentaa ihan luvallisesti, jos se sattuu katuihin ja toreihin sopimaan
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun raitiovaunu koostuu useasta palasesta, joiden täytyy jatkuvasti kääntyä eri suuntiin suhteessa toisiinsa, tilanne tulee monimutkaisemmaksi. Radassa on mutkia ja mäkiä. Pitkän vaunun on mukauduttava rataan, jotta rata ja vaunut pysyvät ehjinä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Erilliset telit ja vaunun palasten väliset nivelet yhdessä mukautuvat näihin liikkeisiin paremmin kuin jos kaikki mukautumisliike jää pelkästään nivelten tehtäväksi.
Tampereen ratikassa pitäisi olla kolme vaunua. Mitä niveliä vaunuissa olisi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tampereen ratikassa pitäisi olla kolme vaunua. Mitä niveliä vaunuissa olisi?
Tampereen Ratikkakahvilan vaunu on nivelvaunu. Tampereelle liikennöi paikallisjunia, joissa on nivelet. Nivel on nykyaikaa kiskoilla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tampereen Ratikkakahvilan vaunu on nivelvaunu. Tampereelle liikennöi paikallisjunia, joissa on nivelet. Nivel on nykyaikaa kiskoilla.
Selvähän se
- Anonyymi
"Lisäksi tulee ulisevat moottorien jäähdytyspuhalimet. Vastaavaa ääntä kuin suihkumoottorista voi kuulla joskus ratapihalla."
Tuolta lisätietoa: "Sr 1 tai Sr1 on Valtionrautateiden tilaaman, vuosina 1973–1996 valmistetun raskaan VL40-sähköveturisarjan sarjatunnus. Tunnus tarkoittaa Sähkö raskas 1. Sr1:n lempinimi on Siperian susi, koska veturi ulvoo kuin susi."
Ne ulvovat jäähdytyspuhaltimet eivät ole moottorien yhteydessä, vaan siinä muuntajassa. Uudemmissa vetureissa sitä puhallinta ei ole tai sitten se on hiljaisempi.
http://junat.shoutwiki.com/wiki/Sr_1- Anonyymi
Moottoreissa syntyy hukkalämpöä muutama % moottorin tehosta ja se kesähelteelläkin saatava johdettua pois tai käämit käryää. Moottorien ahdas sijoittelupaikka estää luonnollisen tuuletuksen, on käytettävä puhaltimia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Moottoreissa syntyy hukkalämpöä muutama % moottorin tehosta ja se kesähelteelläkin saatava johdettua pois tai käämit käryää. Moottorien ahdas sijoittelupaikka estää luonnollisen tuuletuksen, on käytettävä puhaltimia.
Joo kyllä niissä moottoreissa aina puhaltimet on moottorin akselin päässä, mutta ei niistä paljon ääntä kuulu. Se Siperian suden ääni tuli siitä muuntajan yhteydessä olevasta puhaltimesta, mitä uudemmissa vetureissa ei ole.
- Anonyymi
Sr sarjan vetureihin vaihdettiin Suomessa tyristoritehonsäätö. Ei siis taajuusmuuntimia
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sr sarjan vetureihin vaihdettiin Suomessa tyristoritehonsäätö. Ei siis taajuusmuuntimia
Voihan olla, että vaihdettiin tyristorisysteemiin. Sen sijaan tyristori on wanhanaikainen tapa säätää tehoa. Eikä oikosulkumoottorin tehoa voi säätää pelkällä tehonsäädöllä, vaan tarvitaan taajuusMUUTTAJA. https://fi.wikipedia.org/wiki/Taajuusmuuttaja
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voihan olla, että vaihdettiin tyristorisysteemiin. Sen sijaan tyristori on wanhanaikainen tapa säätää tehoa. Eikä oikosulkumoottorin tehoa voi säätää pelkällä tehonsäädöllä, vaan tarvitaan taajuusMUUTTAJA. https://fi.wikipedia.org/wiki/Taajuusmuuttaja
Mitä arvelet tapahtuvan, jos käynnissä olevan oikosulkumoottorin syöttöjännitettä alennetaan?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä arvelet tapahtuvan, jos käynnissä olevan oikosulkumoottorin syöttöjännitettä alennetaan?
Tai jännitettä korotetaan?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä arvelet tapahtuvan, jos käynnissä olevan oikosulkumoottorin syöttöjännitettä alennetaan?
Miksi sitä alennettaisiin, kuka tai mikä alentaisi ratikkojen syöttöjännitettä ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voihan olla, että vaihdettiin tyristorisysteemiin. Sen sijaan tyristori on wanhanaikainen tapa säätää tehoa. Eikä oikosulkumoottorin tehoa voi säätää pelkällä tehonsäädöllä, vaan tarvitaan taajuusMUUTTAJA. https://fi.wikipedia.org/wiki/Taajuusmuuttaja
Tehoa voidaan säätää pelkällä tehonsäädöllä. Aivan varmasti
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi sitä alennettaisiin, kuka tai mikä alentaisi ratikkojen syöttöjännitettä ?
Unohda koko juttu
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Unohda koko juttu
Tuollaiset kysymyksesi kannattaakin unohtaa saman tien. Unohda itsekin, se on parasta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuollaiset kysymyksesi kannattaakin unohtaa saman tien. Unohda itsekin, se on parasta.
Paha kysymys tietämättömälle? 😘
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi sitä alennettaisiin, kuka tai mikä alentaisi ratikkojen syöttöjännitettä ?
Jos on tarvetta hidastaa, vaikkapa pysäkille tultaessa. Älä huoli, kaikki aloittavat nollatasolta
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi sitä alennettaisiin, kuka tai mikä alentaisi ratikkojen syöttöjännitettä ?
Nyt olemme keksimässä ikiliikkujaa. Syöttöjännitettä alennetaan, mutta nopeus ei muutu. Heureka, me teimme sen! 😉
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sr sarjan vetureihin vaihdettiin Suomessa tyristoritehonsäätö. Ei siis taajuusmuuntimia
Tuliko niihin taajuusmuuttajia ollenkaan, kuka tietää?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi sitä alennettaisiin, kuka tai mikä alentaisi ratikkojen syöttöjännitettä ?
Alennetaan tai nostetaan jännitettä,, jos halutaan kokeilla, voidaanko oikosulkumoottorin tehoa säätää ilman taajuusmuuttajaa
- Anonyymi
Tuleeko vaunuhin strippareita ja hodarikärry?
- Anonyymi
Tottahan toki tulee, älä typeriä kysele. Saa vielä ilmaista viinaakin
- Anonyymi
Ratikoiden taajuusmuuttajat aiheuttavat häiriöitä sähköverkkoon ja toimivat jopa sähkömagneetisen säteilyn lähteinä häiriten sitäkin kautta.
- Anonyymi
Mihin sähköverkkoon? Ratikoilla on oma tasasähköverkkonsa, joten syntyvätkö ne häiriöt silti siihen 20 kilovoltin verkkoon, mistä ratikan sähköä tehdään? Entä aiheuttavatko hissitkin häiriöitä sähköverkkoon?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mihin sähköverkkoon? Ratikoilla on oma tasasähköverkkonsa, joten syntyvätkö ne häiriöt silti siihen 20 kilovoltin verkkoon, mistä ratikan sähköä tehdään? Entä aiheuttavatko hissitkin häiriöitä sähköverkkoon?
Hissien moottoriti ovat ensinnäkin teholtaan vain pienen pieni murto-osa ratikan yhteenlasketusta moottoritehosta. Toisekseen, hissit ajelevat aina samaa nopeutta, ratikan nopeutta säädetään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hissien moottoriti ovat ensinnäkin teholtaan vain pienen pieni murto-osa ratikan yhteenlasketusta moottoritehosta. Toisekseen, hissit ajelevat aina samaa nopeutta, ratikan nopeutta säädetään.
Ensinnäkin uusissa hisseissä on taajuusmuuttajat ja toiseksi kerrostaloissa on hissit joka rapussa. Hissien yhteenlaskettu teho on varmaan tuhansia kertoja ratikoiden tehoon verrattuna?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mihin sähköverkkoon? Ratikoilla on oma tasasähköverkkonsa, joten syntyvätkö ne häiriöt silti siihen 20 kilovoltin verkkoon, mistä ratikan sähköä tehdään? Entä aiheuttavatko hissitkin häiriöitä sähköverkkoon?
Että tasasähkön taajuutta muutetaan?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Että tasasähkön taajuutta muutetaan?
Ratikassa tehdään tasasähköstä vaihtosähköä hakkureilla ja sitä annetaan moottoreille. Moottorit ovat vaihtosähkömoottoreita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ratikassa tehdään tasasähköstä vaihtosähköä hakkureilla ja sitä annetaan moottoreille. Moottorit ovat vaihtosähkömoottoreita.
Taidat tietää asiasta enemmänkin. Entä tehon (nopeuden) säätö?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taidat tietää asiasta enemmänkin. Entä tehon (nopeuden) säätö?
Nopeutta säädetään taajuusmuuttajalla.
"Moottorikäytössä taajuusmuuttajaa käyttämällä vaihtosähkömoottori saadaan pyörimään prosessin tarpeen mukaisella nopeudella, jolloin moottorilla suoritettava prosessi tehostuu ja virrankulutus vähenee usein huomattavasti. Jos vaihtosähkömoottori kytketään suoraan sähköverkkoon, moottori pyörii verkon taajuuden määräämällä nopeudella. Jos taajuusmuuttajaa ei käytetä, prosessin säädössä on käytettävä muita apukeinoja, esimerkiksi vaihteistoja tai puhallin- ja pumppukäytöissä kuristimia. Taajuusmuuttajan avulla päästään portaattomaan säätöön moottorille syötettävää taajuutta muuttamalla."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taajuusmuuttaja - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nopeutta säädetään taajuusmuuttajalla.
"Moottorikäytössä taajuusmuuttajaa käyttämällä vaihtosähkömoottori saadaan pyörimään prosessin tarpeen mukaisella nopeudella, jolloin moottorilla suoritettava prosessi tehostuu ja virrankulutus vähenee usein huomattavasti. Jos vaihtosähkömoottori kytketään suoraan sähköverkkoon, moottori pyörii verkon taajuuden määräämällä nopeudella. Jos taajuusmuuttajaa ei käytetä, prosessin säädössä on käytettävä muita apukeinoja, esimerkiksi vaihteistoja tai puhallin- ja pumppukäytöissä kuristimia. Taajuusmuuttajan avulla päästään portaattomaan säätöön moottorille syötettävää taajuutta muuttamalla."
https://fi.wikipedia.org/wiki/TaajuusmuuttajaTottahan tämä on, mutta ei ollenkaan koko totuus. Sillä nyt kuitenkin mennään, ei tule isoa virhettä. Jos harrastusta riittää, katso vielä triac ja FET
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ensinnäkin uusissa hisseissä on taajuusmuuttajat ja toiseksi kerrostaloissa on hissit joka rapussa. Hissien yhteenlaskettu teho on varmaan tuhansia kertoja ratikoiden tehoon verrattuna?
-----Hissien yhteenlaskettu teho on varmaan tuhansia kertoja ratikoiden tehoon verrattuna?----
Olet oikeassa. Kun lasketaan maailman kaikki hissit jamuutkin sähkölaitteet niin jopa onkin iso teho, jää siinä Tampereen ratikka kirkkaasti toiseksi. Tosin ne kaikki hissit eivät ajele Hämpillä, siinä pieni ero. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ratikassa tehdään tasasähköstä vaihtosähköä hakkureilla ja sitä annetaan moottoreille. Moottorit ovat vaihtosähkömoottoreita.
Jaa että syöttöasemilla tehdään ensin vaihtosähköstä tasasähköä, joka muutetaan ratikassa takaisin vaihtosähköksi. Järjetön juttu ja häviötkin olisivat jo kymmeniä prosentteja. Ei junienkaan syöttöjohdoissa kulje tasasähkö vaan 25 kV 1-vaiheinen vaihtosähkö, 50 Hz.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jaa että syöttöasemilla tehdään ensin vaihtosähköstä tasasähköä, joka muutetaan ratikassa takaisin vaihtosähköksi. Järjetön juttu ja häviötkin olisivat jo kymmeniä prosentteja. Ei junienkaan syöttöjohdoissa kulje tasasähkö vaan 25 kV 1-vaiheinen vaihtosähkö, 50 Hz.
Kuinkas tää myt on, kun on vain yksi lanka? Maan jännite on aina 0, se ei muutu. Millä välillä se vaihtosähkö vaihtelisi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jaa että syöttöasemilla tehdään ensin vaihtosähköstä tasasähköä, joka muutetaan ratikassa takaisin vaihtosähköksi. Järjetön juttu ja häviötkin olisivat jo kymmeniä prosentteja. Ei junienkaan syöttöjohdoissa kulje tasasähkö vaan 25 kV 1-vaiheinen vaihtosähkö, 50 Hz.
Kyllä se ratikan sähköistys Tampereella tehdään ihan silleen niinkuin se muuallakin maailmassa tehdään. Ajojohdoissa on 750 V tasasähköä ja vain moottoreille tarvitaan vaihtosähköä, jota sitäkin säädetään. Kyllä noita systeemejä on maailmalla monenlaisia kokeiltu, mutta tämä Tampereelle valittu systeemi on osoittautunut parhaaksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä se ratikan sähköistys Tampereella tehdään ihan silleen niinkuin se muuallakin maailmassa tehdään. Ajojohdoissa on 750 V tasasähköä ja vain moottoreille tarvitaan vaihtosähköä, jota sitäkin säädetään. Kyllä noita systeemejä on maailmalla monenlaisia kokeiltu, mutta tämä Tampereelle valittu systeemi on osoittautunut parhaaksi.
-----Kyllä se ratikan sähköistys Tampereella tehdään ihan silleen niinkuin se muuallakin maailmassa tehdään---
Maailmalta löytyy erilaisia systeemejä vaikka kuinka paljon, ei tuo ole ainoa. Kuten ei rautateilläkään ole ainoa AC 25 kV. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-----Kyllä se ratikan sähköistys Tampereella tehdään ihan silleen niinkuin se muuallakin maailmassa tehdään---
Maailmalta löytyy erilaisia systeemejä vaikka kuinka paljon, ei tuo ole ainoa. Kuten ei rautateilläkään ole ainoa AC 25 kV.Tietääkseni uudet ratikkasysteemit rakennetaan tällä samalla tekniikalla, mitä nyt Tampereelle tehdään?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tietääkseni uudet ratikkasysteemit rakennetaan tällä samalla tekniikalla, mitä nyt Tampereelle tehdään?
Idioottien systeemi mistä vain erilaiset laitevalmistajat ja energian tuottajat myyjät hyötyvät. Saavat myydä tasa- ja vaihtosuuntaajia sekä energiahäviöitä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Idioottien systeemi mistä vain erilaiset laitevalmistajat ja energian tuottajat myyjät hyötyvät. Saavat myydä tasa- ja vaihtosuuntaajia sekä energiahäviöitä.
Kerro ihmeessä, mikä olisi parempi systeemi. Kyllä noita erilaisia systeemejä on varmaan aikojen kuluessa kokeiltu?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerro ihmeessä, mikä olisi parempi systeemi. Kyllä noita erilaisia systeemejä on varmaan aikojen kuluessa kokeiltu?
Ihmetyttää se virtajohtimen tasajännite.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihmetyttää se virtajohtimen tasajännite.
Mitä hyötyä olisi vaihtojännitteestä, kun se kuitenkin pitäisi tasasuunnata taajuusmuuttajaa varten? Olihan ne ennenwanhaiset rollikatkin tasajännitteellä toimivia, mutta niissä oli hiiliharjamoottorit (kommutaattori), mitä säädettiin jännitettä muuttamalla. Taajuusmuuttajakäytöllä syntyy vähemmän häviöitä kuin vanhanaikaisilla kommutaattorimoottoreilla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä hyötyä olisi vaihtojännitteestä, kun se kuitenkin pitäisi tasasuunnata taajuusmuuttajaa varten? Olihan ne ennenwanhaiset rollikatkin tasajännitteellä toimivia, mutta niissä oli hiiliharjamoottorit (kommutaattori), mitä säädettiin jännitettä muuttamalla. Taajuusmuuttajakäytöllä syntyy vähemmän häviöitä kuin vanhanaikaisilla kommutaattorimoottoreilla.
En ole mikään sähköalan asiantuntija, mutta löysin Wikipediasta tuollaisen tasavirtamoottorin, jossa on perinteisesti tarvittu grafiitti-hiiliharjoja, mutta toimii harjattomana taajuusmuuttajalla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tasavirtamoottori - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerro ihmeessä, mikä olisi parempi systeemi. Kyllä noita erilaisia systeemejä on varmaan aikojen kuluessa kokeiltu?
Ihan mikä tahansa on parempi kuin tuo.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan mikä tahansa on parempi kuin tuo.
Hevosveto?
- Anonyymi
Huutoasi ei kuulu kun alat oikein saamaan.
- Anonyymi
Ihmeellisiä mussuttajia kun väitellään sähkömoottoreista vaikka avauksessa on kyse pyörien aiheuttamasta kohinasta. Eräät mopedistit eivät oikein osaa pysyä asiassa, näämmä.
- Anonyymi
Älä rutise turhista
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä rutise turhista
Ei se ole sinun yksinoikeutesi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se ole sinun yksinoikeutesi.
Onpas!
- Anonyymi
------avauksessa on kyse pyörien aiheuttamasta kohinasta----
Se tulee olemaan kamala ääni mutta myöhäistä rypistellä enää kun on jo housussa. Asfaltti ja kumipyörät sähkövedolla, siinä olisi ollut järkeä ja kulutkin enintäin muutamia prosentteja ratikasta.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1201767
Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991588Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä
Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy481099Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?43984Multa sulle
Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M29929Nainen, olen tutkinut sinua paljon
Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm50856Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?
Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s44822Olet myös vähän ärsyttävä
Tuntuu, että olet tahallaan nuin vaikeasti tavoiteltava. En tiedä kauanko jaksan tätä näin.37780Okei nyt mä ymmärrän
Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘56778Onko sulla empatiakykyä?
Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet37760