Pariisissa veitsihyökkäys

Siltähän tämä alkaa vaikuttaa.

Normaalisti olisi kirjoitettu "syntyperäinen ranskalainen" tai "pariisilaismies". Nyt ei mainittu. Ja tämä on sitten vain tiedotusvälinekritiikkiä.

No+mutta+90%+väkivallasta+tekee+matut+ja+tämä+on+fakta.+Tämänkin+takaa+löytyy+profeetan+uskollinen+seuraaja+mutta+onneksi+nyt+on+entinen+sellainen.

Anonyymi kirjoitti:

Normaalisti olisi kirjoitettu "syntyperäinen ranskalainen" tai "pariisilaismies". Nyt ei mainittu. Ja tämä on sitten vain tiedotusvälinekritiikkiä.

No eihän roskaväelle kelpaa edes "syntyperäinen" jos kolmannessa tai neljännessä polvessa löytyy joku ulkomaalainen
😂 🤣

Anonyymi kirjoitti:

No+mutta+90%+väkivallasta+tekee+matut+ja+tämä+on+fakta.+Tämänkin+takaa+löytyy+profeetan+uskollinen+seuraaja+mutta+onneksi+nyt+on+entinen+sellainen.

Ei löydy vaan karibialais-syntyinen virkamies. Karibialla ei ole muslimeja. Paina kaalis tää.

kts777 kirjoitti:

No eihän roskaväelle kelpaa edes "syntyperäinen" jos kolmannessa tai neljännessä polvessa löytyy joku ulkomaalainen
😂 🤣

Oikea termi olisi ollut karibialaistaustainen. Ei mainittu. Oli vain "Hyökkääjä, joka oli mies...". Säästyttäisiin näiltä kymmeniltä arvailuilta jos se laitettaisiin heti siihen uutiseen. En näe mitään syytä miksi ulkomaalaistaustaisuutta pitää peitellä.

Olisiko ollut Karibialta kotoisin, kääntynyt islamiin? Mitäpä siihen sanoo KTS? Liitytkö roskaväkeen vai pyydätkö anteeksi?

Tänne huiteli niin kännissä, ettei kukaan siihen olisi osunut.

Eikä Tane lopettanut tuohonkaan: Entisen vaimon tappo

Vuosien aikana Pasanen itse ja hänen sukulaisensa kirjoittivat presidentti Urho Kekkoselle useita anomuksia Pasasen armahtamiseksi, mutta tuloksetta. Presidentti Mauno Koivisto armahti Pasasen 1. huhtikuuta 1982.[4] Taunon vankeustuomion aikana vuonna 1977 vaimo Liisa oli muuttanut lähemmäksi miestään Riihimäelle. Vapauduttuaan Pasanen eleli jonkin aikaa Riihimäellä yhdessä Liisan kanssa. Vuonna 1955 solmittu avioliitto päättyi eroon vuonna 1992, mutta puolisot tapasivat toisiaan edelleen säännöllisesti. Pasasen kotitalo Pihtiputaalla oli purettu hänen ollessaan vankilassa.[1]

Lauantaina 24. elokuuta 1996, rankan juomisen päätteeksi, Pasanen kuristi Liisan hengiltä. Pasanen oli varannut itselleen ja Liisalle perjantaina viikonloppua varten kaksi pulloa Koskenkorvaa ja noin kymmenen pullollista olutta. Lisäksi hän oli tehnyt yli puoli ämpärillistä kiljua, joka oli valmistettu lisäämällä hiivaa ja sokeria kotikaljaan. Perjantaina juodun Koskenkorvan jälkeen juopottelua oli jatkettu lauantaina kiljulla. Liisa oli sammunut jo ennen puoltapäivää, mutta herännyt jälleen iltapäivällä. Koska Tauno Pasasen jalat eivät kestäneet juomisen takia kävelyä, kävi Liisa hakemassa kioskilta mehua laimennukseksi, sillä juomista jatkettiin jälleen Koskenkorvalla. Pasanen ei omien sanojensa mukaan muista kuristamisesta mitään ja kiisti jyrkästi aikoneensa tappaa Liisan. Hän arveli riidan syntyneen Liisan tyttärelleen antamasta lainatakauksesta, jota Liisa ei halunnut maksaa.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) tekemän mielentilatutkimuksen mukaan Pasanen oli teon tehdessään alentuneesti syyntakeinen. TEO oli lausunnossaan ottanut syyntakeisuutta alentavana tekijänä huomioon Pasasen 2,4 promillen humalatilan. Syyttäjä arvosteli TEO:ta erityisesti lieventävänä asianhaarana käytetystä humalatilasta, koska Pasasta tutkinut lääkäri oli sitä mieltä, että Pasanen oli terve. Pasanen tuomittiin Riihimäen käräjäoikeudessa 26. helmikuuta 1997 täyttä ymmärrystä vailla olevana tehdystä taposta seitsemäksi vuodeksi vankeuteen.[5] Tapaus aiheutti keskustelun moninkertaisen murhamiehen armahtamisen oikeutuksesta.

Pasanen vietti vankeusaikansa Riihimäen vankilassa ja vapautui ehdonalaiseen helmikuussa 2000.[6] Vapauduttuaan Pasanen asettui Riihimäelle.