Asiaa tutkinut:
"HAASTATTELIN keväällä ilmestyneeseen kirjaani Vauvattomuusbuumi 40:ää lapsetonta suomalaista. Minulta on kirjan ilmestymisestä saakka kyselty toistuvasti, miksi suomalaiset eivät enää hanki lapsia.
Tylsä totuus on, ettei kukaan tiedä. Jopa aiheeseen vuosikausia perehtyneet tutkijat ovat kutsuneet syntyvyyden laskua tieteelliseksi arvoitukseksi.
Teorioita on toki lukuisia. Selitystä on etsitty niin älylaitteista, taloudellisesta epävarmuudesta, pätkätöistä, kielteisestä vanhemmuuspuheesta, myönteisten esimerkkien puutteesta, ilmastoahdistuksesta kuin uudenlaisesta seksi- ja parisuhdekäyttäytymisestäkin.
Yhtä selitystä ei luultavasti ole, mutta selvää on, että meneillään on jonkinlainen kulttuurinmuutos. Nyt lastenhankintaiässä oleva sukupolvi ajattelee lisääntymisestä eri tavalla kuin aiemmat sukupolvet. Lisääntymisestä on tullut itsestäänselvyyden sijaan tarkkaan punnittava päätös.
Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch puhui Helsingin Sanomien perjantaina julkaisemassa jutussa siitä, että lastenhankintaan liittyvä epävarmuus on lisääntynyt. Kyse ei ole vain vapaaehtoisen lapsettomuuden yleistymisestä vaan siitä, että ihmiset eivät tiedä, haluavatko he lapsia vai eivät.
TUTKIJAT OVAT POHTINEET paljon sitä, mistä epävarmuus ja päätöksenteon lykkääminen johtuvat. Lastenhankinnan edellytyksethän ovat entisaikoihin verrattuna hyvät: on korkea elintaso, hyvinvointivaltio, pitkät perhevapaat.
Yhdeksi selitykseksi on tarjottu vanhemmuuden ihanteiden muuttumista. Monien nykyaikuisten mielestä olisi vastuutonta hankkia lapsia niin kuin vielä 1960-luvulla tehtiin: ensimmäisessä vakavassa parisuhteessa ja hädin tuskin aikuisina.
Viime vuosina on puhuttu paljon intensiivisestä vanhemmuudesta. Monissa lapsiperheissä eletään lasten ehdoilla. Kasvatuksessa nojataan asiantuntijatietoon, ja vanhemmat rakentavat identiteettiään kestovaippojen ja sormiruokailun kaltaisten valintojen avulla.
Se saa lapsiperhearjen näyttäytymään vaativana projektina, johon voi hypätä vasta, kun on elänyt nuoruutensa pois alta, hankkinut työkokemusta ja löytänyt vakaan ja turvallisen parisuhteen.
Sopivaa hetkeä ei ehkä koskaan tule."
Mamuilla ei ole tähän osaa ei arpaa muualla kuin EU-vihaajien valeissa.
"HAASTATTELIN keväällä ilmestyneeseen kirjaani Vauvattomuusbuumi 40:ää lapsetonta suomalaista. Minulta on kirjan ilmestymisestä saakka kyselty toistuvasti, miksi suomalaiset eivät enää hanki lapsia.
Tylsä totuus on, ettei kukaan tiedä. Jopa aiheeseen vuosikausia perehtyneet tutkijat ovat kutsuneet syntyvyyden laskua tieteelliseksi arvoitukseksi.
Teorioita on toki lukuisia. Selitystä on etsitty niin älylaitteista, taloudellisesta epävarmuudesta, pätkätöistä, kielteisestä vanhemmuuspuheesta, myönteisten esimerkkien puutteesta, ilmastoahdistuksesta kuin uudenlaisesta seksi- ja parisuhdekäyttäytymisestäkin.
Yhtä selitystä ei luultavasti ole, mutta selvää on, että meneillään on jonkinlainen kulttuurinmuutos. Nyt lastenhankintaiässä oleva sukupolvi ajattelee lisääntymisestä eri tavalla kuin aiemmat sukupolvet. Lisääntymisestä on tullut itsestäänselvyyden sijaan tarkkaan punnittava päätös.
Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch puhui Helsingin Sanomien perjantaina julkaisemassa jutussa siitä, että lastenhankintaan liittyvä epävarmuus on lisääntynyt. Kyse ei ole vain vapaaehtoisen lapsettomuuden yleistymisestä vaan siitä, että ihmiset eivät tiedä, haluavatko he lapsia vai eivät.
TUTKIJAT OVAT POHTINEET paljon sitä, mistä epävarmuus ja päätöksenteon lykkääminen johtuvat. Lastenhankinnan edellytyksethän ovat entisaikoihin verrattuna hyvät: on korkea elintaso, hyvinvointivaltio, pitkät perhevapaat.
Yhdeksi selitykseksi on tarjottu vanhemmuuden ihanteiden muuttumista. Monien nykyaikuisten mielestä olisi vastuutonta hankkia lapsia niin kuin vielä 1960-luvulla tehtiin: ensimmäisessä vakavassa parisuhteessa ja hädin tuskin aikuisina.
Viime vuosina on puhuttu paljon intensiivisestä vanhemmuudesta. Monissa lapsiperheissä eletään lasten ehdoilla. Kasvatuksessa nojataan asiantuntijatietoon, ja vanhemmat rakentavat identiteettiään kestovaippojen ja sormiruokailun kaltaisten valintojen avulla.
Se saa lapsiperhearjen näyttäytymään vaativana projektina, johon voi hypätä vasta, kun on elänyt nuoruutensa pois alta, hankkinut työkokemusta ja löytänyt vakaan ja turvallisen parisuhteen.
Sopivaa hetkeä ei ehkä koskaan tule."
Mamuilla ei ole tähän osaa ei arpaa muualla kuin EU-vihaajien valeissa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hallitus: mamauja,mamuja,mamuja. Oma kansa jää vähemmälle. Miksi tehdä lapsia tänne?
Hallitus ei hanki mamuja. Muutenkin Suomeen pyrkii maahanmuuttajia vain vähäiset määrät. Työvoimaksi tarvittaisiin enmmän.
YLE uutisoi,kuinka suomalaisten syntyvyys laski SELVÄSTI seuraavana vuonna mamutulvan jälkeen ja on pysynyt siitä asti alhaalla.
Niin suuri heitto yhdessä vuodessa ei selity millään yleisellä pitkäaikaisella laskulla.
Ainoa merkitävä tekijä oli siis mamutulva eli se ON syy tuohon syntyvyyden romahtamiseen.
Eunukkia selvästi painaa tuo fakta, kun piti tehdä erikseen kommenttiavaus. Mutta ei totuus mihinkään katoa.
Turhaan valehtelet. Tutkimus osoittaa, etteivät mamut vaikuta syntyvyyteen, vaan aivan muut tekijät.
Vuonna 2016 ei tapahtunut mitään erityistä laskua, vaan se jatkui tasaisena aiemman kehityksen mukaan.
EU-vihaajat valehtelevat asiaa tuntematta. Siinä ei uutta.
Globalistinen hedonismi, rahanhimo, omistamisenhimo, ura, status jne on tappanut perheen merkityksen. Perheen perustaminen koetaan lifestylea rajoittavaksi. Toisaalta jälkipolvien tekeminen alasajettavaan maahan ei houkuttele. Eurostoliiton valtaeliitille on kuitenkin yksi ja sama, katoaako suomalaiset. Tähän kolhoisiin saadaan duunareita kehitysmaista. Heillä kun ei ole ihmisarvoa,, eikä juurikaan omaa tahtoa, niin heitä on helppo rahdata tehtaisiin ja pelloille.
Ruotsin vuoden 2015 turvapaikanhakijoista 4574 on töissä
Kaikkiaan Ruotsiin tuli vuonna 2015 163 000 turvapaikanhakijaa. 60 500 heistä sai Aftonbladetin mukaan pysyvän oleskeluluvan ja yli 24 000 tilapäisen oleskeluluvan.
4 574 töissä olevan lisäksi hieman alle 10 000 pysyvän oleskeluluvan saaneista saa opintotukea, noin 18 000 kunnallista toimeentulotukea ja noin 23 000 kotouttamistukea. Noin sata saa kassasta työttömyystukea ja toiset sata sairauspäivärahaa.
https://www.verkkouutiset.fi/ruotsin-vuoden-2015-turvapaikanhakijoista-4574-on-toissa/
Entas masennus ja psykoosi laakkeet jotka saattaa laskea seksuaalista halukkuutta ja jopa muokata geeneja?