Helsingin tunnelitapaus on hyvä esimerkki siitä, että kansanvalta ja demokratia on syrjäpolulla. Äänestäjän tahtoa ei kunnioiteta ja edustajien sananvapautta rajoitetaan.
Sekä kunnan että valtion elimien päätöksenteossa ei lain mukaan tunneta ryhmiä. Ryhmäytyminen on mahdollista teknisesti vaalien alla, MUTTA jokainen VALITTU saa HENKILÖKOHTAISEN valtakirjan edustaa äänestäjiä. Puolue tai ryhmätunnus on vain viitekehys, jota voi myös vaihtaa kauden aikana ja valtakirja säilyy. Jokainen ajaa koko kunnan tai valtion asioita, ei vain viiteryhmänsä asioita. Sama koskee yritysten hallituksia, joissa hallituksen jäsenien pitää hoitaa koko yritystä eikä ajaa ainoastaan edustamaansa omistajan intressiä.
Helsingin tapauksessa demari Heinäluoman RYHMÄ, yhteensä 12 valtuutettua, 15% äänivallasta on päättänyt, että Helsinkiin ei rakenneta tunnelia. Miten tällainen on mahdollista? Mikä on 85 valtuutetun mielipide? Kuinka monta heistä on itsenäisesti tunnellin puolesta, kuinka monta on vastaan? Sitä ei tiedetä.
Ryhmällä ei ole äänioikeutta kaupungin asioissa. Jos Heinäluoma vaatii, että hänen puheenjohtama ryhmä antaa hänelle valtakirjan äänestää kaikkien ryhmäläisten puolesta, niin se on vastoin perustuslakia. Vaatimus rajoittaa sananvapautta.
Jos puhutaan ryhmän mielipiteestä, se pitää ilmoittaa muodossa: x% on puolesta y% vastaan.
Suomessa ihmetellään, miksi on haluttomuutta lähteä mukaan politiikkaan. Miksi vain noin 10% kansasta luottaa poliitikkoihin. Perustuslain vastaiset ryhmäpäätökset rajoittavat sananvapautta. Enemmistön mielipide ei välttämättä toteudu. Viisaat eivät sellaiseen suostu. Käytäntöjen on muututtava, että poliitikkojen ja poliittisen päätöksenteon arvostus nousee. Demokratian puolesta. Perustuslain puolesta!
Sekä kunnan että valtion elimien päätöksenteossa ei lain mukaan tunneta ryhmiä. Ryhmäytyminen on mahdollista teknisesti vaalien alla, MUTTA jokainen VALITTU saa HENKILÖKOHTAISEN valtakirjan edustaa äänestäjiä. Puolue tai ryhmätunnus on vain viitekehys, jota voi myös vaihtaa kauden aikana ja valtakirja säilyy. Jokainen ajaa koko kunnan tai valtion asioita, ei vain viiteryhmänsä asioita. Sama koskee yritysten hallituksia, joissa hallituksen jäsenien pitää hoitaa koko yritystä eikä ajaa ainoastaan edustamaansa omistajan intressiä.
Helsingin tapauksessa demari Heinäluoman RYHMÄ, yhteensä 12 valtuutettua, 15% äänivallasta on päättänyt, että Helsinkiin ei rakenneta tunnelia. Miten tällainen on mahdollista? Mikä on 85 valtuutetun mielipide? Kuinka monta heistä on itsenäisesti tunnellin puolesta, kuinka monta on vastaan? Sitä ei tiedetä.
Ryhmällä ei ole äänioikeutta kaupungin asioissa. Jos Heinäluoma vaatii, että hänen puheenjohtama ryhmä antaa hänelle valtakirjan äänestää kaikkien ryhmäläisten puolesta, niin se on vastoin perustuslakia. Vaatimus rajoittaa sananvapautta.
Jos puhutaan ryhmän mielipiteestä, se pitää ilmoittaa muodossa: x% on puolesta y% vastaan.
Suomessa ihmetellään, miksi on haluttomuutta lähteä mukaan politiikkaan. Miksi vain noin 10% kansasta luottaa poliitikkoihin. Perustuslain vastaiset ryhmäpäätökset rajoittavat sananvapautta. Enemmistön mielipide ei välttämättä toteudu. Viisaat eivät sellaiseen suostu. Käytäntöjen on muututtava, että poliitikkojen ja poliittisen päätöksenteon arvostus nousee. Demokratian puolesta. Perustuslain puolesta!
Vastaukset 3
Vanhimmat
>>Helsingin+tapauksessa+demari+Heinäluoman+RYHMÄ,+yhteensä+12+valtuutettua,+15%+äänivallasta+on+päättänyt,+että+Helsinkiin+ei+rakenneta+tunnelia.+Miten+tällainen+on+mahdollista?+Mikä+on+85+valtuutetun+mielipide?+Kuinka+monta+heistä+on+itsenäisesti+tunnellin+puolesta,+kuinka+monta+on+vastaan?>>
Hallituksen+luottamusäänestyksessä+hallitus+sai+luottamuksen,+MUTTA+tuoreen+gallupin+mukaan+71%+Suomen+kansasta+ei+luota+Rinteen+työllisyyspolitiikkaan.
Ei sekään oikein toimisi, että 200 kansanedustajaa toimisi kukin vain omana ryhmänänsä. Kukin koettaisi itse ottaa kaikista laajoistakin asioista selvää, ja muodostaa kantaansa niihin. Kansakoulupohjalta olevan edustajan olisi vaikea ymmärtää matematiikkaa ja miljardeja euroja, ja ulkomaisia tekstejä jne.
Ryhminä toimimalla asiakirjamappien lukutöitä voidaan jakaa. Kansakoulupohjalta olevat Hakkaraisetkin pärjää, kun saa ryhmältä apua. Asioita pohditaan monen pään voimin, eri kannat tulevat esille, sen sijaan että vain yksi kansanedustaja omassa kopissansa miettii.
Onhan siellä yhden miehen ryhmiä Hjallis Harkimo, ja viime kauden lopulla oli Väyrynen myös. Tekikö ne sitten sen parempaa, ja kansanläheisempää eduskuntatyötä?
Kansanedustajahan voi erota ryhmästään koska tahansa, ja saa sitten ihan itse päättää. Siitä ei tosiaan ole kovinkaan suurta varmuutta, että nuo yhden miehen ryhmät tekisivät parempia päätöksiä äänestäjän kannalta.