Mielenkiintoista ateismin kannalta! Kirkko on tutkinut tämän kesän rippikoululaisten mielipiteitä.
Nuorilta kysyttiin mm. heidän halukkuudestaan kuulua kirkkoon. Rippikoululaisista vain reilu puolet, 57 prosenttia, halusi kuulua kirkkoon. (Isosista suurin osa, 81 prosenttia, halusi kuulua kirkkoon. Isoset ovat pappien apuna rippikoululaisia koulluttamssa.)
Kun nuorilta kysyttiin, uskoivatko he Jumalan olemassaoloon, vain reilu kolmannes rippikoululaisista vastasi myöntävästi. Isosista reilu puolet, 51 prosenttia, uskoi, että Jumala on olemassa. Jeesuksen ylösnousemukseen uskoi isosista ainoastaan 43 prosenttia. Rippikoululaisista osuus oli vastaavasti 32 prosenttia.
Nuorilta kysyttiin mm. heidän halukkuudestaan kuulua kirkkoon. Rippikoululaisista vain reilu puolet, 57 prosenttia, halusi kuulua kirkkoon. (Isosista suurin osa, 81 prosenttia, halusi kuulua kirkkoon. Isoset ovat pappien apuna rippikoululaisia koulluttamssa.)
Kun nuorilta kysyttiin, uskoivatko he Jumalan olemassaoloon, vain reilu kolmannes rippikoululaisista vastasi myöntävästi. Isosista reilu puolet, 51 prosenttia, uskoi, että Jumala on olemassa. Jeesuksen ylösnousemukseen uskoi isosista ainoastaan 43 prosenttia. Rippikoululaisista osuus oli vastaavasti 32 prosenttia.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ateismiin ei vaikuta oli se kuinka ''suosittua'' hyvänsä, eivät jumalat muutu olemattomammiksi kuin ne ovat.
Pappi kysyy lapselta uskotko jumalaan, lapsi vastaa, että uskon.
Vastaukset tarvitsee tehdä aina anonyymisti. Muuten etenkin lapsissa kysyjän mielipide vaikuttaa.
En minäkään aikuisena rupeaisi jollekin isisin päänleikkaajalle ateismistani puhumaan.
Rippikoulut ovat kirkon ainoa markkinointikanava joka toimii. Ongelma tietenkin kirkon kannalta on, että lapsilla on 5-10 vuotta aikaa aikuistua ennen kuin he alkavat tienaamaan ja heistä tulee kirkolle tuottoja. Tuona aikana monen mieli muuttuu.
Hengellisessä kasvussa on vaikea antaa merkittäviä tilastoja jotka olisivat niin lopullisia että ohjaavat koko lopun elämän. Rippikoulu on tuki ja samalla koulu. Yleensä siellä ollaan vielä hämillään ja orpona. Riippuu kodin kasvatuksesta.
Rippileirillä opin, että seksi on naiselle kauhea asia. Siksi on oltava ainoastaan yhden naisen kanssa, jolle tämä toimenpide on siedettävä koska hän on vaimosi.
Itselleni rippikoulu oli vain leiri jonka jälkeen sai paljon lahjoja. Mitään tukea se ei luonut puhumattakaan koulutuksesta. Saihan siellä oleskella omanikäisten kanssa joita ei ole ennen nähnyt ja oli kiva saada uusia kavereita.
Toki aina kun saapuu uuteen paikkaan, jossa on omat säännöt niin on hämillään ensin. Esimerkiksi armeijassa on samaa ilmiötä.
Aika pitkälti oli sama havainto itselläni aikoinaan kun aloitus kertoo. Ei siellä hirveän moni jumalaan uskonut.
Ei usko, mutta ei ole kanttia olla pois jumalanpalveluksista eikä erota kirkosta?
Tietävätköhän lapsoset ensinkään ettei rippikoulua ole mikäään pakko käydä?
Vai mennäänkö sinne mummon ja papan lupaaman mopon persolla vieläkin niinkuin 1970-l. tehtiin?
90-luvun laman aikaan sama juttu, mutta lahjat vaatimattomampia.
Kyllä 1970-l. jo kymmenen lehmän kepulaisisännillä oli varaa lahjoa rippilapsi mopolla.
Rohkaistaan eroamaan edes rippikoulun jälkeen. Jssei kerran usko, mitä roikkuamaan ja antamaan itselleen ET-kieltoa lukiossa.