Jäbä kertoo tuolla kolmannella sivulla elintarvikkeiden hinnan aleneminen johtuvan tuonnin vapauttamisesta. Ennen unioniin liittymistämme viljelijät saivat säännösteltyinä tuottajahintoina enemmän kuin EU-alueella, mutta vastaavasti vähemmän tukiaisia.
Kun kauppa vapautui, laskivat luonnollisesti täälläkin elintarvikkeiden kuluttajhinnat eurooppalaiselle tasolle. Samoin laskivat tuottajahinnat. Mutta lähes kaksinkertaistuneet tukiaiset tekivät viljelyn jatkamisen mahdolliseksi Suomessakin. Näin voidaan sanoa, että kasvaneet tukiaiset pitävät yllä alempia kuluttajahintoja, mikä onkin euroopan sosialidemokraattien idea.
Jaban väite, että tuonnin vapauttaminen alensi hintoja pitää paikkansa. Hän ei vai tuo esiin sitä, että kasvaneet tukiaiset mahdollistavat nuo alentuneet hinnat.
Kun kauppa vapautui, laskivat luonnollisesti täälläkin elintarvikkeiden kuluttajhinnat eurooppalaiselle tasolle. Samoin laskivat tuottajahinnat. Mutta lähes kaksinkertaistuneet tukiaiset tekivät viljelyn jatkamisen mahdolliseksi Suomessakin. Näin voidaan sanoa, että kasvaneet tukiaiset pitävät yllä alempia kuluttajahintoja, mikä onkin euroopan sosialidemokraattien idea.
Jaban väite, että tuonnin vapauttaminen alensi hintoja pitää paikkansa. Hän ei vai tuo esiin sitä, että kasvaneet tukiaiset mahdollistavat nuo alentuneet hinnat.
Vastaukset 34
Vanhimmat
...
...
...siinä harhaisessa kuupassasi, syytätkö maataloustuista 1960-luvun suomalaisdemareita (mitä väitit aiemmin) vai euroopan demareita (mitä väität nyt). Joko nyt sinussa on tarpeeksi miestä nimetä ne demarit, jotka keksivät maataloustuet? Jos nimiä ei ala tulemaan, todistat itse, että koko ajatuskulkusi on vanhan miehen hassahtaneen mielikuvituksen tuotetta.
Niin noista tuista: kyllähän maanviljelijöiden mukaan maataloustukien määrä on pikemminkin laskenut EU-aikana kuin noussut. Sen vuoksi todistat itse väitteesi vääräksi, missä tuet muka laskevat elintarvikkeiden hintoja.
Menehän on ukko nukkumaan, ettei kuuppasi mene aivan harhaiseksi.
Wiljami
...vastaa. Ne ovat niin turhanpäiväisi mäjäyksiä ja usein henkilöön käyviä. Sinä et tunne miltään alalta tosiasioita, elät vain koklipiläisessä kiihkossasi.
Mutta tuossa esität tärkeissä asioissa minun haukkumisesi lomassa niin vääriä väitteitä, että yleisen valistuksen nimissä nyt vastaan:
1960-luvulla hintasäännöstelyn oloissa suomalaiset demarit olivat inokkaita "ostamaan pisteitä" lisäämällä tukiaisia. Kun tuli tarve lisätä tuottajahintoja, niin demarit ainakin osan siitä hoitivat lisätukiaisilla, jotteivät elintarvikkeiden hinnat olisi nousseet niin paljon. Eurooppalaiset demarit tekivät samoin. He olivat vain 90-luvun alussa päässeet suomalaisia tovereitaan pitemmälle, koskapa unionin akueella olivat Suomen liityessä lähes tuplatukiaiset Suomeen verrattuna. Ehkäpä Suomessa voimakas maalaisliitto/keskusta hillitsi älytöntä maataloustulon hoitamista lisäämällä vain tukiaisia. Meillä nostettiin Euroopan maita enemmän rehellisesti tuottajahintoja.
Eivät maanviljelijät väitä tukien vähentyneen unionin aikana. He väittävät heidän kokonaistulojensa vähentyneen.
"Suurissa kaupungeissa
Kirjoittanut: Oiva Härkönen, 28.9.2004 klo 13.06
Jotensakin suuri kaupunki on Oulu, jossa Keskustalla on vankka kannatus. Se lisääntyy koko ajan myös etelän suurissa kaupungeissa.
Kunnallisvaalit ovat Kokoomukselle viimeinen niitti sen joutumisesta pienten puolueiden sarjaan. Soossujen ja kepun kannatuksen lisäys lyövät sen suurissa kaupungeissa. Lapsenkasvoinen puheenjohtaja ei vedä."
"Suurissa kaupungeissa
Kirjoittanut: Oiva Härkönen, 28.9.2004 klo 13.06
Jotensakin suuri kaupunki on Oulu, jossa Keskustalla on vankka kannatus. Se lisääntyy koko ajan myös etelän suurissa kaupungeissa.
Kunnallisvaalit ovat Kokoomukselle viimeinen niitti sen joutumisesta pienten puolueiden sarjaan. Soossujen ja kepun kannatuksen lisäys lyövät sen suurissa kaupungeissa. Lapsenkasvoinen puheenjohtaja ei vedä."
tunnetuin patologinen valehtelija syyttää samasta synnistä muita..
Tuottajahinta ei määräytynyt markkinoilla, vaan valtion päätöksellä. Se nostettiinko tuottajahintoja vai tukiaisia ei ole kovin merkittävä. Molemmissa on kysymys siitä, että kuluttaja/veronmaksaja maksaa.
... jos tukiaiset näyttelevät lähes puolta viljelijän tuloista. Pienituloisten kannalta tukiaiset ovat edullisempia, sillä ne alentavat kuluttajahintoja. Heille on ruuan hinnalla suhteellisesti suurempi merkitys kuin suurituloisille. Ja pienituloiset eivät paljonkaan maksa niitä veroja, joilla tukiaiset maksavat. Tukiaisissa on siis kyse tulonsiirrosta rikkailta köyhille. Juuri siksi Euroopan sosialidemokraatit suosivat tukiaisia.
Ainakin silloin 60-luvulla oli yksi tärkeä maataloustukiaisten osa tuo vientituki, jolla tuettiin maatalouden ylituotannon vientiä ulkomaille. Vientihinta oli vain murto-osa siitä, mitä suomalainen kuluttaja joutui samasta tuotteesta maksamaan. Siitä huolimatta syntyi ns. voivuoria.
Muistaakseni ainakin vennamolaisten ja kepulaisten propagandassa ihmeteltiin, miksei ylituotantoa syödä kotimaassa. Ei kai se olisi ollut muuten mahdollista kuin alentamalla hintoja subventioilla?
Otetaan sitten sellainen hypoteettinen tilanne, että Suomessa ei olisi ollut ollenkaan vointuotantoa. Suomeen olisi tuotu voi ulkomailta suurinpiirtein sillä hinnalla, millä jouduimme sen myymään. Vaikka hintaan olisi vielä lisätty tulleja yms., olisi suomalainen köyhä kuluttaja voinut ostaa vielä voinsa paljon halvemmalla. Eikö tuo tulonsiirto kumminkin mennyt loppujenlopuksi maataloustuottajille? Väitätkö, että kuluttajahinnan määräsi markkinamekanismi? Ei vaan kuluttajahinta syntyi valtion takaaman tuottajahinnan pohjalle.
Normaalissa tavarantuotannossa tuotanto joutuu joustamaan. Kun tulee ylituotantoa, hinnat laskevat ja tuotanto säätyy itse kulutuksen edellyttämälle tasolle. Tällaista markkinamekanismia ei maataloudessa ole vieläkään, vaan se on eräänlaista "suunnitelmataloutta".
Muuten. Kovin tuntuu keinotekoiselta syyttää sosialidemokraatteja maataloustukiaisista.
aina Lipposta tai demareita. Oli sitten kyseessä vaikka tsunami tai Afrikan kuivuus.
...
... sanoin ennen EU:a meillä tuottajahinnat ja myös tukiaiset olivat tiukasti säännösteltyjä ns. maataloustulon avulla. Heti sodanjälkeistä aikaa lukuunottamatta kulutushinnat määräytyivät markkinoilla, luonnollisesti tuon säännöstellyn tuottajahinnan puitteissa.
Sinä pohdiskelet, eikö voita olisi kannattanut tuoda maailmanmarkkinahinnoilla tosihalvalla köyhän kuluttajan eduksi. Kyseessä on sama pohdinta koko tukiaisjärjestelmän tarpeellisuudesta. Jos tuet lopetettaisiin yksittäisestä maasta, siellä loppuisi maatalous samana päivänä. Maahan tuotaisiin naapurista tukiaisten avulla tuotettuja maataloustuotteita noin puoleen hintaan. Tähän ei vain missään maassa Euroopassakaan ole menty. Jokainen maa haluaa turvata tietyn omavaraisuuden, työpaikat maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa, maakuntien ekinvoiman, kotimaisen puhtaan ja tottumustaan vastaavat elintarvikkeet ja jopa maisemanhoidon.
Nykyään sekä tuottaja- että kuluttajahinnat määräytyvät vapaasti markkinoilla. Tukiaisilla hoidetaan, että tuotanto olisi mahdollista, mutta ne ovat kiinteät eivätkä riipu markkinahintojen heilahteluista. Siis ollaan markkinataloudessa.
Jos kaikista maailman maista lopetettaisiin tukiaiset samanaikaisesti, silloin markkinat nostaisivat tuottajahintoja ja vastaavasti kuluttajahintoja nykyisten tukiaisten verran. Se sopisi oikein hyvin suomalaisellekin viljelijälle. Hän kyllä pärjäisi siinä kuin muidenkin maiden viljelijät ja pääsisi eroon tavattomasti työtä aiheuttamasta tukiaisbyrokratiasta.
Tämä ei vain sovi sosialidemokratialle, koska se nostaisi elintarvikkeiden hintoja. Mielestäni tukiaisista voitaisiin tosiaan luopua kaikkialla ja hoitaa vähätuloisten kuluttajien ongelmat verotuksella ja sosialipolitiikalla. Omavaraisuus, maakuntien elinvoima, maisema, kotimaisuus ja työllisyys säilyisivät ennallaan, sillä nousevien tuottajahintojen avulla viljely jatkuisi entiseen tapaan.
jo 5 kappaletta pikä kirjoitus ilman Lipposen haukkumista! Kyllä se siitä.....
Olen katsonut joskus maatalousaiheisia TV-ohjelmia USAsta. Viljelijät viljelevät suuria tilojaan, taitaa olla jopa tuhansia hehtaareita. Elintaso tuntuu siitä huolimatta niukalta. En ole perillä tukiaistasosta, mutta se lienee ainakin eurooppalaista niukempi, jos tukiaisia ylipäätään on. Maataloustuet ovat mielestäni olleet kestoaihe kaupan rajoituksia poistavissa neuvotteluissa. Tuet lienevät poistumussa jollain aikataululla.
Kovaa tulee silläkin alalla olemaan kilpailu,kun hinnat vapautuvat ja tukiaiset lopetetaan. Enpä usko, että sosialidemokraatit kuitenkaan asettuvat kehitystä estämään. Kyllä elintarvikkeiden vapaakauppa on nimenomaan köyhän etu. Erilaiset kansallisen maatalouden suojarakenteet ovat aiheuttaneet ajoittain jopa nälänhätää.
Olen kyllä kuulevinani, että Suomesta päin on vaadittu erilaisia "poikkeuksellisten olojen" tukia. Ikäänkuin olisin myös nähnyt, että jotain "maatalouskomissaaria" olisi kuljetettu katsomassa lumipyryä. Ehkä havaintoni ovat vääriä. Oivahärkönenhän vakuuttaa, että suomalainen maatalous pärjää.
Maataloudelle on muistaakseni vaadittu myös erityiskohtelua ALVssä. Asialla eivät kai olleet sosialidemokraatit?
Argumenttisi on maataloustukiaisten sosiaalipoliittisesta luonteesta on outo, muttei uusi. Väinö Linnan romaanissa Täällä pohjan tähden alla Koskelan Akselin nuorin poika selittelee samanlaisia Janne Kivivuorelle. Eli ei mitään uuttaa auringon alla.
"Väinö Linnan romaanissa Täällä pohjan tähden alla Koskelan Akselin nuorin poika selittelee samanlaisia Janne Kivivuorelle. Eli ei mitään uuttaa auringon alla. "
Hehe. Täällä Pohjantähden alla on fiktiivinen romaani. Kyseessä on Väinö Linnan mietelmät eivätkä mitkään Koskelan Akselin nuorimman pojan.
Sitäpaitsi, YLE näyttää Täällä Pohjantähden alla - elokuvan aina ennen vaaleja nostattaakseen tyhmän kansan verta äänestämään demareita, jotka FIKTIIVISESSÄ romaanissa kuvataan hyviksi ja uhreiksi.
Todellisuudessahan punakaartilaiset olivat sen ajan terroristeja - taistelemassa pyhää sotaansa vallitsevaa yhteiskuntaa (enemmistön haluamaa!) vastaan.
t:jarmo
Elintarvikkeiden vapaakauppa on nimenomaan köyhän etu. Elintarvikkieden hinnat tulevat Euroopassa laskemaan, jos ja kun WTO-neuvotteluissa päästään eteenpäin ja vähennetään maatalousprotektionismia. Tämä kysännän ja tarjonnan mukaan globaalisti määräytyvä hintakehitys ei juurru Oiva Härkösen päähän.
MTK vastustaa jyrkästi WTO-prosessia eli toisin kuin Oiva väittää viljelijöiden etujärjestö ei puolla sitä, että tuottajat saisivat hinnan puhtaasti markkinoilla.
Suomen maatalouden pärjäämisestä bulkkituotannossa kertoo hyvin 60- ja 70-lukujen voitilanne. Meitä silloin selvästi varakkaampi Ruotsi kykeni tuottamaan voita paljon suomalaista hintatasoa halvemmalla. Tätä ruotsalaista voita suomalaiset lähtivät bussilasteittain sitten hakemaan Haaparannasta. Rasvaturismi länsinaapuriin oli noihin aikoihin todellinen kansanhuvi.
...
Jos et ymmärtänyt, niin selitän tarkemmin. Viittaukseni Väinö Linnan romaaniin tarkoitti vain sitä, että kirjailijalle oli jo silloin (50- ja 60-lukujen vaihteessa) mainittu argumentti tuttu. Erotan kyllä romaanin ja reaalimaailman. Entä sinä itse?
En ole tehnyt tarkempaa tutkimusta, mutta luulen, että tyhmien äänet jakautuvat tasaisesti eri poliittisten ryhmien kesken. Sinä itsekin ehkä äänestät jotakin puoluetta.
Ehkä lukutaitosi ei riitä, mutta kovin on yksioikoinen tuo tulkintasi romaanista. Oletkohan edes lukenut koko romaania?
Sekä punaisella että valkoisella puolella oli hyviä, uhreja ja terroristeja.
Mainittakoon, että isoisäni (sosialidemokraatti) kävi noutamassa kaatuneen veljensä hevosella Ruovedeltä Etelä-Pohjanmaalle helmikuussa 1918 sankarihautaan haudattavaksi.
... ei koskaan edetä, kun jokainen maa pitää kiinni tavotteestaan turvata tietty maataloustuotanto omassa maassa.
WTO- veuvottelut ovat sinulle niin kuin minullekin liian monimutkainen asia. Neuvottelut eivät tähtää täysin vapaaseen maataloustuotteiden kauppaan, vaan nykyisen systeemin jonkinlaiseen rukkaukseen.
Minä olen kirjoittanut, että suomalainen talonpoika on valmis (syyt olen yksityiskohtaisesti esittänyt aikaisemmissa kirjoituksissani) täysin tukemattomaan tuotantoon kilpailumarkkinoilla, kun se vain tapahtuu koko maailmassa. MTK pähkäilee asian kanssa siksi, että WTO:ssa ei ole kyse täysin tästä.
Heh heh. Mitähän seuraavaksi. Nimeähän nyt ne suomalaiset demarit, jotka ostivat niitä pisteitäsi.
Wiljami
Hinnat laskivat "luonnollisesti täälläkin".
Siis olivat aiemmin luonnottomasti (= kepun vaatimuksesta ) liian korkealla.
Suomen Kepun idea oli ja on pitää yllä yhtälailla korkeita tuottajahintoja kuin ennenkaikkea korkeita kuluttajahintoja - vai missä viipyy Kepun oppositiossa vaatimalla vaatima elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus.
Ai niin - sehän on eurooppalaisten demareitten toimesta kielletty toimenpide. Ja Kepu vikisee.
Mitähän vikinää se on, kun helsinkiläiset ostavat elintarvikkeensa ja ravintolapalvelut maalaisten (Pellervo, MTK) perustamasta osuuskaupasta ja kantavat ylpeänä vihreää maalaisten orjankorttia. Siitä kun saa Boonuksia!
t:jarmo
...
kyseisen firman on tapana tiputella kaupan käytville ja testata näin onko työväki rehellistä.
...
Ennen vanhaan kauppiaat myivät vanhentuvat elintarvikkeet halvalla henkilökunnalle. Kauppiaalla oli myös yrittäjäriski myytäväksi ottamistaan tuotteista.
Nykyisin prosessiruoka on merkitty parasta ennen päivämäärällä. Sitten ne viskataan roskiin. Hirveätä ruuan tuhlaamista!
Sikäli, kun tämä "parasta ennen" hävikki kirjataan kaupassa tappioksi kirjanpitoon - ei se vaikuta keneenkään vaan huolimattomuus ja hävikki pyrkii lisääntymään.
Kansantaloudelle tällä on sikäli ihmeellinen positiivinen vaikutus, että kun ruokaa kannetaan roskiin, ruokaa myyvät yritykset menestyvät paremmin. Esimerkiksi suuri marketti voi paistaa leipää suoraan roskiin.
Jos hävikkiä ei pystytä selittämään ja saada sitä kirjanpitokelpoiseksi, kaupan edustajat epäilevät, että PAMiin kuuluva henkilökunta syö/varastaa sen osuuden.
Siksi Kaupan Keskusjärjestö on huolissaan henkilökunnan varkauksista, koska sitä hävikkiä ei voi vähentää yrityksessä tappiona. Roskiin heitetyn ja kirjanpidon ruuan voi.
Oikaiskaa jos olen väärässä.
t:jarmo
... ovat tervetulleita lisäämän kilpailua elintarviketuotannossa ja kaupassa. Elintarvikkeiden hinnassa maatalouden osuus on häviävän pieni, olisiko kymmenyksen luokkaa, loppu menee keräilyyn, teollisuudelle, tukkukaupaan, kuljetuksiin, vähittäiskauppaan ja veroihin.
Koska viranomainen ei puutu kaupan kartellisoitumiseen, on hyvä, että se tapahtuu kilpailun kautta.
Horisontaaliset ja vertikaaliset hinta-, tarjous- ja ostokartellit on Suomessa naamioitu "kauppaketjuiksi".
Kaupan ja palvelujen integroituminen bonuskortin avulla yhdeksi tarjoajaksi on myös kilpailuviraston pohdittava asia. Kilpailun este se ainakin on.
t:jarmo
Osuuskaupassa käynti on riski. Boonuksista ei ole hyötyä jos henki menee. Herranjestas sentään!
t:jarmo
http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1101978868263
Siis kuluttaja ei saakaan selvästi edullisempaa ruokaa tukiaisten avulla, kun kustannukset tulevatkin muualta.
oli pellervolaisen eli keskustalaisen taustan omaava osuuskauppa. Tätä ei sattuisi K-Marketeissa tai Siwoissa;-)
... eli maatalouden tuetujen tuotteiden osuus, on hyvin pieni lopullisessa hinnassa. Esimerkiksi leipä maksaa kaupan hyllyllä 3 € per kilo. Viljelijä saa viljasta 0,15 € kilolta. On kuitenkin lähdettävä siitä, että tukien osuus jää kuluttajahintaan. Ei kaikissa tuotteissa tuo raaka-aineen osuus ole noin pieni.
Tuonnin vapauttaminen toi kauppoihin aiempaa laajemmat valikoimat muualla Euroopassa valmistettuja elintarvikkeita, joiden tuontihinta oli alhainen johtuen mm. suurista tuotantomääristä ja alhaisista yksikkökustannuksista.
Asiaan vaikutti osaltaan sekin, että eurooppalaiset valmistajat halusivat vallata markkinoita aiemmin tuonnilta suljetussa Suomessa. Myös kaupan keskusliikkeiden osto-organisaatiot halusivat ostaa eurooppalaisia ja halvempia tuotteita, koska niistä sai paremmat katteet.
Se, miten maataloutta on kulloinkin tuettu, vaikuttaa hintaan myös, koska maataloustuotannon tukemisen idea on osaltaan niin kuin olet aiemmin sanonut: korvata osa tyuotantokustannuksista tuottajalle, jolloin elintarviketeollisuus saa raaka-aineensa halvemmalla ja kauppakin voi myydä niitä halvemmalla.
Tämä taas on eräänlaista tulonsiirtoa "rikkailta köyhille", koska rikkaat maksavat veroissaan enemmän mataloustukea kuin köyhät, vaikka kaikki syövät suunnilleen samat määrät ruokaa, rikkaat ehkä enemmän pihvejä ja köyhemmät maksalaatikkoa, vaikka lihan hinta lienee alentunut kaikkein eniten juuri tuonnin vapauttamisen myötä.
Sillä, etten maininnut tukiaisten vaikutusta, ei ollut minun puolellani mitään tiettyä tarkoitusta. Pointti nimittäin on edelleen siinä, että yhä edelleen vahvasti keskittyvä ja harvojen omistuksessa oleva elintarviketeollisuus ja vielä keskittyneempi kauppa eivät välttämättä siirrä kuluttajalle kaikkea sitä rahaa, joka siirtyy tuottajan saamasta mataloustuesta teollisuuden halvempiin raaka-ainehintoihin ja siten myös kaupan halvempiin ostohintoihin. Osa tuesta jää teoillisuudelle ja suurin osa kaupan keskusliikkeille. Vain vapaampi kilpailu takaisi elintarvikkeiden hintojen jatkuvan ja pysyvän alenemisen.