arusmieheksi ei voi nykyään hakeutua alle 18-vuotiaana vapaaehtoisena. Puolustusvoimat kutsuvat uudet asevelvolliset kutsuntoihin sinä vuonna, kun kyseinen ikäluokka täyttää 18-vuotta. Ja jos haluat Puolustusvoimiin töihin sotilaana. Niin yksi kriteeri, mikä pitää täyttyä on toisen asteen tutkinto suoritettu eli lukio, ammattikoulu tai lukio.
Kyse on lapsisotilaat kieltävästä kansainvälisestä sopimuksesta, jonka Suomi ratifioi vuosituhannen vaihteessa 1999. Sopimus kieltää alle 18 vuotiaat lapsisotilaat.
17 vuotias on vielä nuori ja kannattaa käydä lukio kunnialla loppuun ja kasvaa vähän henkisesti. Samalla voi oheistoimintana myös kehittää fyysistä kuntoa ja hankkia itselleen opiskelupaikan. Kun nämä toimenpiteet on tehty, on luotu parhaat edellytykset varusmiespalveluksen suorittamiselle.
Varusmiespalvelukseen kannattaa mennä vähän vanhempana ja ehkä myös jo vähän opiskelleena tai työkokemusta kartuttaneena. Palveluksessa menestymisen kannalta oleellisen tärkeää on henkinen kypsyys, joka osaltaan avaa ovia eteenpäin.
Palvelus kannattaa hoitaa alusta lähtien motivaatiolla ja oikealla asenteella sekä suorittaa AUK1:n ja RUK:n.
Jos tämän jälkeen hulluutta vielä riittää ja Puolustusvoimat kiinnostaa esimerkiksi työnantajana, niin sen ehtii kyllä toteuttamaan myös vähän vanhempana. Sitä varten ei tarvitse 17 vuotiaana suotta kiirehtiä tai ryhtyä tössimään.
0Äänestä
Anonyymi
17 vuotias taitaa olla vielä lapsi armeijaan?
"Kyse on lapsisotilaat kieltävästä kansainvälisestä sopimuksesta, jonka Suomi ratifioi vuosituhannen vaihteessa 1999. Sopimus kieltää alle 18 vuotiaat lapsisotilaat."
"Kyse on lapsisotilaat kieltävästä kansainvälisestä sopimuksesta, jonka Suomi ratifioi vuosituhannen vaihteessa 1999. Sopimus kieltää alle 18 vuotiaat lapsisotilaat."
Olen siis lapsisotilas kun menin 17 vuotiaana armeijaan? Ja sitten 2 vuoden päästä kertausharjoituksiin joita on jatkunut sitten aina välillä
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
17 vuotias taitaa olla vielä lapsi armeijaan?
"Kyse on lapsisotilaat kieltävästä kansainvälisestä sopimuksesta, jonka Suomi ratifioi vuosituhannen vaihteessa 1999. Sopimus kieltää alle 18 vuotiaat lapsisotilaat."
Suoritin varusmiespalveluksen 17 v. 1980-81. Sitten jo täysikäisenä palvelin YK-tehtävissä, Lähi-idässä ja Afrikassa. Sininen baretti- tai kypärä päässä. Mutta, tuo on jo eri asiaa. Ps. Pärjäsin jääkärinä hyvin 17 vuotiaana. Pohjakunto oli jo hankittu lapsuudesta asti. Moni vanhempi kaveri ei meinannut pärjätä. Osa oli katkera iästäni. Ja sekös minua nauratti.
0Äänestä
Anonyymi
" 17 vuotias on vielä nuori ja kannattaa käydä lukio kunnialla loppuun ja kasvaa vähän henkisesti. Samalla voi oheistoimintana myös kehittää fyysistä kuntoa ja hankkia itselleen opiskelupaikan. Kun nämä toimenpiteet on tehty, on luotu parhaat edellytykset varusmiespalveluksen suorittamiselle. " Tuo ei kaikilta osin pidä paikkaansa. Itselläni oli juurikin toisinpäin. Opiskelemaan ehtii kyllä myöhemminkin. Henkinen kasvu tapahtuu, jos tapahtuu. Fyysinen kunto myös.
0Äänestä
Anonyymi
Mielestäni suomessa ei suoriteta armeijaa, vaan varusmiespalvelus. Ranskan legioonassa tai Venäjällä suoritetaan armeijan palvelus. Totaalinen armeijan palvelus suoritetaan Pohjois-Koreassa, siellä palvelus kestää useita vuosia. Ja totaalista se on sen takia, että se suoritetaan Suurelle Johtajalle, ei yhteiskunnalle.
0Äänestä
Anonyymi
Olen. Viiden vanhana taaperona astuin riviin. Nykyään olen kapteeni.
Kyllä vain on armeijassa on oltu. Niistä' vuosista toki jo kotvasen aikaa vierähtänyt. Niitä aikoja ilolla näin aattelen. Olin uljas ratsusotilas hakkapeliitta. Muistan hyvin Breitfeldissä saksinmaalla lokakuussa 1642 kun otimme yhteen vihollisen kanssa. Tykit jylisivät ja taisto oli tuimaa. Ssavuverhon suojasta syöksyimme ratsuinemme miekat tanassa kohti vihollisen rivistöjä, Päästimme suustamme peloittavan huudon "Hugga på.Hakkaa päälle" . Vihollinen säikähtyi, laski allensa ja luikki karkuun. Voitimme taistelun. Kenraali Stålhandskelta sain henkikökohtaisena kiitoksena kolme isokokoista taalainmaan perunaa. "Tack för dig, Vill du ha tre potatis. Det kostar inte" Paistoin perunat nuotiolla viholliselta sotasaaliiksi ottamassani paistinpanussa sianläskin kanssa. Voi miten hyvältä potaatit maistuivatkaan. Hugga på. Seuraavan kerran olin tositoimissa Balkanilla 1877 Gornyi Dubnjakissa. Mutta se on oma tarinansa. Kärsimme niin paljon vilua ja nälkää vuorilla taistellessamme. Oli mukava palata takaisin Suomi sulo pohjolaan.
Itse olin 18 kun aikoinaan Salpitpsto kutsui. Tosin täytyy sanoa että tyrkytin itseäni sinnekkin. Kiinnostava lukea, Olitko muuten Nuijasodassa aikoinaan?
0Äänestä
Anonyymi
Ameriikkalainen kenraali Patton muisteli myös sotineensa edellisessä elämässään, vuosi satoja aiemmin 2. maailmansotaa. Katsokaa elokuva Panssarikenraali Patton.
0Äänestä
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Alle 18 vuotiaat ovat Lapsisotilaita jotka Kansainväiset sopimukset kieltävät
https://maanpuolustus.net/threads/17-v-vapaaehtoisena-armeijaan.3406/
arusmieheksi ei voi nykyään hakeutua alle 18-vuotiaana vapaaehtoisena. Puolustusvoimat kutsuvat uudet asevelvolliset kutsuntoihin sinä vuonna, kun kyseinen ikäluokka täyttää 18-vuotta. Ja jos haluat Puolustusvoimiin töihin sotilaana. Niin yksi kriteeri, mikä pitää täyttyä on toisen asteen tutkinto suoritettu eli lukio, ammattikoulu tai lukio.
Kyse on lapsisotilaat kieltävästä kansainvälisestä sopimuksesta, jonka Suomi ratifioi vuosituhannen vaihteessa 1999. Sopimus kieltää alle 18 vuotiaat lapsisotilaat.
17 vuotias on vielä nuori ja kannattaa käydä lukio kunnialla loppuun ja kasvaa vähän henkisesti. Samalla voi oheistoimintana myös kehittää fyysistä kuntoa ja hankkia itselleen opiskelupaikan. Kun nämä toimenpiteet on tehty, on luotu parhaat edellytykset varusmiespalveluksen suorittamiselle.
Varusmiespalvelukseen kannattaa mennä vähän vanhempana ja ehkä myös jo vähän opiskelleena tai työkokemusta kartuttaneena. Palveluksessa menestymisen kannalta oleellisen tärkeää on henkinen kypsyys, joka osaltaan avaa ovia eteenpäin.
Palvelus kannattaa hoitaa alusta lähtien motivaatiolla ja oikealla asenteella sekä suorittaa AUK1:n ja RUK:n.
Jos tämän jälkeen hulluutta vielä riittää ja Puolustusvoimat kiinnostaa esimerkiksi työnantajana, niin sen ehtii kyllä toteuttamaan myös vähän vanhempana. Sitä varten ei tarvitse 17 vuotiaana suotta kiirehtiä tai ryhtyä tössimään.
17 vuotias taitaa olla vielä lapsi armeijaan?
"Kyse on lapsisotilaat kieltävästä kansainvälisestä sopimuksesta, jonka Suomi ratifioi vuosituhannen vaihteessa 1999. Sopimus kieltää alle 18 vuotiaat lapsisotilaat."
Olen siis lapsisotilas kun menin 17 vuotiaana armeijaan? Ja sitten 2 vuoden päästä kertausharjoituksiin joita on jatkunut sitten aina välillä
Suoritin varusmiespalveluksen 17 v. 1980-81.
Sitten jo täysikäisenä palvelin YK-tehtävissä, Lähi-idässä ja Afrikassa. Sininen baretti- tai kypärä päässä. Mutta, tuo on jo eri asiaa.
Ps. Pärjäsin jääkärinä hyvin 17 vuotiaana. Pohjakunto oli jo hankittu lapsuudesta asti.
Moni vanhempi kaveri ei meinannut pärjätä.
Osa oli katkera iästäni. Ja sekös minua nauratti.
" 17 vuotias on vielä nuori ja kannattaa käydä lukio kunnialla loppuun ja kasvaa vähän henkisesti. Samalla voi oheistoimintana myös kehittää fyysistä kuntoa ja hankkia itselleen opiskelupaikan. Kun nämä toimenpiteet on tehty, on luotu parhaat edellytykset varusmiespalveluksen suorittamiselle. "
Tuo ei kaikilta osin pidä paikkaansa.
Itselläni oli juurikin toisinpäin. Opiskelemaan ehtii kyllä myöhemminkin. Henkinen kasvu tapahtuu, jos tapahtuu. Fyysinen kunto myös.
Mielestäni suomessa ei suoriteta armeijaa, vaan varusmiespalvelus.
Ranskan legioonassa tai Venäjällä suoritetaan armeijan palvelus.
Totaalinen armeijan palvelus suoritetaan Pohjois-Koreassa, siellä palvelus kestää useita vuosia. Ja totaalista se on sen takia, että se suoritetaan Suurelle Johtajalle, ei yhteiskunnalle.
Olen. Viiden vanhana taaperona astuin riviin. Nykyään olen kapteeni.
Oletko kenties joku heistä: https://www.youtube.com/watch?v=BB_kyr38SjM
Kyllä vain on armeijassa on oltu. Niistä' vuosista toki jo kotvasen aikaa vierähtänyt. Niitä aikoja ilolla näin aattelen. Olin uljas ratsusotilas hakkapeliitta. Muistan hyvin Breitfeldissä saksinmaalla lokakuussa 1642 kun otimme yhteen vihollisen kanssa. Tykit jylisivät ja taisto oli tuimaa. Ssavuverhon suojasta syöksyimme ratsuinemme miekat tanassa kohti vihollisen rivistöjä, Päästimme suustamme peloittavan huudon "Hugga på.Hakkaa päälle" . Vihollinen säikähtyi, laski allensa ja luikki karkuun. Voitimme taistelun. Kenraali Stålhandskelta sain henkikökohtaisena kiitoksena kolme isokokoista taalainmaan perunaa. "Tack för dig, Vill du ha tre potatis. Det kostar inte" Paistoin perunat nuotiolla viholliselta sotasaaliiksi ottamassani paistinpanussa sianläskin kanssa. Voi miten hyvältä potaatit maistuivatkaan. Hugga på. Seuraavan kerran olin tositoimissa Balkanilla 1877 Gornyi Dubnjakissa. Mutta se on oma tarinansa. Kärsimme niin paljon vilua ja nälkää vuorilla taistellessamme. Oli mukava palata takaisin Suomi sulo pohjolaan.
Itse olin 18 kun aikoinaan Salpitpsto kutsui. Tosin täytyy sanoa että tyrkytin itseäni sinnekkin.
Kiinnostava lukea, Olitko muuten Nuijasodassa aikoinaan?
Ameriikkalainen kenraali Patton muisteli myös sotineensa edellisessä elämässään, vuosi satoja aiemmin 2. maailmansotaa.
Katsokaa elokuva Panssarikenraali Patton.