Valtakunnansyyttäjä

Valtakunnansyyttäjä menettelee ainoalla oikealla tavalla, jotta OIKEUS tapahtuisi.
Varusmieskuskin aiheuttama onnettomuus täyttää ainakin (törkeän) liikenneturvallisuuden vaarantamisen sekä neljän kuolemantuottamuksen tunnusmerkistöt.
Kuski aiheutti onnettomuuden nimenomaan omalla huolimattomuudellaan ja jätti varmistamatta tasoristeyksen turvallisen ylittämisen.
Siihen olisi riittänyt välttämättömänä viimeisenä keinona yhden henkilön komentaminen ohjaamosta ulos risteykseen varmistamaan turvallinen ylitys.
Jos tasoristeys tiedetään tai koetaan vaaralliseksi, sitä suuremmalla syyllä tuota ulkona olevaa varmistajaa olisi pitänyt ehdottomasti käyttää.
Tasoristeyksen "vaarallisuus" ei todellakaan vähennä kuskin vastuuta, vaan LISÄÄ SITÄ!!!

Peltipoliisin valokuvaama ja ylinopeussakkoon "tuomitsema", suoraa tietä kauniissa kesäsäässä hetkellistä ylinopeutta ajava perheenäiti on ainakin rangaistuksella mitattuna suurempi "rikollinen" kuin tuo tasoristeyksessä töpeksinyt ja pelkällä huolimattomuudellaan sekä saamattomuudellaan neljä kuolemaa aiheuttanut varusmieskuski - siis käräjäoikeuden mielestä.
Olisi ollut tuomioistuinlaitokseltamme vähintäänkin omituinen - jopa riskaabeli - signaali, jos käräjäoikeuden velttoilu olisi saanut jäädä päätöksenä voimaan.
On erittäin tärkeätä, että valtakunnansyyttäjä huolehtii osaltaan siitä, että OIKEUS toteutuu.
Varusmieskuski EI NOUDATTANUT RIITTÄVÄÄ VAROVAISUUTTA, mikä oli ja on tuon onnettomuuden pääsyy ja numero YKSI.

Anonyymi kirjoitti:

Peltipoliisin valokuvaama ja ylinopeussakkoon "tuomitsema", suoraa tietä kauniissa kesäsäässä hetkellistä ylinopeutta ajava perheenäiti on ainakin rangaistuksella mitattuna suurempi "rikollinen" kuin tuo tasoristeyksessä töpeksinyt ja pelkällä huolimattomuudellaan sekä saamattomuudellaan neljä kuolemaa aiheuttanut varusmieskuski - siis käräjäoikeuden mielestä.
Olisi ollut tuomioistuinlaitokseltamme vähintäänkin omituinen - jopa riskaabeli - signaali, jos käräjäoikeuden velttoilu olisi saanut jäädä päätöksenä voimaan.
On erittäin tärkeätä, että valtakunnansyyttäjä huolehtii osaltaan siitä, että OIKEUS toteutuu.
Varusmieskuski EI NOUDATTANUT RIITTÄVÄÄ VAROVAISUUTTA, mikä oli ja on tuon onnettomuuden pääsyy ja numero YKSI.

Lue lisää

Onnettomuusjunan kuljettaja oli aikataulustaan myöhässä ja oli jo kerinnyt kiihdyttää yli sallitunnopeuden edelliseltä asemalta lähtiessään. Tätä ei koskaan huomioitu tutkinnassa. Varusmiehellä ei ollut mitään mahdollisuustta havaita talvella aamuhämärässä lumen ja metsän keskeltä maastovärein maalattua vihreä-valkoista junaa, joka lähestyi tasoristeystä ylinopeudella.

Ei joudu. VR on valtion yhtiö ja tutkinnan suoritti poliisi. Varusmies on varusmies ja kapiainen on kapiainen. Valtionsyyttäjäkin on valtion leivissä. Vastaavia tapauksia ollut muitakin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei joudu. VR on valtion yhtiö ja tutkinnan suoritti poliisi. Varusmies on varusmies ja kapiainen on kapiainen. Valtionsyyttäjäkin on valtion leivissä. Vastaavia tapauksia ollut muitakin.

Lue lisää

Voivatko vielä 2020-luvun ihmisillä olla oikeuskäsitykset noin käsittämättömällä tavalla sikin sokin??
Nyt joku tollo syyttää jopa junankuljettajaa ja toinen vieläpä armeijaa!! Nyt OIKEUS hakee ainoastaan ylemmän OIKEUDEN PÄÄTÖSTÄ - eikä sitä ratkaista Suomessa sentään edes 2 miljoonan ihmisen adresseilla eli huutoäänestyksillä eikä edes täällä s24:ssa eikä armeijassa eikä VR:ssä. Tuomioistuinlaitos syyttäjineen ja puolustajineen on Suomessa sitä varten.
Varusmieskuskilla oli vaikka miten monta mahdollisuutta varmistua siitä, että radan ylitys voi tapahtua täysin turvallisesti.
KYSYMYS KUULUU EDELLEEN (varmasti vielä hovioikeudessakin): montako tuo kuski noista MAHDOLLISUUKSISTAAN KÄYTTI ja mitkä jätti käyttämättä??
Vai lähtikö kuski ylittämään rataa täysin "lottona" vain siksi, että:
"enpä-nyt-satu-takaviistoon-kuitenkaan-tässä-kelissä-näkemään-mitään-tästä-lämpimästä-istuimestani-ja-harvoinpa-tässä-junia-kulkee..."
Ainakin itselleni autokoulussa opetettiin ensin teoriatunnilla ja myös ajotunneilla, että tasoristeyksen turvallinen ylittäminen on varmistettava tarpeen mukaan vaikka painamalla korva kiinni ratakiskoon (ikivanha konsti). Paljastaa jo melko kaukana kulkevan junan - tosin myös loittonevan.
Inssiajo meni hylkyyn armotta aina, jos ylitti tasoristeyksen autoradio soiden tai vaihtamatta pykälää pienempään tai avaamatta sivuikkunaa - pysähtymisestä puhumattakaan. Muistaakseni myös pitkät valot vaadittiin vaihtamaan ennen tasoristeystä puolikkaisiin, jotta veturin paiskarin keila erottuisi paremmin pimeässä ja/tai hämärässä.
Lisäksi opetettiin, että myös jarruja on hyvä keveästi kokeilla, kuten ennen lossille ajoa.

Anonyymi kirjoitti:

Voivatko vielä 2020-luvun ihmisillä olla oikeuskäsitykset noin käsittämättömällä tavalla sikin sokin??
Nyt joku tollo syyttää jopa junankuljettajaa ja toinen vieläpä armeijaa!! Nyt OIKEUS hakee ainoastaan ylemmän OIKEUDEN PÄÄTÖSTÄ - eikä sitä ratkaista Suomessa sentään edes 2 miljoonan ihmisen adresseilla eli huutoäänestyksillä eikä edes täällä s24:ssa eikä armeijassa eikä VR:ssä. Tuomioistuinlaitos syyttäjineen ja puolustajineen on Suomessa sitä varten.
Varusmieskuskilla oli vaikka miten monta mahdollisuutta varmistua siitä, että radan ylitys voi tapahtua täysin turvallisesti.
KYSYMYS KUULUU EDELLEEN (varmasti vielä hovioikeudessakin): montako tuo kuski noista MAHDOLLISUUKSISTAAN KÄYTTI ja mitkä jätti käyttämättä??
Vai lähtikö kuski ylittämään rataa täysin "lottona" vain siksi, että:
"enpä-nyt-satu-takaviistoon-kuitenkaan-tässä-kelissä-näkemään-mitään-tästä-lämpimästä-istuimestani-ja-harvoinpa-tässä-junia-kulkee..."
Ainakin itselleni autokoulussa opetettiin ensin teoriatunnilla ja myös ajotunneilla, että tasoristeyksen turvallinen ylittäminen on varmistettava tarpeen mukaan vaikka painamalla korva kiinni ratakiskoon (ikivanha konsti). Paljastaa jo melko kaukana kulkevan junan - tosin myös loittonevan.
Inssiajo meni hylkyyn armotta aina, jos ylitti tasoristeyksen autoradio soiden tai vaihtamatta pykälää pienempään tai avaamatta sivuikkunaa - pysähtymisestä puhumattakaan. Muistaakseni myös pitkät valot vaadittiin vaihtamaan ennen tasoristeystä puolikkaisiin, jotta veturin paiskarin keila erottuisi paremmin pimeässä ja/tai hämärässä.
Lisäksi opetettiin, että myös jarruja on hyvä keveästi kokeilla, kuten ennen lossille ajoa.

Lue lisää

Käytännössä onnettomuuden välttäminen on silti arpapeliä junien suuren nopeuden ja usein olemattoman näkyvyyden takia. Sillä aikaa kun tulet kiskoilta autoon ja ajat auton ylikäytävälle, juna on lähestynyt 30 m/s, kolmessa sekunnissa 100 m, käytännössä monta sataa metriä.

Onpa taas logiikkaa kerrakseen. Tuota samaa ajatustahan erilaiset sosiaalitantat ovat aina uikuttaneet: eli rikoksentekijä ei ole ikinä syyllinen rikokseensa, vaan ympäröivä paha ja ymmärtämätön yhteiskunta.
Jos tasoristeyksen ylittäminen on jollekin arpapeliä, sellaisen arpojan on ehdottomasti kierrettävä tasoristeykset kaukaa - AINA.
Vastuuntuntoinen henkilökuljetuksen kuski käskee yhden tai tarpeen mukaan kaksi vahtia turvaamaan kulun tasoristeyksessä. Tämä olisi ollut ainoa vaihtoehto onnettomuuden estämiseksi - tai sitten kieltäytyä ajamasta radalle, JOS EI NÄE TULEEKO JUNA. Se on erittäin pätevä syy kieltäytyä ajamasta radalle.
Tasoristeysonnettomuudessa syyllinen on AINA RADALLE AJANEEN JA RAUTATIEN LIIKENNETTÄ HÄIRINNEEN AJONEUVON KULJETTAJA. PISTE. Uikuttakaa, mitä huvittaa, mutta se ei lakia muuksi muuta.
Varmaan tämän sivun pikku mussukoiden mielestä pitäisi syyttää vielä ratakiskot valmistanutta terästehdasta., radan rakentanutta topparoikkaa ja ratapölkkyjen sekä junan moottorin ja laakereiden valmistajaakin - mutta ei missään tapauksessa sitä, joka pelkällä VAROMATTOMUUDELLAAN JA HUOLIMATTOMUUDELLAAN aiheutti vakavan onnettomuuden. Penkin ja ratin välissä.
Niinkö?