Sairastavuusideksit itä- länsi

Tuskin ruokavaliolla on merkittäviä muutoksia. Samoin alkoholinkäytössä ei ole eroja maakuntien/sairaanhoitopiirien välillä. Suurempi selitys saattaisi olla energiankulutus suhteessa syömiseen.

Aikaisempina vuosina on mediassa väitetty, että sydäntaudit kuuluvat Länsi-Suomen geeniperimään, mutta noiden tilastojen mukaan väite ei pidä paikkaansa. Veikkaan, että on otettu vain muutaman sairauden tilastot tutkimukseen, ei esim. kaikkia sydän- ja mielenterveyssairauksia.

Jonkinlainen tilastokikkailu on varmasti kyseessä.

Miettikää nyt edes järjellänne, ikärakennetta näiden alueiden välillä?

Miksi pk- seudulla ei ole tauti tilastoa samaa luokkaa kun sinne on idästä suurin osa nuorisoa muuttanut?

Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 vedettiin rajat Ruotsin ja Venäjän välille. Nyt tutkimukset osoittavat, että raja päteen edelleen elintapojen, sairauksien ja kuoliniän esiintymistavoissa!
Siis vieläkin entisellä suomalais-ruotsalaisella alueella edelleen ihmiset elävät parempaa elämää, kuin entisellä suomalais-venäläisellä alueella!
Mielenkiintoinen tutkimustulos. Laaja artikkeli viikonlopun Aamulehdessä karttakuvineen kaikkineen! Lähes 700 vuotta vanha raja jakaa vieläkin suomalaiset kahtia!

Tuo raja on ihan todellinen vaikka erikoiselta tuntuukin mutta itä on tosi kaukana lännestä ihan kaikilla mittareilla. Aitona lännen ihmisenä tunnen oloni jotenkin vieraaksi rehvakoiden ja ylisanaisten itäisten seurassa eli ns.lupsakoiden parissa. Itäiset pitävät tietysti läntisiä tylsintä, totuuden torvina.

Kyllähän se idän ja pohjoisen asukkaiden huono terveys johtuu liiasta eläinperäisten rasvojen syömisestä, kuten sianliha, naudanliha, voi, rasvainen maito.

Voihan tuohon vaikuttaa myös se, että etelässä kaikki terveydenhoito ja erikoislääkärit on helposti tavoitettavissa. Idässä on pitkät matkat lääkäriin ja ensiapuunkin. Idässä ei joka kolotuksen takia mennä bussipysäkille varttumaan bussia, jolla pääsisi 20 kilometrin päässä olevalle terveysasemalle!

Hk,n sininen,ja kalja. Se Miehen tiellä pittää. Hiiteen nää terveysintoilijat. Syökööt heiniä,ja kärsikööt.

Eikös Pekka Puska, tuo Kelan tutkija, tutkinut Itäsuomalaisten sydän sairausriskiä ja opettanut heitä syömään kevyesti ja karttamaan voita? Margariinin avulla terveys koheni koko alueella, ainakin Puskan tutkimuksen mukaan!

Olisiko siinä syytä, että maaseudulla joukkoliikenne on mennyt niin vähäiseksi, ettei pääse bussilla terveyskeskukseen kuin kerran tai pari päivässä, tai ehkä bussi ei edes kulje kuin muutaman kerran viikossa. Nyt ei enää Kela-taksitkaan kulje kuin sattumalta, jos keikka sattuu kelpaamaan taksikuskille, ja jos ne jossain kulkevat niin lähinnä kaupungeissa. Siinä sitten oireet pitkittyvät, pahenevat ja krooonistuvat, ja jos ei ole akuutisti välttämätöntä pääsätä lääkäriin, seurataan oireita vain itsekseen.

Taataanko muutenkaan maaseudulla asuville mahdollisuus päästä terveyskeskukseen, vai karkaavavatko terveyspalvelut vieälkin kauemmaksi ja keskittyvät kaupunkeihin, kun terveyskeskuksetkin sijaitsevat joidenkin kotoa jo useiden kymmenien ilometrien päässsä?

Kun ei pääse ajoissa hoitoon terveyskekuseen, ja jos ei pääse työtöterveshuoltoon, siinä alkavat, pitkittyvät ja pahenevat monet krooniset sairaukset ja se maksaa paljon enemmän kuin hyvin järjestetty kaikkia kanslaisia koskeva julkinen terveydyenjuolto.

Diagnoosi ja hoito pitäisi saada mahdollisimman varhain, ja jotta se voisi toteutua, terveyskeskuskiin päitäisi palkata enemmän lääkäreitä. Maaseudulla on lääkäripula ja usein käytetään tilapäistä vuokratyövoimaa, koska syrjäisiin terveyskeskuksiin on vaikea saada vakituisisa lääkäreitä ja jatkuva jääkäripula on tosiasia. Mene siinä sitten lääkärin, kun sellainen on harvinainen ilmestys.

On korkea aika pitää huolta myös syrjäseudulla asuvien hyvästä terveydenhuollosta. Sairaanhoitaja ei saa estää pääsyä terveyskeskukseen siksi, että terveyskesuksessa on liian vähän lääkäreitä ja siksi liian vähän vastaanottoaikoja.

Ruotsinkielisillä alueilla on varaa syödä paremmin ja terveydenhoito pelaa ennalta ehkäisevästi.