Mustamaalarit

Totta.
"Olen todella järkyttynyt, että jotkut uskoviksi kristityiksi itseään tituuleeraavat voivat oikeasti vajota näin alas. Sitten uskotaan sokeasti näihin herjaajiin ja pahoihin juoruihin, sen sijaan, että otetaan itse selvää asioista suoraan lähteestä. Juorut leviävät ja asiat paisuvat. Raamattu sanoo, että saatana on valheen isä ja älä anna väärää todistusta lähimmäisestäsi."

"Rikoslain mukaan kunnianloukkaukseen syyllistyy se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Kunnianloukkauksesta on kyse myös silloin, kun henkilö myös muilla tavoin halventaa toista." -
Poliisin sivuilta

Onpa surullista, että nykymaailmassa toimitaan aloittajan kuvaamalla tavalla. Ei kuulosta ollenkaan uskovaisten touhuilta, ei ainakaan helluntailaisten... eikä todellakaan Jumalan lasten.

Mutta elämä on... Elämä on vertauskuvallisesti jatkuvaa tasapainottelua veitsen terällä. Vaa'an kahdessa astiassa ovat vastakkain hyvyys ja pahuus, ne tasapainottavat toinen toistaan.

Monesti hengellisissä piireissä vastakkain ovat vastuuttomat herjaajat, jotka ansaitsevat tuomionsa jo nyt, ja uhrit, jotka Jeesus tulee käännyttämään ovelta myöhemmin. Näkökyky on sumentunut eikä totuudellakaan ole enää niin väliä, kunhan oma julkisuuden kuva pysyy puhtaan ja moitteettoman näköisenä. Ikuinen elämä odottaa.

Toisinaan tavataan unohtaa, että ikuisessa elämässä ei ole kyse siitä, että elää ikuisesti, vaan pitää pystyä elämään itsensä kanssa, kaikkine luurankoineen kaapissa. Ihmiselle, jolta puuttuu omatunto sekä käsitys oikeasta ja väärästä, se ei ole mikään ongelma.

Ei pahanpuhuminen, juoruilu ja panettelu taida olla pelkästään helluntailaisten vitsaus, sillä samaa esiintyy myös vapaakirkollisuudessakin. Eikä seurakunnassa tarvitse olla kuin yksi tai kaksi pahanpuhujaa, niin koko seurakunta saa sellaisten puhumisista niin huonon maineen, että luotto menee miinukselle rehellistenkin osalta.

Joutuessani aikoinaan pahanpuhumisen ja panettelun kohteeksi erään pienessä vapaaseurakunnassa uskonveljen taholta ja murehuttaessa mieleni, niin olisikohan Isä Jumala puuttunut tilanteeseen, koskapa tuo seurakunta lakkasi olemasta seurakunta ja porukat hajaantuivat kuka minnekin.

Kun Isä Jumala kääntää kuningasten ajatukset, niinkuin vesiojat, niin eipä siinä seurakunnallakaan ole vastaankänittämistä lakkautuspäätöksissä, jotka Isä Jumala tekee..