Täällä kerrotaan neuvostojoukkojen tuhoutuneen taistelussa, parhaiden taistelijoiden kaatuneen ruumiskasoiksi ja tappioiden olleen 60% koko hyökänneen joukon vahvuudesta, joka tarkoittaisi ns. valiojoukkojen tuhoutuneen lähes kokonaan. Panssareitakin tuhottiin tienvieret täyteen.
Sitten kuulema suomalaiset partiot kertoivat taaksapäin kulkevista junista täynnä panssareita ja joukkoja. Jos venäläisten tappiot tosiaan olivat tuota luokkaa, ketä niissä vaunuissa oli ja miksi ne siirrettiin minnekään, olemattomat rippeet.
Joku siis valehtelee.
Ja miksi venäläiset sairastuivat punatautiin hyökättyään Kannakselle? Siitähän voisi päätellä, että parempaan hygieniaan tottuneet venäläiset saivat tartunnat epäsiistien suomalaisten asemista. Onhan Linna kuvannut, kuinka vastenmielistä äitiensä hyysäämille suomalaispojille oli itse pestä edes omat puseronsa.
Herääkin kysymys, saavutettiinko torjuntavoitto biologisella sodankäynnillä, vaikka se olikin kansainvälisissä sopimuksissa kielletty.
Sitten kuulema suomalaiset partiot kertoivat taaksapäin kulkevista junista täynnä panssareita ja joukkoja. Jos venäläisten tappiot tosiaan olivat tuota luokkaa, ketä niissä vaunuissa oli ja miksi ne siirrettiin minnekään, olemattomat rippeet.
Joku siis valehtelee.
Ja miksi venäläiset sairastuivat punatautiin hyökättyään Kannakselle? Siitähän voisi päätellä, että parempaan hygieniaan tottuneet venäläiset saivat tartunnat epäsiistien suomalaisten asemista. Onhan Linna kuvannut, kuinka vastenmielistä äitiensä hyysäämille suomalaispojille oli itse pestä edes omat puseronsa.
Herääkin kysymys, saavutettiinko torjuntavoitto biologisella sodankäynnillä, vaikka se olikin kansainvälisissä sopimuksissa kielletty.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Todelliset+tappiot+olivat+30+%+luokkaa,+Lenväslaihon+kirjassa+on+tämän+kuuluisan+taistelun+panssarituhot+oikein.+Yritettiin+kovasti+ISU-152+saaliiksi,+sen+telat+korjattiin,+mutta+veli+v+tulikin+hakemaan+sen+takaisin.
Suomi sai sotasaaliiksi ei vain yhtä vaan peräti kaksi ISU:ta.
Joista se toinen on nähtävillä ps-museossa. Toinen sotasaalis sai osuman taistelussa ja tuhoutui. Kesällä 44 saatiin saaliiksi myös kymmenkunta T-35:ää.
Se toinen JS152 hylättiin kun se juuttui kiinni pehmeään ojaan. Kaitpa sekin sitten tuhottiin polttamalla. Sotasaaliiksi saatiin T-34 vaunuja ja useimmat oli vielä uudempaa 85mm tykillä olevaa mallia
Vanhat jermut kertoivat punataudista kaikilla rintamilla.
Joosepin porukalla se oli kuitenkin suurempana haittana. Sinänsä mielenkiintoista kummasta löyhkäsi enemmän verinen paska molempien tavattua toisensa aselevon jälkeen. Se veriset sontakalsarit omaava punataudista toipunut uhosi punataudista toipumaan pain olevalle suomalaiselle molempien toipuvan sotaan saksalaisia varten. Eikös jenkki toisaalta auttanut mussikkaa tässä, koska lähetti näille vessapaperiin tottumattomille perseen pyyhettä kesäksi 44. Suomalainen pyyhki verisen perseensä kesällä 44 lehdellä.
Suomessa WC-paperin valmistus aloitettiin Nokian paperitehtaalla vuonna 1902. G. A. Serlachius Oy:n Mäntän tehtaalla aloitettiin valmistus vuonna 1908. Joten älä jauha paskaa. Suomen sotilailla oli käytössä wc-paperia 1944. Täällähän syttyivät sähkövalotkin ensimmäisenä Venäjän imperiumissa jo v. 1882.
Niin tosiaan. Sanotaan aina, että neukku tarvitsi joukot muualla. Mitkä joukot jos suomalaiset olivat tuhonneet lähes tyystin kaikki.
KUKAAN EI OLE VÄITTÄNYT niitä tuhotuiksi, mutta ne oli kuluneet sen verran ettei niistä ollut enää läpimurtoon! Ne siirrettiin selustaan täydennykseen ja sitten Berliiniin!
Et nyt ymmärrä koko asiaa. Hyökkääjä eli marsalkka Govorov ilmoitti, ettei eteenpäin päästä ELLEI Stalin anna lisäjoukkoja!
Ja NÄITÄ JOUKKOJA ei Stalin Suomen suuntaan antanut vaan ne suunnattiin Keski=Eurooppaan!
------mutta ne oli kuluneet----
Joukot eivät kulu kuten vaatteet. Kuluminen on vain kiertoilmaus sille kun sotilaita kaatuu, haavottuu ja joutuu vangeiksi eli TAPPIOILLE. "Kulunut" joukko on kärsinyt isot tappiot eikä se asia venkoilevin kiertoilmauksin muuksi muutu.
Mysteeriksi jää että keitä tai mitä joukkoja Kannakselta siirrettiin jos Suomi oli tuhonnut suurimman osan.
” Mysteeriksi jää että keitä tai mitä joukkoja Kannakselta siirrettiin jos Suomi oli tuhonnut suurimman osan.”
Oletko hidasälyinen? Tuhotuiksi niitä ei ole väittänyt kukaan, mutta ne olivat taisteluissa niin kuluneet, ettei niillä enää päästy eteenpäin!
Hyökkääjä eli marsalkka Govorov ilmoitti, ettei näillä pääse eteenpäin ELLEI Stalin anna lisäjoukkoja!
Ja NÄITÄ JOUKKOJA ei Stalin Suomen suuntaan antanut vaan ne suunnattiin Keski=Eurooppaan!
Punataudissa tai elottomina makasivat elokuussa 1944. Punataudista tervehtyneitä alettiin siirtää Latviaa raiskaamaan.
Kesällä 1944 rautatieyhteydet oli toimivat ja tiestökin jäi aika ehjänä suomalaisten perääntyessä. Mottipartiot raportoi Suomeen kuinka panssareita vedettiin pois rintamilta jo heinäkuun puolivälissä, eli hetimiten sen jälkeen kun neukuille pantiin stoppi.
Jos rautatieyhteydet toimi 1944 Kannaksella, niin logistiikkakin toimi.
Sitä Mottipartiot ei nähneet, oliko kyseessä tuhottujen / vioittuneiden vaunujen kuljetus korjaamoille. Samoin tykistöäkin oli kuljetusjunien vaunuihin lastattuna matkalla taaksepäin.
Sitäpaitsi Lend-Lease - Studebakerit (n. 400km tankillisella) ja GMC:t oli toimintamatkaltaan n. 500 km yhdellä tankillisella.
Studebaker US6 2½-ton 6x6 truck
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Studebaker_US6_2½-ton_6x6_truck
GMC CCKW 2½-ton 6x6 truck
https://en.m.wikipedia.org/wiki/GMC_CCKW_2½-ton_6x6_truck
Ei kait niin typerää komentajaa liene missää, joka kesken taistelun, jossa ei vieläpä ole tapahtunut mitään ratkaisua voiton suhteen, alkaa heikentää voimiaan. Nyt vaan oli rysssä saanut pataan riittävästi ja piti lähteä luomaan joukkoja uudelleen taistelukelpoiseksi.
Mäkelä Jukka L. Salaista palapeliä -kirja kertoo näin:
Sivulla 81-82 kerrotaan partion vaiheista Perkjärven radan varrella ja tarkka päivämäärä kuinka 14.7. kaikki muuttui. Sinä päivänä laskettiin lähes 400 vauunua täysin kuormattuna ja useita kymmeniä miehistönkuljetusvaunuja matkalla Leningradiin. Sama jatkui seuraavina päivinäkin jopa 200 vaunun tavaravaunumäärillä ja kymmenillä miehistönkuljetusvaunuilla.
Kyse on samasta partiosta, josta Esa Anttalan Päämajan kaukopartio -kirjakin kertoo. Samoin se kuinka 2 miehinen partio toi heille kävellen läpi linjojen lisää paristoja. Tuokin mainitaan molemmissa kirjoissa.
Sivulla 252 kerrotaan edelleenkin kuinka 14.7.1944 Perkjärven radan kautta alettiin kuljettaa kalustoa Leningradiin päin.
Mäkelä Jukka L. Salaista palapeliä - Tiedustelupalvelua ja tapahtumia talvisodan ja jatkosodan vaiheilta, WSOY, 1964, 270 s.
Kannaksen partiot sähkötti että kalustoa täynnä olevia junia virtaa taaksepäin. Juhannuksena suunta oli Viipuriin!
Esa Anttalan Päämajan kaukopartio, (1961 5. painos) -kirjassa on ehkä paras kuvaus tuosta partioreissusta:
Suurhyökkäyksen pyörteissä ahtaalla Kannaksella, sivut 137-205
s. 151 alkaa kerronta junista.
-Juhannuspäivän jälkeen oltiin uudessa paikassa ja seuraavana päivänä junat oli täynnä tavaraa kohti Viipuria...
s. 153-154 "Liikenne oli tavattoman vilkasta ja junia kulki jatkuvasti Viipurin suuntaan. - Saimme laskea rauhassa panssarivaunujen lukumäärän, tykit ja jopa tykkien kalipeerinkin. Mutta tämä vain avovaunuista. Onneksi niissä kuljetettiin raskaita aseita.
(Luultavasti?) jo seuraavana päivänä sitten olikin jo näin:
s.155 Sinä yönä alkoi kulkea myös pitkiä sairasjunia Leningradiin - täynnä haavoittuneita.
Sitten ollaankin jo heinäkuun puolivälissä:
s. 169 Veturi tuli näkyviin ja ensimäiset vaunut samoin: avovaunuja. Kaikki vaunut olivat avovaunuja. Mitä kummaa? Kaikki vaunut on lastattu täyteen tykkejä - panssarivaunuja - autoja - ilmatorjuntatykkejä ka -konekiväärejä. Joku on tullut hulluksi.Viipuriinhan niitä piti viedä! ... Ja tuskin oli tämän junan ääni lakannut kuulumasta, kun kaukana kohahteli taas höyryveturin puuskutus ylämäessä. Raskas oli tämäkin juna, niinpä sitä veti kaksi veturia. samaa lastia... Leningradiin.
Ihanko ulkolukua?
<<Onhan Linna kuvannut, kuinka vastenmielistä äitiensä hyysäämille suomalaispojille oli itse pestä edes omat puseronsa.>>
Linna itse ei tunnetusti peseytynyt ja haisi järkyttävästi kaikelle sille inhalle, mille pesemätön ihminen likaisine rytkyinee haisee useiden viikkojen pesemättömyyden jälkeen.
Lisäksi Linna halvensi lottia Tuntemattomassaan, mutta otti sitten lotan puolisokseen... likö saanut semmoisen kuin kirjassaan, jossa lotat esitteli...
Tapio Tiihonen Ratkaisu Kannaksella 1944 - Neuvostoliiton Suomen valloitusyrityksen hyökkäyssuunta Karjalan Kannakselta Helsinkiin.
s. 63
Generalissimus Stalin johti ( mm. salaisen reservikunnan päällikkö Zukovin avustuksella ) dialektisella yksinkertaisuudella strategisten sotatoimien etenemistä, kun 13.7. oli määrä alkaa Ukrainan suurhyökkäys. Leningradin rintaman komentaja sai Generalissimukselta sähkeen, jossa oli käsky: viisi divisioonaa on heti siirrettävä Suomen rintamalta Leningradiin, kaikkine varusteineen muihin tehtäviin.
Govorov sähkötti vastalauseensa ja ilmoitti voivansa valloittaa Helsingin kahden viikon kuluessa. Tunnin kuluessa tuli Stalinin vastaus. ” Joukot tarvitaan saksalaisia vastaan. Sota ratkaistaan Berliinissä eikä Helsingissä. Te vastaatte hengellänne, että joukot kaikkine varusteineen ovat Leningradissa määräaikana.”
Jukka L. Mäkelä Teräsvyöry murtuu. 1975 WSOY.
Suomalaiset saivat käsiinsä tuon Stalinin käskyn heti pikapuolin melkein livenä. Jukka L.Mäkelä pohtii vuonna 1975 ilmestyneessä teoksessaan Teräsvyöry murtuu - kuinka (muka) radiotiedustelumme olisi kaapannut tuon Stalinin käskyn Govoroville. Mäkelä painottaa: "Radiotiedustelumme se ei missään tapauksessa ollut" Ilmeisesti Stella Polariksen mukana meni tuokin tieto Ruotsiin kuinka ja miten suomalaiset tuon tärkeän tiedon saivat kaapattua. Mäkelä selvittää Turkissa olleen suomalaisten tiedustelupalvelun salainen radioasema ja että se käytti paikallisen tiedustelupalvelun antamia tietoja. Niiden alkuperäinen lähde on tosin jäänyt hämärän peittoon. Mäkelä pohtii Stalinin käskyn tulleen ilmeisesti Turkista Päämajaamme tiedoksi. Stalinin viisinumeroista koodia suomalaiset eivät pystyneet purkamaan. Toisekseen Tiihonen puhuukin nyt (2000 luvulla) paremmin informoituna sähkeestä. Löytiköhän Tiihonen Leningradin rintaman, tai armeijakuntien sota-arkistoita dokumentin tuosta Stalinin sähkeestä Govoroville?
(Onko tietoa asiasta kyseli eräs Pussinperä aikoinaan...)
Tiltuhan se valehtelee ettei muka mitään torjuntavoittoa ollutkaan. Samoilla linjoilla tuntuu olevan Suomen ruotsalaisen historian oma profeetta, Henrik Meinander!
Mutta olihan se kuitenkin.
B. O. Alholm kertoo Henrik Meinanderista erikoisen jutun kirjassaan Toisinajattelija suurlähettiläänä.
Suomen ruotsalaisen historian oma profeetta, Henrik Meinander, väittää Tasavallan tiellä -kirjassaan, kuinka kesän 1944 Kannaksen karkuunjuoksu ei todellakaan ollut mikään Torjuntavoitto. Meinanderin mielestä tuon jopa aivan perättömän termin Oesch lanseerasi kirjaansa Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella v. 1944.
Henrik Meinander: Tasavallan tiellä: Suomi kansalaissodasta 2000-luvulle. (Finlands historia 4, 1999.) Suomennos: Paula Autio. Espoo: Schildt, 1999. ISBN 951-50-1055-1.
B.O. Ahlholm: Toisinajattelija suurlähettiläänä, Tammi 2001
Oesch K.L.: Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella v. 1944
Otava, 1956, 216 s., 1. painos
Tarkistin asian ja näin se Suomen ruotsalaisen sinikeltaisen sotahistorian oma profeetta kirjoitti: JR 61 nostettiin Suomen pelastajaksi, kuten muissakin Meinanderin sota-aikaa käsittelevissä kirjoissa...
Henrik Meinander: Tasavallan tiellä: Suomi kansalaissodasta 2000-luvulle. (Finlands historia 4, 1999.) Suomennos: Paula Autio. Espoo: Schildt, 1999. ISBN 951-50-1055-1.
"Kyseessä ei tosiaankaan ollut torjuntavoitto" Näin siis Suomen ruotsalaisten oma (sota) historian professori Meinander kirjassaan. Miksiköhän muuten aina tarvitaan hurreille oma historian kirjoitus?
Sivu 233: "Puna-armeijan suurhyökkäys käynnistyi Karjalan kannaksella kesäkuussa 1944 kolmen päivän kuluttua länsiliittoutuneiden maihinnoususta Normandiaan. Odotellessaan, miten maihinnousu onnistuisi, Neuvostoliitto iski Saksan puolustusjärjestelmän heikoimpaan kohtaan -Etelä-Suomeen. Heinäkuun puolivälissä 1944 sen hyökkäyksen painopiste siirtyi Baltiaan ja Valko-Venäjälle."
Sivu 236: "Juhannusaattona 23. kesäkuuta venäläiset olivat yrittäneet sitkeästi päästä sen kapean lahden yli, joka erotti Viipurin Tienhaarasta ja Viipurinlahden länsirannasta, mutta suomenruotsalainen JR 61 -rykmentti oli torjunut kerran toisensa jälkeen."
Sivu 237: "Nopea vetäytyminen Karjalan kannakselta oli ajoittain jopa paniikinomaista - kyseessä ei tosiaankaan ollut torjuntavoitto. Viipurin länsi- ja pohjoispuolella onni kuitenkin kääntyi sitkeiden taisteluiden jälkeen Suomen eduksi."
Sivu 238: "Niinpä runsaan kymmenen vuoden kuluttua sodan päättymisestä alettiin puhua torjuntavoitosta. Ilmaisun keksi tiettävästi 1956 kenraaliluutnantti K. L. Oesch, joka oli johtanut operaatioita Kannaksella eikä kaihtanut näitä taisteluja käsittelevän kirjansa jälkisanoissa kutsua lopputulosta "suureksi torjuntavoitoksi". Oesch korosti, että Viipurin pohjois- ja eteläpuolen sitkeä vastarinta oli helpottanut huomattavasti poliittisen johdon yrityksiä päästä solmimaan siedettävä rauha. Vaikka Oesch venytti voiton käsitettä tässä kohdin suorastaan absurdisti, hän oli kuitenkin asiallisesti oikeassa."
---
Miten asiat OIKEASTI MENIKÄÄN?
Kuten JR 61:n "valtavista tappiostakin näkee (!) niin kyllähän kyseessä oli Suomen ruotsalaisisttain SUURTAISTELU...
Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944
Tappioista kerrotaan näin s. 43:
JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat.
JR 61 vaihdettiin taakse elokuun alussa.
"Tienhaaran taistelu oli Viipurin luoteispuolella, Tienhaarassa, jatkosodan loppuvaiheessa käyty taistelu. 22.-25.6.1944 käydyssä taistelussa Neuvostoliitto yritti murtaa Suomen puolustuksen ja avata tien Helsinkiin siinä kuitenkaan onnistumatta. Everstiluutnantti Alpo Marttisen johtama JR 61 saavutti keskitetyn tykistön tulituen avulla torjuntavoiton ylivoimaisista neuvostojoukoista."
Onko Henrik sinikeltainen Tiltu?
Liekkö Henrik kirjoittanut yhtään kirjaa sotahistoriaan liittyen, jossa ei olisi Sextiettanista, (JR 61) tehty Suomen unohdettua pelastajaa.
Åke parka höynättiin tekemään pari surkeaa, tapahtumiltaan ihan "sillisalaattielokuvaa", jota ei mm. Ruotsissa juuri kukaan katsonut.
Åke sanoikin että ruotsalaiset ei ymmärrä sodasta mitään.
"Ruotsalaiset eivät ymmärrä sodasta mitään!"
Perjantai 18.1.2008
Åke Lindman tuohtui Tali-Ihantala 1944 -elokuvansa nyrpeästä vastaanotosta Ruotsissa.
Näin elokuvaa haukuttiin
"Ei ole mitään isompaa syytä nähdä tätä draamadokumenttia taisteluista, joissa suomalaiset onnittelevat itseään osoittamastaan urhoollisuudestaan."
Svenska Dagbladet, joka antoi elokuvalle kaksi tähteä viidestä.
Ohjaajakonkari Åke Lindmanin elokuvaa Tali-Ihantala 1944 kritisoidaan yliampuvaksi ja tylsäksi.
- Voi herranjumala, Åke Lindman totesi, kun hän kuuli Tali-Ihantala 1944 -elokuvansa Ruotsissa saamista arvioista.
Perjantaina Ruotsissa ensi-iltaan tullut Lindmanin sotaelokuva sai naapurimaassa tyrmäävän vastaanoton. Osa lehdistä lyttäsi elokuvan täysin.
Tali-Ihantalaa kuvaillaan arvosteluissa muun muassa yksityiskohdillaan mässäileväksi ja vain sotaveteraaneja kiinnostavaksi unipilleriksi. Pisteitäkään ei elokuvalle paljoa irtoa: useat ruotsalaislehdet antavat sille vain yksi tai kaksi pistettä viidestä.
Åke Lindman sanoo, että kommentit ovat masentavia. Hän ei myönnä olevansa pettynyt, mutta ihmettelee kuitenkin ruotsalaisten haukkuja.
- Ne ovat sen verran tyhmiä, ruotsalaiset. Näköjään he tietävät sodasta paremmin kuin me, Lindman murahtaa.
Mässäilyväittet ihmetyttävät
Erityisen ärsyyntynyt Lindman on Svenska Dagbladetin arviosta, jossa elokuvaa väitetään lähinnä suomalaisten oman hännän nostatukseksi.
- Se on helppoa sanoa, kun ei ole sodassa ollutkaan muutamaan sataan vuoteen. Meidän miehet taistelivat elämästä, mutta he eivät voi sitä käsittää. Minusta tuntuu, että nyt on puuttunut todellisuudentajua ruotsalaisilta.
Lindman ei ymmärrä myöskään ruotsalaislehtien väitettä siitä, että elokuvassa mässäiltäisiin sotasaavutuksilla.
- Venäläisiä oli 140 miljoonaa, meitä neljä miljoonaa. Me emme yliarvioi, vaan kerromme juuri niin kuin se oli. Ja suomalainen ei takuulla kerro kehumalla. Me yritimme sydämestämme saakka, ja meillä on kaikki syy olla ylpeitä siitä.
Lindmanin mukaan hänen elokuvansa eivät ole juuri koskaan saaneet ansaitsemaansa arvostusta naapurimaassa.
Sitä se kato on Venäjän tapaisessa tunkiossa. Olemattomilla rippeillä saa ihmisaaltona aikaan jotain. Maapallon onneksi Venäjä-tunkiossa syntyi vuonna 1999 vain hieman yli miljoona miinanpolkijaa.
Kylläpä olet jenkkien aivopesemä kokoomukselainen ihmisvihaaja kun tollaista haastelet naapurimaan ihmisistä itse haiset niin kapitalistin paskalta että lemuat ääniaaltoja pitkin,hyi helevetti minkälainen sontaläjä
Venäläiset söivät hevosen raatoja ja joivat virtsan, sonnan ja muun saastan saastuttamista puroista siinä missä vastapuolikin. Hygienia on vieläkin vieras asia sisävessaan seisomaan nousevalle venäläiselle. Venakonhan sanotaan kusevan seisaaltaan. Sinänsä mielenkiintoista miksi jenkeillä ei ollut veristä peräreikää Berliinissä. Saksalaiset ämmät ilmeisesti selittivät puna-armeijalaisille raiskauksen jälkeen mikä pesuaine on.
Niin nooh, onhan sitä muutaman raiskatun siviilin ja sotavangin pimpotissa saattanut jotain satiaisia olla. Ei se Iivanaa toki ajatellut. Amerikkalaiset ihmettelivät miksi heille luovutetussa Berliinin osassa 1945 oli sukupuolitaudin hoitoon jonoa. Lännempänä saksalaiset ämmät valittivat kutinaa vain punaniskan tai ranskalaisen kanssa peuhattuaan.
Ei raaka raiskaus ole mikään ”peuhaus” muualla kuin iki-stallarin mielessä!