Olin "perusterve". Sitten sinä hiivit kuin salaa elämääni. Hyväksi tyypiksi ja kaveriksi.
Jotain vain pääsi siinä samalla tapahtumaan. Olet alkanut merkitä minulle enemmän kuin kaveri.
Ihastuin. Yritin pyristellä vastaan.
Ihastuin enemmän. Kävin taistelua itseni kanssa.
Olen hulluna sinuun. Nyt tarvitsisin sinut omaishoitajakseni. Vain vastarakkaus olisi lääke tähän sydämen rikkovaan tautiin.
Jotain vain pääsi siinä samalla tapahtumaan. Olet alkanut merkitä minulle enemmän kuin kaveri.
Ihastuin. Yritin pyristellä vastaan.
Ihastuin enemmän. Kävin taistelua itseni kanssa.
Olen hulluna sinuun. Nyt tarvitsisin sinut omaishoitajakseni. Vain vastarakkaus olisi lääke tähän sydämen rikkovaan tautiin.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Kuulostaa pahalta tilanteelta. :(
Onko mitään tehtävissä vai meneekö suoraan saattohoitoon?
En mä saattohoitoa vielä kaipaa. Vierihoito vois olla tän hetken juttu.
Riittääkö rutistus, puhallus haavaan vai tarvitaanko jatkohoitotoimenpiteitä?
Tuo rutistus olis kyllä kova sana. Siinä olisi ihmeparantuminen lähellä!
Onpas käyny ikävästi nyt voi pientä ja:)
Mikäs rutistelun on estäny aiemmin?
No voih 😩 jotenkin surullista, vaikka normaalia ja elämään kuuluvaa. Uskallatko kertoa tunteistasi hänelle, koska olet huonossa kunnossa?
Minkälaisesta aikajänteestä puhutaan?
Untako jälleen näit vai haavemaassako asut?😴
Olisikin unta. Sitä ei yleensä muista tai sen unohtaa nopeasti.
Lääkärille terveisiä että tää ei ollut sitten multa!T,M-nainen.
Joo ei ollut multa, sora tai hiekka.
Osaisinko hoitaa sinua kun ei ole mitään kokemusta omishoidosta.
Järjen veit ja minusta orjan teit.
Nuo on pahimpia..
Että tutustut johonkin hiljalleen. Väität itseäsi vastaan ettet sorru nyt. Tyyppi ei ole edes kiinnostava etkä tunne vetoa siihen. Sitten se luikertelee vähitellen sun ihon alle. Jotakin tuttuakin hänessä on. Yrität paeta ja vältellä häntä. Se onnistuukin. Aluksi. Sitten se taas alkaa. Se sama rumba. Hillitset sydäntäsi. Sitten hiljennät sen. Sieltä alkaa tulla savua kun läpät jauhaa tuhatta ja sataa. Pakko saada ilmaa ja tajuat että se joka sitä ilmaa antaa sulle on se toinen henkilö. Edelleen pinnistelet hengitystäsi kun hänet tapaat. Sähät et ole ihastunut ethän? Kunnes joku aamu peilin toteat että vitun vittu. Olen ihastunut ja se ihminen on aivan ihana. Haluat hänen viereensä vaatteet päällä tai ilman niitä kunhan tuntisi toisen lämmön. Haluat olla hänen alla ja päällään että kädet ja jalat soljuisivat toistensa välitse. Suudelmakin tuntuisi varmaan yhtä hyvältä kuin seksi muiden kanssa. Mut sitten tapaat hänet taas, vilkaiset ja murahtelet, olet kuin olevinaan. Tossahan se olisi. Noh, antaa olla kun ei tunne kuitenkaaan samoin...
Tuossahan se potilaskertomukseni näyttäiskin olevan. Kipeille rakkausasioille pitäis olla ihan oma omakanta.
Jos teillä on erityinen katsekontakti, se tuskin on yksipuolemista.
..ja se oli loputon..🤣
Oiskoha ollu tossa viiskytluvun puolivälissä, ku joku pispalainen skribentti kirjotti kirjan, et Tuntematon potilas, mut emmää oo kerinny sitä lukeen, ku on ollu hrveesti hommii kamaloittaessa. 👻
No tuleppa sitten vierihoitoon. Mun kainalo on jo odotellut sua pitkän aikaa.
Oho, kenelles tämä menee? Miehelle, mutta millaiselle?
Minäkin olin hänelle naiselle se tuntematon potilas.
Oli kuitenkin mukava katsella silmiin vaikka ei enää nähtäisikään.
Missä koska?
Jääköön se mysteeriksi.
Oho. Voi sinua.
Kyllä rakastetaan sinua kaikki palstalla.