Uskovaiset yleensä toistavat sellaista fraasia, että ei saisi katsoa muihin ihmisiin uskossa Jumalaan. Kyllä se silti vaikuttaa, vaikka uskovien mukaan, se ei saisi vaikuttaa. Se vaikuttaa siihen, millaisena uskoa alkaa katsomaan. Kyseessä ei tarvitse olla jotain sellaista, että joku tekisi pahaa itselle vaan jopa uskovien välinpitämättömyys tai sellaiseksi koettu käyttäytyminen, voi johtaa siihen, että ajattelee uskosta, ettei siinä ole mitään mieltä.
Aloin ajattelemaan asiaa, tässä taannoin eräs keskustelija viittasi jotenkin niin, ettei tulisi katsoa hänen olemukseensa tällä palstalla, siihen mitä on Jumala. Mutta jos ei tiedä millainen Jumalan tulisi olla ja miten ilmetä, on luonnollista katsoa siihen mitä näkee silmillään, koska jonkin muuksi ajatteleminen, vaatisi itselle uskottelua, lähinnä psyykkaamista ja tuoko se mitään selvennystä asiaan, tuskin.
Älä katso ihmisiin
45
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Kuinka paljon luet Raamattua?
- Anonyymi
En oikeastaan vuosiin ollenkaan. Myönnän ettei se jaksa kiinnostaa, vuodesta toiseen samaa tekstiä lukea, siitä tulisi pakkopullaa.... mutta olen lukenut raamattua ja useaan kertaankin, ei se sitä sano, asioita on ulkomuistissa, joskus muistan niistä kohtalaisen hyvin ja joskus vähemmän.
Se on aika yleistä, että uskovat pitävät sitä hyvän uskon mittarina, että raamattua lukee koko ajan, vähän kuin sellaisena projektinaan, että vuodesta toiseen päivästä päivään jakeita ja kun kerrot, ettet tee niin, niin he löytävät siinä syyn, kääntää katse siihen, että syyllinen onkin se ihminen, joka pyysi vain että häntä voitaisiin kohdella ystävänä, eikä kuin vihollista. - Anonyymi
Ei se kyllä kovin terveeltä sekään "kuulosta", että ihmiset vain samoja raamatunlauseita lukevat kirjasta, eivätkö he opi niitä lauseita, vai onko tärkeää se aina sama lause sieltä lukea, joka päivälle? Tavallaan sekin on aika normaali kuvio, että joku kysyy heti raamatunluvusta, kun jotain kritisoi eli katse käännetään tai koen niin ja jotenkin kuitenkin ymmärrän, ettei tämä ole siitä kiinni jaksanko lukea raamattua koko ajan, että se olisi kuin suoritus jota yrittäisin suorittaa ja ei se muuttaisi mitään siitä, mistä aloituksessa kirjoitin, tuntuu kuin annettaisiin neuvoja, ettei ole tarpeeksi suorittanut, tarpeeksi jankannut raamatunlauseita yhä uudelleen ja uudelleen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En oikeastaan vuosiin ollenkaan. Myönnän ettei se jaksa kiinnostaa, vuodesta toiseen samaa tekstiä lukea, siitä tulisi pakkopullaa.... mutta olen lukenut raamattua ja useaan kertaankin, ei se sitä sano, asioita on ulkomuistissa, joskus muistan niistä kohtalaisen hyvin ja joskus vähemmän.
Se on aika yleistä, että uskovat pitävät sitä hyvän uskon mittarina, että raamattua lukee koko ajan, vähän kuin sellaisena projektinaan, että vuodesta toiseen päivästä päivään jakeita ja kun kerrot, ettet tee niin, niin he löytävät siinä syyn, kääntää katse siihen, että syyllinen onkin se ihminen, joka pyysi vain että häntä voitaisiin kohdella ystävänä, eikä kuin vihollista.uskossa voi olla, vaikka ei omistaisi raamattua ollenkaan. Usko on sydämessä.
"jumalan valtakunta, on sisäisesti teissä" (lukee evankeliumissa. - Anonyymi
Eikö ihmisten pitäisi välittää, huolimatta siitä, kuinka paljon luen raamattua tai miten olen saanut sen suorituksen suoritettua? Mutta ei, ei ole koskaan tarpeeksi, ollakseen välitetty.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En oikeastaan vuosiin ollenkaan. Myönnän ettei se jaksa kiinnostaa, vuodesta toiseen samaa tekstiä lukea, siitä tulisi pakkopullaa.... mutta olen lukenut raamattua ja useaan kertaankin, ei se sitä sano, asioita on ulkomuistissa, joskus muistan niistä kohtalaisen hyvin ja joskus vähemmän.
Se on aika yleistä, että uskovat pitävät sitä hyvän uskon mittarina, että raamattua lukee koko ajan, vähän kuin sellaisena projektinaan, että vuodesta toiseen päivästä päivään jakeita ja kun kerrot, ettet tee niin, niin he löytävät siinä syyn, kääntää katse siihen, että syyllinen onkin se ihminen, joka pyysi vain että häntä voitaisiin kohdella ystävänä, eikä kuin vihollista.Arvasin. Nimittäin Jumalaa oppii tuntemaan Raamatun kautta. Ja ei sen pitäisi olla pakkopullaa. Se on elämän leipää, jota ilman näivettyy. Suosittelen, että otat Raamatun taas päivittäiseen käyttöösi ja rukouksen kanssa alat taas lukemaan sitä. Ehkä alat ymmärtää, että se on paras asia maailmassa. Vai mitä meillä olisi ilman Jumalan Sanaa? "Niin tuntekaamme, pyrkikäämme tuntemaan Herra; hänen nousunsa on varma kuin aamurusko, hän tulee meille kuin sade" (Hoosea 6:3).
Mutta tietenkin uskovien tulisi loistaa Kristuksen valoa maailmassa ja olla suolana. Mistä tiedän tämän? No, Raamatusta olen lukenut. Kuitenkin kyse on jokaisen kohdalla siitä, että Jeesusta tulee seurata henkilökohtaisesti, eikä olla riippuvainen olosuhteista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Arvasin. Nimittäin Jumalaa oppii tuntemaan Raamatun kautta. Ja ei sen pitäisi olla pakkopullaa. Se on elämän leipää, jota ilman näivettyy. Suosittelen, että otat Raamatun taas päivittäiseen käyttöösi ja rukouksen kanssa alat taas lukemaan sitä. Ehkä alat ymmärtää, että se on paras asia maailmassa. Vai mitä meillä olisi ilman Jumalan Sanaa? "Niin tuntekaamme, pyrkikäämme tuntemaan Herra; hänen nousunsa on varma kuin aamurusko, hän tulee meille kuin sade" (Hoosea 6:3).
Mutta tietenkin uskovien tulisi loistaa Kristuksen valoa maailmassa ja olla suolana. Mistä tiedän tämän? No, Raamatusta olen lukenut. Kuitenkin kyse on jokaisen kohdalla siitä, että Jeesusta tulee seurata henkilökohtaisesti, eikä olla riippuvainen olosuhteista.Kiitos ei. En sano siksi, etteikö raamattu voisi olla ihan mielenkiintoinenkin paikoitellen, mutta teit juuri niinkuin oli oletettavaa, syy kohdistettiin minuun uskovana, koska jokin paperinpala ei ole Jumalani. Te olette ihan oikeasti idiootteja, suoraan sanottuna, koska teille on yksi ja lysti se, tuhoatteko typerillä neuvoillanne uskoni, te voitte jatkaa tyhjänpäivästä paasaustanne... te voitte hyljätä ystävyyteni, ja luetella vain raamatunlauseita ja tuottaa niistä omia paskoja tulkintojanne ja niitä suoltaa päivästä päivään joka puolelle, palstaa!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Arvasin. Nimittäin Jumalaa oppii tuntemaan Raamatun kautta. Ja ei sen pitäisi olla pakkopullaa. Se on elämän leipää, jota ilman näivettyy. Suosittelen, että otat Raamatun taas päivittäiseen käyttöösi ja rukouksen kanssa alat taas lukemaan sitä. Ehkä alat ymmärtää, että se on paras asia maailmassa. Vai mitä meillä olisi ilman Jumalan Sanaa? "Niin tuntekaamme, pyrkikäämme tuntemaan Herra; hänen nousunsa on varma kuin aamurusko, hän tulee meille kuin sade" (Hoosea 6:3).
Mutta tietenkin uskovien tulisi loistaa Kristuksen valoa maailmassa ja olla suolana. Mistä tiedän tämän? No, Raamatusta olen lukenut. Kuitenkin kyse on jokaisen kohdalla siitä, että Jeesusta tulee seurata henkilökohtaisesti, eikä olla riippuvainen olosuhteista.Tai johan se tuhoutuikin... toisaalta opin näkemään uskoni sairauden, siinä ei ollut mitään järkevää, eikä muidenkaan uskovaisten uskossa ole, ei mitään järkevää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos ei. En sano siksi, etteikö raamattu voisi olla ihan mielenkiintoinenkin paikoitellen, mutta teit juuri niinkuin oli oletettavaa, syy kohdistettiin minuun uskovana, koska jokin paperinpala ei ole Jumalani. Te olette ihan oikeasti idiootteja, suoraan sanottuna, koska teille on yksi ja lysti se, tuhoatteko typerillä neuvoillanne uskoni, te voitte jatkaa tyhjänpäivästä paasaustanne... te voitte hyljätä ystävyyteni, ja luetella vain raamatunlauseita ja tuottaa niistä omia paskoja tulkintojanne ja niitä suoltaa päivästä päivään joka puolelle, palstaa!
Täällä on niin samassa tilanteessa oleva!!!!En kestä yhtään enää näitä "pyhimyksiä"joilla on heti ruoska valmiina,teennäistä puhetyyliä ja juuri tätä syyllistämistä.Kerran pyysin hetkisen aikaa kuunnella tuskaani traktaatin jakajalta,koska minulla on syöpä,hän sanoi ei ole aikaa täytyy jakaa traktaatteja,sanoi vain,kiittele Herraa jos kuolema korjaa,pääset parempaan paikkaan!!!!!!!!!Ei enää tätä repimistä!!!!!!!!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täällä on niin samassa tilanteessa oleva!!!!En kestä yhtään enää näitä "pyhimyksiä"joilla on heti ruoska valmiina,teennäistä puhetyyliä ja juuri tätä syyllistämistä.Kerran pyysin hetkisen aikaa kuunnella tuskaani traktaatin jakajalta,koska minulla on syöpä,hän sanoi ei ole aikaa täytyy jakaa traktaatteja,sanoi vain,kiittele Herraa jos kuolema korjaa,pääset parempaan paikkaan!!!!!!!!!Ei enää tätä repimistä!!!!!!!!
Ikävä kuulla tilanteestasi.
Millainen on vointisi? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täällä on niin samassa tilanteessa oleva!!!!En kestä yhtään enää näitä "pyhimyksiä"joilla on heti ruoska valmiina,teennäistä puhetyyliä ja juuri tätä syyllistämistä.Kerran pyysin hetkisen aikaa kuunnella tuskaani traktaatin jakajalta,koska minulla on syöpä,hän sanoi ei ole aikaa täytyy jakaa traktaatteja,sanoi vain,kiittele Herraa jos kuolema korjaa,pääset parempaan paikkaan!!!!!!!!!Ei enää tätä repimistä!!!!!!!!
Minulle olisi tärkeää, jos uskovat tai ehkä uskoville sen "paineen" lastaa, että oltaisiin kiinnostuneita voinnista, miten menee, mitä kuuluu ja ihmisenä yleensäkin ja sen totaalinen puuttuminen oikeassa elämässä, pelkkien puheiden sijaan... kun se kaikki on mielikuvaa, että uskovat olisi jotenkin ihmisinä, että se Jeesus olisi muuttanut heitä ja sitä apua ja avun antamista mainostetaan ja sitten se kaikki jätetään Jumalan vastuulla ja sitten se ihminen joka tarvitsi apua, kun se ei saa sitä apua siltä niinkutsutulta Jumalalta ja miettii aina mitä tein väärin, enkö vieläkään kelvannut itsenäni, enkö ollut vieläkään tarpeeksi pyhittynyt ja koetat sitten olla ihiminen ja sekään ei kelpaa...niin, se mitä kaipaa, on välittämisen osoitus, että olisi tärkeä ja rakastettu... ymmärrän realiteetit, että nämä ihmiset ovat vain ihmisiä... ihan kuin ateistitkin, ei sen kummempia, vain ihmisiä... ymmärrän siis pointin, että he eivät ole Jumalia, eikä heiltä voi odottaa mitään... mutta silti sitä kun ymmärtää, että kukaan uskovaisista ei välittänyt, ei oikeasti, se oli vain puhetta, "suunsoittoa", niin... eli usko on vain ihmisen itsensä vuoksi olemassa, omien pyrkimysten täyttämiseksi, jossa ei tarvitse välittää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ikävä kuulla tilanteestasi.
Millainen on vointisi?Tällä hetkellä voin hyvin,henkinen puoli ollut lujilla,nyt kun voi kroppa levähtää,psyyke raahaa perässä.Hylkäämisen kipu on ollut kauheaa,kuvitelma siitä,että uskisten keskellä saan tukea ja turvaa on osoittautunut feikiksi,on ollut kova pala.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täällä on niin samassa tilanteessa oleva!!!!En kestä yhtään enää näitä "pyhimyksiä"joilla on heti ruoska valmiina,teennäistä puhetyyliä ja juuri tätä syyllistämistä.Kerran pyysin hetkisen aikaa kuunnella tuskaani traktaatin jakajalta,koska minulla on syöpä,hän sanoi ei ole aikaa täytyy jakaa traktaatteja,sanoi vain,kiittele Herraa jos kuolema korjaa,pääset parempaan paikkaan!!!!!!!!!Ei enää tätä repimistä!!!!!!!!
Tavallaan järjellisesti ymmärtää, että ihmiset eivät välitä kuin itsestään ja siitä omasta lähimmäiselämänpiiristä(puoliso, lapset, omat vanhemmat, hyvät ystävät esimerkiksi lapsuuden ystävät)... siis sillä tavoin kuin ihmiset yleensäkin toimivat... että eihän kukaan heidän paikkaansa halua viedä ihmisen sydämessä, mutta jotenkin se miten uskovat näyttäytyvät, se Jumalakin näyttäytyy sellaisena.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tällä hetkellä voin hyvin,henkinen puoli ollut lujilla,nyt kun voi kroppa levähtää,psyyke raahaa perässä.Hylkäämisen kipu on ollut kauheaa,kuvitelma siitä,että uskisten keskellä saan tukea ja turvaa on osoittautunut feikiksi,on ollut kova pala.
Mukava kuulla, että voit paremmin. Henkinen puoli, se vaikuttaa myös fyysiseen... fysiikka voi täysin romahtaa jo pelkästä henkisestä kuormituksesta. Niin, ei uskovat anna tukea ja turvaa, miten he pystyisivätkään, he ovat ihmisiä kuin kuka tahansa, kaikesta huolimatta, huolimatta siitä, että annetaan mielikuva, että uskovien keskellä voisi vallita jokin rauha ja rakkaus ja välittäminen ja huolenpito... niin kovin inhimillistä se on... koska en ole mitään, en ole menestynyt ja en omaa sellaista ulkoista karismaa, että... en ole ihmisenä sellainen, jota kukaan haluaisi miellyttää... niin... sanotaan että kovin inhimillistä se on uskovien rakkaus... jos voittaisin lotossa, niin... hekin tulisivat varmaan läsnä olemaan elämässäni... mutta kaipaanko sellaista... en.. kaipaan aitoa ystävyyttä ja välittämistä...
Onko sinulla kuitenkin lähimmäisiä,jotka voisivat sinua auttaa, kuuntelemalla ja osoittamalla, että olet tärkeä ja olemalla läsnäolevia? Se nimittäin merkitsee paljon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tällä hetkellä voin hyvin,henkinen puoli ollut lujilla,nyt kun voi kroppa levähtää,psyyke raahaa perässä.Hylkäämisen kipu on ollut kauheaa,kuvitelma siitä,että uskisten keskellä saan tukea ja turvaa on osoittautunut feikiksi,on ollut kova pala.
Minä olen ihan käynyt keskusteluja ammatti-ihmistenkin kanssa ja kyllähän omasta elämästä avautuminen ja asioiden läpikäyminen... se laittaa itsensä koetukselle, olla haavoittuva... pelkäsin ennen tosi paljon sitä, että joku saisi tietää millainen olen ja ajattelin että uskoville voisi puhua asioista.. mutta kun uskovien jäljiltä, olin vain rikkonaisempi ja revitympi ja hylätympi... niin, on ollut pakko olla avoimempi, että asioiden läpikäyminen kuitenkin ja niiden reaalinen kohtaaminen, auttaa... asiat voivat itselle tuntua tosi suurilta ja pelottavilta ja joku voi sanoa, että eihän siinä ole mitään, miksi pitäisi asiaa pelätä ja ottaa käytöksen ihan normaalina... ja uskovien taholta on voinut saada käsityksen vain, että on tosi epänormaali ja käyttäytynyt epänormaalisti... eli se uskovien seura, voi vääristääkin ja tuohota ihmisessä asioita... ehkä on parempikin, ettei heidän seuraansa edes pyri, koska he saavat rikkonaisen vain tuntemaan itsensä vialliseksi, eikä heidän seurassaan koskaan tunne itseään ehjäksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En oikeastaan vuosiin ollenkaan. Myönnän ettei se jaksa kiinnostaa, vuodesta toiseen samaa tekstiä lukea, siitä tulisi pakkopullaa.... mutta olen lukenut raamattua ja useaan kertaankin, ei se sitä sano, asioita on ulkomuistissa, joskus muistan niistä kohtalaisen hyvin ja joskus vähemmän.
Se on aika yleistä, että uskovat pitävät sitä hyvän uskon mittarina, että raamattua lukee koko ajan, vähän kuin sellaisena projektinaan, että vuodesta toiseen päivästä päivään jakeita ja kun kerrot, ettet tee niin, niin he löytävät siinä syyn, kääntää katse siihen, että syyllinen onkin se ihminen, joka pyysi vain että häntä voitaisiin kohdella ystävänä, eikä kuin vihollista.Eli et siis hoida henkilökohtaista hengellistä elämääsi ja yrität puolustella asennettasi etsimällä uskovaisista vikoja. Onnea valitsemallasi tiellä. Ihmisistä ei tarvitse kauaa vikoja etsiä. Koskee niin sinua kuin minuakin. Sen vuoksi raamattu kehottaa:
Hebr. 12: 1:
..Pankaamme pois kaikki mikä painaa ja synti, joka niin helposti kietoutuu meihin. Ja juoskaamme sinnikkäästi loppuun se kilpailu, joka on edessämme, silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen Kristukseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli et siis hoida henkilökohtaista hengellistä elämääsi ja yrität puolustella asennettasi etsimällä uskovaisista vikoja. Onnea valitsemallasi tiellä. Ihmisistä ei tarvitse kauaa vikoja etsiä. Koskee niin sinua kuin minuakin. Sen vuoksi raamattu kehottaa:
Hebr. 12: 1:
..Pankaamme pois kaikki mikä painaa ja synti, joka niin helposti kietoutuu meihin. Ja juoskaamme sinnikkäästi loppuun se kilpailu, joka on edessämme, silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen Kristukseen.En kilpaile samassa kilpailusarjassa tuollaisten raamattuosaajien kanssa. Sinun mielipiteesi ei merkitse pätkääkään enkä kaipaa paskapäiden kommentteja. :)
Jumalasi odottaa raamatun jatkuvaa lukemista ja opiskelua, on kiitos parempaakin tekemistä kuin joka päivä referoida yhtä ja samaa kirjaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
uskossa voi olla, vaikka ei omistaisi raamattua ollenkaan. Usko on sydämessä.
"jumalan valtakunta, on sisäisesti teissä" (lukee evankeliumissa.Jumalan valtakunta ei voi olla kenessäkään, joka väheksyy Jumalan sanaa?. Miten usko voi kasvaa, ellei sitä ruoki elämän leivällä? Jumalan ilmoittaa valtakuntansa periaatteet raamatussa. Ihminen ei voi luottaa omiin kuvitelmiinsa, ne on aina koeteltava raamatun sanalla. Itse kehitetyt jumalat ovat epäjumalia.
Eri asia tietenkin on, jos on tankannut Jumalan sanaa vuosikausia. Silloin PH voi nostaa oikeat sanat esille oikeassa elämän tilanteessa. Vanhoilla uskovilla raamattu on tosiaan sisimmässä, vaikka sitä ei näkisi enää lukea. Jumalan sana tulee osaksi ihmistä vain lukemalla ja pohdiskelemalla sitä.
- Anonyymi
Tuo on niin oksettava sanonta,älä katso ihmiseen,tulkaa Kristuksen kaltaisiksi,sanoo raamattu.Kyllä uskon pitää näkyä,olla mukana normaalissa elämässä,rakkauden tekoina.Minä olen aikoja sitten lähtenyt hellareista pois.Mitä tuhlata elämäänsä susien keskellä.Vaikka on lukenut raamatun läpi monia kertoja,mutta puuttuu rakkaus,on pitkät raamatun jakeet ja raamatulla päähän lyönnit kauhistus.
- Anonyymi
monet on jääneet hellareista pois, juurikin tuon rakkaudettomuuden, kateuden, ilkeyden, yms takia.
niin se vaan on. - Anonyymi
Daavid oli Jumalan sydämenmukainen mies. Hän seurasi Herraa kaikissa olosuhteissa, vaikka hänkin joutui kokemaan paljon vääryyttä. Hän kuului Jumalan kansaan, mutta kuitenkin hänelle sanottiin: "Mene ja palvele muita jumalia" ( 1 Samuel 26:19). Siinä olisi ollut Daavidilla hyvä tekosyy luopua Herrasta ja alkaa palvelemaan filistealaisten jumalia. Moni tekeekin niin.
Mutta Daavidille Herra oli aina tärkein. Siksi hän sanoi: "Vaikka minun isäni ja äitini minut hyljätköön, niin Herra minut korjaa" (Psalmi 27:10). Tällä mielenlaadulla Daavid sai kohdata lopulta siunaksen. Hänen elämässään nousi aurinko. Samoin nykyäänkin, jos seuraamme halveksittua Jeesusta, saamme periä siunauksen, kuten Hoosean Kirjassakin sanotaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Daavid oli Jumalan sydämenmukainen mies. Hän seurasi Herraa kaikissa olosuhteissa, vaikka hänkin joutui kokemaan paljon vääryyttä. Hän kuului Jumalan kansaan, mutta kuitenkin hänelle sanottiin: "Mene ja palvele muita jumalia" ( 1 Samuel 26:19). Siinä olisi ollut Daavidilla hyvä tekosyy luopua Herrasta ja alkaa palvelemaan filistealaisten jumalia. Moni tekeekin niin.
Mutta Daavidille Herra oli aina tärkein. Siksi hän sanoi: "Vaikka minun isäni ja äitini minut hyljätköön, niin Herra minut korjaa" (Psalmi 27:10). Tällä mielenlaadulla Daavid sai kohdata lopulta siunaksen. Hänen elämässään nousi aurinko. Samoin nykyäänkin, jos seuraamme halveksittua Jeesusta, saamme periä siunauksen, kuten Hoosean Kirjassakin sanotaan.Niin, daavid raamatussa, Jumalan mielenmukainen mies.. uskovat sanovat, että raamatussa on totuus ja se mistä he kaiken ravintonsa ottavat, toki ottavat paljon muutakin, kaikenmaailman perhosilmestyksistä, mutta sitten jos ajattelee daavidia, hän murhasi ihmisiä ja se oli raamatun mukaan herran mielenmukaisuutta, ainoastaan herra vihastui hieman ja tappoi daavidin lapsen, kun murhauksen kohteena oli oman maanmies... muut murhat herra katsoi oikeutetuiksi, ihmiset olivat kuin teuraselämiä Jumalan suuressa suunnitelmassa, Jeesuskin vain teuraseläin, jonka sai uhrata... ihmisen itsekkyyden alttarille.
- Anonyymi
Luther kirjoitti aikoinaan: "Älä milloinkaan arvostele / arvioi kristittyä muun kuin hänen uskonsa mukaan".
"Se muu" = Kristittynä esiintyvä voi siis olla nukkavieru, alkoholisti, hurskas mummo, julkisyntinen, rikas, köyhä, pappi, saarnamies, kuningas, presidentti, puoluejohtaja, sairaalan siivooja, raksan duunari, konttorirotta, saman uskoinen kristitty (teologialtaan tai samaa kirkkokuntaa) kuin itse on, eri uskoinen (eri teologiaa tunnustava, muussa kirkkokunnassa) kristitty kuin itse on....
Mutta se, mikä tekee hänestä kristityn = "hänen uskonsa". Mitä hän uskoo. Mihin hän uskoo. Miten hän uskoo. Mihin hänen uskonsa perustuu... jne
Kuten jumalattomissakin, myös uskovassa kristityssä vaikuttaa edelleen myös hänen nk. Lihansa. Mutta se, mikä jumalattomalta puuttuu, on aidossa kristityssä, hänen oman inhimillisyytensä lisäksi: hänen kristillinen Henkensä = Jeesus Kristus Itse, Isä sanansa kautta, Pyhä Henki.
Nämä kysymykset (ja ehkä muutamat muutkin, tai yksi ainoa) ratkaisevat, onko kyseinen ihminen aito kristitty, vai ei.
Kun kristitty arvioi
a) itseään b) muita nk. kristittyjä, hänen on oltava rehellinen, mentävä ikäänkuin itsensä ja omien uskonperiaatteidensa ulkopuolelle ja katsottava asiaa ainoastaan Kristuksen sovitustyön kautta. Sillä vain Kristus ja Hänen sovitustyönsä tekee aidon kristityn, ei se, mitä hän Lihassaan on. Lihasta ei tule koskaan kristittyä, kerran se kuolee ja maatuu, eikä sitä enää ole. - Anonyymi
Jaak.1:22 Biblia Mutta olkaat myös sanan tekijät, ja ei ainoastaan kuulijat, pettäin teitänne.
- Anonyymi
väistämättä ainakin "hellari-uskovia" katsotaan, syystäkin: "kun Jumala muutti heidät", - täydellisiksi kai ??
itsehän he sitä hokevat: "jumala muutti minut"
. minkälaisia sitten ovat olleetkaan "ennen uskoontuloa", kun uskovinakin vielä paistaa, - ilkeys, kateus, rakkaudettomuus, oman edun tavoittelu, jne. - Anonyymi
Sanan tekijöitä olemme silloin, kun Kristus Itse täyttää eli tekee sanansa meissä ja me itse tämän sallimme.
Meistä itsestämme ei ole minkäänlajin sanantekijöiksi. Jos jostain "on" tai hän luulee olevansa, silloin Kristus on hänelle täysin turha.
- Anonyymi
Monien uskovien kommenteista puuttuu täysin toisen ihmisen todellinen kohtaaminen, pelkkiä sellaisia ulkoa opittuja rituaaleja ja tapoja, ei mitään sellaista, että voisi kohdata sen toisen ihmisen... näitä palstajuttujakin kun katselee, niin vastauksina tulee kuin kirjallisia kirjauksia, joissa on raamatunsitaatteja ja jonkin oppikunnan tai suunnan leima...siinä ei ole mitään aitoa, aivan kuin jokin kylmä muumio tulisi kertomaan asioista, sen ihmisen persoonasta ei näy mitään muuta kuin sellaiset referoidut opintonäytökset, joita suolletaan palstoille.
- Anonyymi
En tarkoita kaikki vastauksia, mutta osittain jossain näkyy kuin jonkin uskontosuunnan kaaavat...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En tarkoita kaikki vastauksia, mutta osittain jossain näkyy kuin jonkin uskontosuunnan kaaavat...
niinhän hellareissa opetetaan !
aina vedestään "hihasta" jokin raamatunlause ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
niinhän hellareissa opetetaan !
aina vedestään "hihasta" jokin raamatunlause ?Kirjoitit: "Monien uskovien kommenteista puuttuu täysin toisen ihmisen todellinen kohtaaminen".
Minä en ainakaan pysty kohtaaman palstalla ketään taakoitettua, sillä tämä hellaripalsta on ylläpitoa myöden sielunvihollisen palvelijoitten, judaistien eli valhejuutalaisten hallussa.
Jumalan helmet pitää säästää, valitan.
Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä.
Judaistit ovat valmiina repimään Jeesuksen seuraajat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kirjoitit: "Monien uskovien kommenteista puuttuu täysin toisen ihmisen todellinen kohtaaminen".
Minä en ainakaan pysty kohtaaman palstalla ketään taakoitettua, sillä tämä hellaripalsta on ylläpitoa myöden sielunvihollisen palvelijoitten, judaistien eli valhejuutalaisten hallussa.
Jumalan helmet pitää säästää, valitan.
Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä.
Judaistit ovat valmiina repimään Jeesuksen seuraajat.Tämä palsta ei ole paikka kipukohtien käsittelyyn. Keskustelujen aloittajat eivät myöskään ole valmiita rakentavaan keskusteluun, kunhan purkavat pahaa oloaan. Siinä vaiheessa on sama mitä sanoo, aina on väärin sammutettu.
- Anonyymi
Se on ikävä, että voidaan osoittaa ystävällisyyttä... ja sillä ystävällisyydellä on tarkoitus, joka pyhittää keinot.... eli he ovat kiinnostuneita vain sen vuoksi, oletko käännytettävä vai et... sen käännytyksen jälkeen, he jokainen, joka ainut, unohtaa sinut... heillä ei ole enää yhtäkkiä aikaa tai mielihalua olla tekemisissä, alun ystävällisyyden jälkeen, kenestäkään ei jää jälkeäkään. Se on tehnyt minusta surullisen, että se mikä on heille tärkeää, niin käännytyskohde, ei se että olisin heille ihmisenä mitään merkinnyt.
- Anonyymi
Kyllähän sen ymmärtää toisaalta, että jokaisella ihmisellä on vapaus ja oikeus, valita keitä haluaa lähellensä olemaan lähimmäisiä elämässä, enkä yksittäisesti ketään ihmistä syyllistä asiaa, vaan uskon tuomia mielikuvia... en itsekään sanoisi aina kohdelleeni kaikkia ihmisiä hyvin ja oikeudenmukaisesti.... mutta että se usko on valhe, jolla on sellainen mielikuva ihmiselle... kuitenkin varmaan monet ihmiset, en vain minä itse, etsivät uskovien yhteydestä, muiden ihmistenkin kautta, sen näkemistä, että Jumala olisi sellainen, joka oikeasti välittää... joka haluaa olla läsnä ihmisen elämässä...
- Anonyymi
Ymmärrän omat rajoitteeni itsekin, en ole helppo ihminen kestettävänä, olen liian usein liian paljon, jossain draamassa ja siinä ei varmaan jaksa pysyä mukana... eli ymmärrän omat rajoitteeni, enkä syytä ketään, en ketään uskovaa, enkä odota heiltä enää nykyään, en yhtään mitään...
Se uskon antama mielikuva, että siinä olisi jotain enemmän kuin vain normaalielämässä, niin ei pidä paikkaansa, ei ihmissuhteissa, ei Jumalan läsnäolossa, Jumala ei auta ihmisiä jos he ovat sairaita tai peloissaan(ihminen voi itsenä psyykata ajattelemaan, että se on Jumala, ja se onkin ihmisen mieli, joka voi tasoittaa pelkoa)... eli mitä me teemme niin näkymättömällä Jumalalla, joka ei ilmene omiensa kautta tai yhtään missään? - Anonyymi
Silti yksin uskossa on mieltä, ja lahja on koko paketti. But the treasure in this life.
- Anonyymi
Pyydän, älä heitä vain lyhyitä kommentteja, joiden sanoma jää kuin arvausleikiksi, palapelin palaseksi jota en osaa koota... kerro ajatuksistasi enemmän?
Sentähen ee soa kahtoa toesta immmeestä pitkään koskapa se toene immeene kiusoantuup kun sinä tuijotat sitä toesta immeestä.
- Anonyymi
No kiva kun kerroit sinäkin virheeni. Eli olen kyttäri suomennettuna.
- Anonyymi
Jeesus sanoo sinullekin, oli tilanteesi mikä hyvänsä: "Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne. Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä" (Matteus 11:28-30).
- Anonyymi
"Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta..."
Tämä ei ole todellakaan nk. menestysteologiaa.
Jeesuksen seuraamiseen kuuluu ies ja risti. Tuo ies muuten tarkoittaa sitä, usein kahden vetojuhdan / aasin niskan päällä olevaa puista tukea, johon on vetonarut / -remmit sidottu ja jotka yhdistetty vedettämään kuormaan / rekeen / vaunuihin...
Jeesus ja kristitty, saman ikeen alla:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ies
Kautta kärsimysten voittoon:
https://www.youtube.com/watch?v=7rlFOPJeQNg
.
- Anonyymi
Mitä tulee kuolemanpelkoon ja hämmennykseen esim. vakavan sairauden ilmetessä, onhan se ihmiselle itselle pysäyttävää ja järkyttävääkin.
Itse olen käynyt kuoleman lähellä monesti, ehkä kuollutkin, mutta tässä kohdin muistan erityisesti tilanteen, jossa minulle ilmoitettiin eräänlaisesta "syövän esiasteesta". Olin melko nuori. En ymmärtänyt kuin sanan "syöpä". Kauheinta oli kertoa asia lähiomaisille. No, leikkaus onnistui, itse syöpä ei päässyt etenemään.
Muistan kuitenkin sen tyhjyyden, käsittämättömän yksinäisyyden tunteen, oletetun kuoleman lähestyessä. Vaikka minua lohduteltiin, kukaan ei voi henkisessä mielessä pitää kuolevaa kädestä tämän yksin kohdatessa kuolemansa. Siihen astutaan yksin. Siitä myös mahd. pelastutaan yksin, eikä tämä kuolemanrajalta paluukaan ole aina helppoa.
Siksi... ainakin oman sielunpelastuksensa suhteen on täällä ajassa, nyt, valmistauduttava tulevaan kuolemaansa. Sillä se tulee kyllä ajallaan, joko nuorena, yht'äkkiä yllättäen tai vanhemmiten. Se voi iskeä yht'äkkisenä onnettomuutena, sairautena tai esim. väkivallan uhriksi joutuessa. Silloin on hyvä olla asiat kunnossa, selvitettynä Taivaan Isän kanssa.
Mitä tuo "asiat selvitettynä" sitten on? Oman käsitykseni mukaan se on: ei oman itsensä katsomista, "mitä minä olen, olenko liian syntinen vai riittävän hurskas", vaan "onko Jeesus minun Herrani, olenko pelastettu, en oman itseni ja omien tekojeni, vaan uskoni kautta?" Usko itsessään ei pelasta, vaan Itse Jeesus, kunkin uskomme "kautta". Usko on siis kuin näkymätön silta yli hirvittävän kuilun / rotkon.
Se on kuin Jeesuksen veden päällä kävely. Pietari asteli reippaasti muutaman askeleen, mutta huomatessaan kuinka tuuli ja ehkä vilkaistessaan OMIIN JALKOIHINSA, usko meni heti ja Pietari humpsahti veteen. Maailman, kovien tuulien puhallus sai Pietarin epäilemään ITSEÄÄN, usko Jeesukseen petti hetkeksi. Pietari oli varsinainen uskonsankari: hänessä vaihteli sekä vahva usko että tuijotus omaan lihaansa: hädän tullen, ei vielä täysin Jeesus, vaan myös oma itseäilytysvaisto. (Kuten Jeesuksen pidätyksen aikana kieltäessään Jeesuksen.)
Myöhemmin Pietari kuoli ristillä, kuten Jeesuskin, mutta omasta pyynnöstään, pää alaspäin. Hän ei katsonut itseään arvolliseksi kuolemaan Jeesuksen tavoin, näin Pietari halusi itse "häpäistä" itsensä.
"Hyvät teot eivät vie Taivaaseen, eivätkä pahat teot Helvettiin." Taivaaseen mennään ainoastaan yhdessä Jeesuksen kanssa. Ilman Jeesusta taas: ...
Matteus 14:22-33
22 Ja kohta hän vaati opetuslapsiansa astumaan venheeseen ja kulkemaan edeltä toiselle rannalle, sillä aikaa kuin hän laski kansan luotansa.
23 Ja laskettuaan kansan hän nousi vuorelle yksinäisyyteen, rukoilemaan. Ja kun ilta tuli, oli hän siellä yksinänsä.
24 Mutta venhe oli jo monen vakomitan päässä maasta, aaltojen ahdistamana, sillä tuuli oli vastainen.
25 Ja neljännellä yövartiolla Jeesus tuli heidän tykönsä kävellen järven päällä.
26 Kun opetuslapset näkivät hänen kävelevän järven päällä, peljästyivät he ja sanoivat: "Se on aave", ja huusivat pelosta.
27 Mutta Jeesus puhutteli heitä kohta ja sanoi: "Olkaa turvallisella mielellä, minä se olen; älkää peljätkö".
28 Pietari vastasi hänelle ja sanoi: "Jos se olet sinä, Herra, niin käske minun tulla tykösi vettä myöten".
29 Hän sanoi: "Tule". Ja Pietari astui ulos venheestä ja käveli vetten päällä mennäkseen Jeesuksen tykö.
30 Mutta nähdessään, kuinka tuuli, hän peljästyi ja rupesi vajoamaan ja huusi sanoen: "Herra, auta minua".
31 Niin Jeesus kohta ojensi kätensä, tarttui häneen ja sanoi hänelle: "Sinä vähäuskoinen, miksi epäilit?"
32 Ja kun he olivat astuneet venheeseen, asettui tuuli.
33 Niin venheessä-olijat kumarsivat häntä ja sanoivat: "Totisesti sinä olet Jumalan Poika". - Anonyymi
Pettymykset johtuvat useimmiten kohtuuttomista odotuksista. Vaikeudet ovat oikeastaan tilanteita, joissa kohtuuttomia odotuksiaan voi tarkistaa. Ja suunnata katseen Kristukseen ja Jumalan sanaan, mistä apu oikeasti tulee. Ihmisiltä ei voi odottaa sitä, minkä vain Jumala voi antaa.
Olen itse valinnut tietoisesti Kristukseen katsomisen. Sillä en viitsi loppuelämääni kiukutella ihmisen epätäydellisyydestä. Tiedän myös, että fyysinen tai psyykkinen kipu tekee kärsimättömäksi ja itsekkääksikin. Se on normaalia. Mutta sillä asenteella menettää loputkin ihmissuhteet.
Vetäydyn itse vaikeina hetkinä omaan seuraani. Sillä siinä vaiheessa empaattisimman ystävänkin sanomiset ovat yhtä tyhjän kanssa. Vika ei ole ystävissä, vaan minussa, joka ei juuri sillä hetkellä pysty ottamaan vastaan. Rauhan voi loppupeleissä löytää vain omasta sisimmästä.- Anonyymi
No sovitaan niin, että aloittaja on vain kiukkuinen ja itsekäs ja haluaa vain pahaa oloansa purkaa... ehkä niinkin, mihinpä muuhun sitä purkaisi, kun ei osaa itseensä vetäytyä, vaan silloin kaikki vaan kasvaa ja menettävät realiteettitason ja jollain tavalla haluaa jakaa ja haluaisi saada ehkä ymmärrystäkin, mutta eihän sitä uskovaisten palstalla voi saada, joten se on kyllä niin.. jollekin tämä voi olla jotain mihin voi purkaa ajatuksiaan kun muualle sitä ei voi purkaa, en viitsi itsekseen itselleni näitä puhua kuitenkaan, kukin tavallaan.
Minä paska, sinä mahdottoman hyvä sun muut uskovaiset palstalaiset... ja joo, marttyyrikinhän minä vielä kaiken lisäksi olen. Kiitos ja näkemiin, assholes.
Monen uskovaisen ongelmana on se, että he ovat elossa, mutta samalla kuolleita. Ulkoistettu usko, joka ei nouse omasta, elävästä sydämestä, ei ole minkään arvoinen.
- Anonyymi
Olet palstan järkevimpiä kirjoittajia....et ainakaan moralisoi toista ihmistä, edes niillä hyvää tarkoittavilla neuvoilla tai mitä olen lukenut, vaikutat jalat maanpinnalla olevalta ja avarakatseiselta(joka on kirosana uskovaisille).
Jokainen uskovainen uskoo jotenkin, liekö oikeasti niitä ns. Joilla on oikeanlainen usko ja joilla ei, kaikki on sitä samaa sontaa niinsanotusti.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.1531646Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin671606Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä681330En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin1311302- 441154
- 172958
90-luvulla maa syöksyi lamaan, ja silloinkin oli syypäinä samat tahot kuin nyt
Laman aiheuttajat olivat demarivetoinen virheellinen finanssipolitiikka, sekä ay-liikkeen taipumattomuus tilanteessa mik102925Mä olisin niin iloinen
Jos vielä joskus nähtäis.. Ollaanko tulkittu mies toisiamme väärin?. Kumpikin luuli ettei toinen tykkää, vaikka molemmat60754Olisitko ihminen minulle. Ihan ihminen vain.
Tiedätkö, että saan kyyneleet silmiini, niin syvästi sinua kaipaan. Meidän välillä on jotain todella syvää, kaunista ja42697Vakava varoitus perussuomalaisista!
Keskustan Annika Saarikolta veret seisauttavaa tekstiä, lukekaa uutinen kokonaisuudessaan, tässä siitä maistiainen: ”Ke156685