Neuvostoliittoa johtivat sairaat miehet. Neuvostovaltion perustaja V. I. Lenin haavoittui vakavasti sosialistivallankumouksellisten vasemmistoon kuuluneen Fanni Kaplanin murhayrityksessä vuonna 1918.
Lenin halvaantui vuonna 1922 ja kuoli kaksi vuotta myöhemmin. Ikoniksi korotettu Lenin vietti viimeiset vuotensa puoliksi tylsistyneenä ihmisrauniona pyörätuolissa. Kansa ei saanut tietää mitään.
Josif Stalin eli "Isä aurinkoinen" oli megalomaaninen suuruudenhullu ja paranoidinen muiden vainoaja.
Neuvostoliitossa kunnioitettiin ikää. Vereksillä voimilla ei ollut asiaa maan johtoon. Ikääntymiseen väistämättä kuuluvat sairaudet salattiin kansalaisilta.
KUOLEMANSAIRAS MAAN JOHTOON
Puoluejohtajan ja presidentin Leonid Brezhnevin huonokuntoisuutta ei silti kokonaan kyetty peittämään. Vasta Brezhnevin kuoleman jälkeen paljastui, että maan johtaja oli ollut vuosikausia käytännössä täysin työkyvytön halvauksen vuoksi.
Brezhnevin seuraaja Juri Andropov oli kuolemansairas noustessaan maan johtoon. Hänen valtakautensa jäi runsaan vuoden pituiseksi.
Andropov sairasti ainakin verenpainetautia, diabetesta ja parantumatonta munuaistautia, johon hän sai keinomunuaishoitoa. Hän tarvitsi apua liikkumiseen todennäköisesti Parkinsonin taudin vuoksi.
Andropovin seuraajan Konstantin Tshernenkon hengitys vinkui pitkälle edenneen keuhkolaajentuman vuoksi. Hengenahdistus vaikeutti liikkumista. Tauti haittasi myös hänen puhettaan.
Tshernenko ei jaksanut edes kohottaa kättään edeltäjänsä arkulle kun sitä kannettiin Punaiselle torille.
TERVE MIES ELÄKKEELLE
Nikita Hrushtshevilla ei ole raportoitu olleen ainakaan vakavampia terveysongelmia ikäisekseen.
Kohtalon ivaa oli, että Hrushtshev pantiin vuonna 1964 eläkkeelle (syrjäytettiin) "korkean iän ja huonontuneen terveyden johdosta".
Mihail Gorbatshov nousi Neuvostoliiton johtoon 54-vuotiaana "nuorukaisena" ja tiettävästi suhteellisen terveenä vuonna 1985. Terveen neuvostojohtajan kohtaloksi koitui se, että järjestelmä oli sairas ja hajosi alta.
/ IS
Lenin halvaantui vuonna 1922 ja kuoli kaksi vuotta myöhemmin. Ikoniksi korotettu Lenin vietti viimeiset vuotensa puoliksi tylsistyneenä ihmisrauniona pyörätuolissa. Kansa ei saanut tietää mitään.
Josif Stalin eli "Isä aurinkoinen" oli megalomaaninen suuruudenhullu ja paranoidinen muiden vainoaja.
Neuvostoliitossa kunnioitettiin ikää. Vereksillä voimilla ei ollut asiaa maan johtoon. Ikääntymiseen väistämättä kuuluvat sairaudet salattiin kansalaisilta.
KUOLEMANSAIRAS MAAN JOHTOON
Puoluejohtajan ja presidentin Leonid Brezhnevin huonokuntoisuutta ei silti kokonaan kyetty peittämään. Vasta Brezhnevin kuoleman jälkeen paljastui, että maan johtaja oli ollut vuosikausia käytännössä täysin työkyvytön halvauksen vuoksi.
Brezhnevin seuraaja Juri Andropov oli kuolemansairas noustessaan maan johtoon. Hänen valtakautensa jäi runsaan vuoden pituiseksi.
Andropov sairasti ainakin verenpainetautia, diabetesta ja parantumatonta munuaistautia, johon hän sai keinomunuaishoitoa. Hän tarvitsi apua liikkumiseen todennäköisesti Parkinsonin taudin vuoksi.
Andropovin seuraajan Konstantin Tshernenkon hengitys vinkui pitkälle edenneen keuhkolaajentuman vuoksi. Hengenahdistus vaikeutti liikkumista. Tauti haittasi myös hänen puhettaan.
Tshernenko ei jaksanut edes kohottaa kättään edeltäjänsä arkulle kun sitä kannettiin Punaiselle torille.
TERVE MIES ELÄKKEELLE
Nikita Hrushtshevilla ei ole raportoitu olleen ainakaan vakavampia terveysongelmia ikäisekseen.
Kohtalon ivaa oli, että Hrushtshev pantiin vuonna 1964 eläkkeelle (syrjäytettiin) "korkean iän ja huonontuneen terveyden johdosta".
Mihail Gorbatshov nousi Neuvostoliiton johtoon 54-vuotiaana "nuorukaisena" ja tiettävästi suhteellisen terveenä vuonna 1985. Terveen neuvostojohtajan kohtaloksi koitui se, että järjestelmä oli sairas ja hajosi alta.
/ IS
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.