Jatkosodasta teki erillissodan se ,että se oli jatkoa talvisodalle niinkuin nimikin sanoo
Suomi oli ainutlaatuinen maa joka oli talvisodassa torjunut Neuvostoliiton maanvaltausyrityksen ja menettänyt 12 prosenttia maa-alueestaan NL:lle
Neuvostoliitto epäonnistui talvisodassa koko Suomen valloituksessa ja osoitti talvisodan jälkeenkin halua tehdä Suomelle saman kuin Baltian maille kesäkuussa 1940
Kun NL esti Suomen ja Ruotsin puolustusliiton ja Suomi oli eristetty länsivalloista ,niin Suomelle jäi ainoaksi vaihtoehdoksi puolustaa itsenäisyyttään tukeutua Saksaan
Saksa hyökkäsi 22.6.1941 NL:n ja NL pommitti saksalaisia ja suomalaisia kohteita Suomen alueella ja Suomi ilmoitti 25.6.1941 olevansa sodassa NL:a vastaan
Jatkosotaan suomalaiset lähtivät valtaamaan talvisodassa ryöstetyn Karjalan takaisin ja valtaamaan puolustussasemat joissa voidaan puolustautua vähillä joukoilla
Suomi ja Saksa eivät tehneet mitään poliittista liittosopimusta
Suomalaiset kävivät koko jatkosodan ajan omaa sotaansa eivätkä toteuttaneet Saksan sodanpäämääriä
Suomi oli ainutlaatuinen maa joka oli talvisodassa torjunut Neuvostoliiton maanvaltausyrityksen ja menettänyt 12 prosenttia maa-alueestaan NL:lle
Neuvostoliitto epäonnistui talvisodassa koko Suomen valloituksessa ja osoitti talvisodan jälkeenkin halua tehdä Suomelle saman kuin Baltian maille kesäkuussa 1940
Kun NL esti Suomen ja Ruotsin puolustusliiton ja Suomi oli eristetty länsivalloista ,niin Suomelle jäi ainoaksi vaihtoehdoksi puolustaa itsenäisyyttään tukeutua Saksaan
Saksa hyökkäsi 22.6.1941 NL:n ja NL pommitti saksalaisia ja suomalaisia kohteita Suomen alueella ja Suomi ilmoitti 25.6.1941 olevansa sodassa NL:a vastaan
Jatkosotaan suomalaiset lähtivät valtaamaan talvisodassa ryöstetyn Karjalan takaisin ja valtaamaan puolustussasemat joissa voidaan puolustautua vähillä joukoilla
Suomi ja Saksa eivät tehneet mitään poliittista liittosopimusta
Suomalaiset kävivät koko jatkosodan ajan omaa sotaansa eivätkä toteuttaneet Saksan sodanpäämääriä
Vastaukset 47
Vanhimmat
sota kuin sauna on erillinen suomalaisesta kulttuurista.
>Suomalaiset kävivät koko jatkosodan ajan omaa sotaansa eivätkä toteuttaneet Saksan sodanpäämääriä>
Niin, leikitään vain että Suomella ei ollut kauttakulkusopimusta Saksan kanssa ja että Suomi ei ollut mukana Barbarossa-operaation valmisteluissa, leikitään että tavoitteena ei ollut Suur-Suomen aikaansaaminen. Leikitään että Suomella ei ollut mitään sitoumuksia Saksaa kanssa.
Kirjoitetaan historia uudelleen niin sitten saadaan erillissota.
Tarkastalepa asiaa itänaapurin näkökulmasta, tai länsimaiden, eikö muka oltu liittolaisia Saksan kanssa? Suomi oli Saksan liittolainen, sitä ei voi kieltää.
Miksi luulet että Neuvostoliitto pommitti Suomea?
Suomella tiivis yhteistyö Saksan kanssa ja julmetusti saksalaisia joukkoja Suomessa. Suomihan provosoi Neuvostoliiton hyökkäyksen.
Jatkosota ei ole erillissotaa nähnytkään, ettäs tiedät.
Suomessahan alettiin puhua jatkosodasta vasta siinä vaiheessa kun se parin viikon hyökkäys ja heinäntekoon ei ihan onnistunutkaan. Puhuttiin kesäsodasta, mutta kun huomattiin että ei se pädekään, saatiin syytä kehittää myös nimikkeenä sota jatkoksi talvisodalle.
helmikuussa tiedettiin, että tultaisiin tekemään yhteistyötä Saksan kanssa. Suomi tulisi myöhemmin valtaamaan menetetyt alueensa Saksan avulla. Armeijan iskuvoima haluttiin siksi säilyttää tulevaa koitosta varten, eikä kuluttaa sitä loppuun toivottomalla taistelulla. Epävarma liittoutuneiden apu hylättiin ja suostuttiin sen sijaan rauhaan raskain ehdoin.
Puhuminen jatkosodasta erillissotana tuntuu arveluttavalta, mutta kenties silloin esitetäänkin niiden sodan jälkeen valtaan tulleiden piirien näkökulma, jotka eivät millään tavalla olleet tekemisissä Saksan ja Suomen yhteisten (salaisten) sotasuunnitelmien kanssa.
Juuri tämä oli marssijärjestys kuten kerroit. Saksaan turvautuminen alkoi tosiaan jo helmikuussa 1940. Sen jälkeinen toiminta oli loogista tämän kanssa.
Suomen raskaat rauhanehdot johtuivat tästä valinnasta. Jos Suomi olisi hyödyntänyt neuvotteluissa länsikorttia, ehdot olisivat saattaneet olla paljon väljemmät, koska Stalin joka tapauksessa pelkäsi länsivaltojen sekaantumista. Stalin tuski laski sen varaan, että länsivalloista ei olisi heti kääntämään sotaa NL:n tappioksi, mutta vaarallista olisi joka tapauksessa se, että NL:n vihollisten määrä kasvaisia. Stalin kyllä tiesi, että edessä on mittelö Saksan kanssa ja useampia osapuolia ei vastapuolelle kaivattaisi.
Suomi teki välirauhan 1940 sillä mielellä, että saisi Göringin antaman lupauksen mukaisesti myöhemmin hyvityksen korkojen kera. Helmi- maaliskuussa 1940 Suomella oli vielä vaihtoehtoja, mutta näistä valittiin tietoisesti Saksa, koska sen sotilaalliseen voimaan uskottiin eniten.
"helmikuussa tiedettiin, että tultaisiin tekemään yhteistyötä Saksan kanssa."
Niin, kuka tiesi? Todista väitteesi.
Mm. Tanner ja Ryti. Aloitteentekijä yhteistyölle oli Saksa ja siihen oli kaksi syytä:
1. Petsamon nikkeli
- 3.2.1940 Berliini saa tiedon rauhanehdoista ja sen etteivät venäläiset ole kiinnostuneita Petsamosta.
2. Liittoutuneiden apu
- 4.2.1940 Saksa varoittaa Ruotsia liittymästä sotaan. Liittoutuneiden avun tiedetään olevan tekosyy ja kohdistuvan Saksaa vastaan.
Miten virallinen Saksa otti yhteyttä viralliseen Suomeen? Kuka, kehen ja milloin? Lähde?
Hermann Göring ja Suomen Saksan suurlähettiläs T.M. Kivimäki tapasivat Göringin metästysmajalla, missä Görin antoi lupauksen Suomelle hyvityksestä korkojen kera, jos Suomi vain solmii rauhan NL:n kanssa eikä vehtaa länsivaltojen sunntaan.
Kivimäki kertoi uutiset ulkoministeri Tannerille, joka puoleataan informoi pääministeri Rytiä. Tämän kolmikon ulkopuolelle ei tietoa sitten haluttakaan levittää, mikä oli tietysti ymmärettävää aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.
Lähde: Historian emeritusprofesoori Heikki Ylikankaan aiheesta tekemät tutkimukset, jotka hän julkistanut kirjoissaan. En muista tähän hätään kirjojen nimiä.
http://www.promerit.net/talvisota.html
"Helmikuun 10. päivänä 1940 saapuu evl. J. Veltjens, Hitlerin ja Göringin kuriiri Ruotsin kautta Mikkeliin, jossa yksityisesti luovuttaa Mannerheimille Hitlerin kirjeen." (Totuus talvisodasta, s.3).
>>> Päämajassa järjestetyssä kokouksessa 10.2. puolustusneuvosto asettui mahdollisimman pikaisen rauhan kannalle (Ryti, Tanner, Mannerheim, Walden). (Murhenäytelmän vuorosanat, s. 183).
Yhteyksiä Saksan ja Suomen välillä helmi-maaliskuussa hoitivat suoraan tai välikäsien kautta luultavammin myös Blücher, Kreutzwald, Schnurre, Ludwig, Wiehl ja Scherpenberg.
Aiemmin olen kuullut väitteitä vieläkin epävirallisemmasta tiestä Ruotsin kautta.
Joka tapauksessa jos kertomasi olisi ollutkin totta, niin se oli vain epävirallinen keskustelu, jossa Saksa ei sitoutunut mihinkään.
Edelleen toivoisin saavani tarkan lähdeviitteen, että voisin tutustua asiaan - mieluiten tietysti suora lainaus ja lähdeviite.
Näistä asioista liikkuu aivan liikaa kaikenlaisia huhupuheita.
Ei valtiot voi perustaa tärkeitä päätöksiään millekään epävirallisille keskusteluille.
Eli "tieto" perustuu pelkästään tähän Finland i stormens öga kirjaan?
Eikö missään muualla ole asiasta tietoa?
Ei sillä, etteikö tieto voisi olla tottakin - mutta haluaisin olla varma asiasta.
Talvisodan hallituksen keskustelujen perusteella Kivimäen puhelu Göringin kanssa 23.2. sisälsi niin salaisia asioita, ettei niitä voinut esittää puhelimessa (emt., 213). Kivimäeltä saapuu 25. päivä sähke, jossa hän kehottaa tekemään rauhan. Valtioneuvoston istunnossa 28. päivä kivimäki sanoo, että "Suomen on viisainta tehdä rauha millä ehdoilla hyvänsä ja odottaa suursodan loppumista, jolloin kaikki palautetaan ennalleen..." (etm., 251), joka tukee mielipidepankin esittämää väitettä.
Ylikangashan sanoi nähneensä (Veltjensin tuomia) Hitlerin viestejä Mannerheimin arkistossa, kun siitä sai vielä puhua. Eli Finland i stormens öga eli Tahvanainen olivat oikeassa näiden viestien osalta.
Tiedossani ei ole, että Veltjens olisi tuonut Hitleriltä viestejä Suomen valtiojohdolle tai sotilaalliselle johdolle Talvisodan aikana.
Ensin toi ja ilmeisesti kenraali Berliinissä sai myös tietää asiasta. Kun kirjeenvaihto oli järjestetty, kirjeitä alkoi tuoda Bruno Aaltonen Ruotsista. (Hautamäki)
Millaisen kirjeen Veltjens olisi tietojesi mukaan tuonut, minä päivämääränä ja kenelle (Talvisodan aikana).
Minusta olisi tärkeätä päästä selville historiallisesta totuudesta - huhut ei riitä.
Veltjens toi kyllä Välirauhan aikana kirjeen Mannerheimille - mutta siinä oli kyseessä lupaus aseiden myynnistä Suomelle, jos Suomi sallii saksalaisten kauttakulun.
Yleensä kaikkein tärkeimmät keskustelut käydään salassa. Esim. Mannerheim pyrki käsittelemään asiat suullisesti ja mahdollisimman harvojen todistajien läsnäollessa niin pitkälle kuin mahdollista. Mitä julkisempi asiakirja, sitä vähemmän sillä yleensä on merkitystä.
Antaapas tulla todisteita tämänkin hulvattoman väitteen tueksi.
Se, että joku kirjoittaa nimimerkillä internetkeskustelussa jotakin ei ole minkäänlainen todiste.
Mannerheimin haluttomuus keskustelujen tallentamiseen on kirjallisuudessa laajalti tiedetty asia. Esim. Veijo Meren Mannerheim-elämäkerta valottaa tätä puolta osuvasti. Ei sekään ole mikään todiste, että sinä kirjoitat netissä. Varsinkin kun lähteesi ovat yleensä tiedemaailmassa täysin arvottomiksi todettujen seonneitten raapustelijoiden käsialaa.
Katso taas Promereista tai osta Hautamäen kirja.
Tee suora lainaus ja anna tarkka viite.
Veijo Merikään ei ole mikään tutkija, vaan tavallinen kirjailija.
Tuollainen vastaus ei auta todistamaan väitettäsi.
Eiköhän niitä yhteensattumia ole jo niin paljon, että Hautamäki alkaa olla aika kova sana. Ylikangashan puhui saksalaisten lähettämästä "länsivaltoja mustavasta bluffiaineistostakin". Paras todistus kirjalle on se, että sitä ei haluttu julkaista Suomessa.
Veijo Meren Mannerheim-elämäkerta, s.292:
"Mannerheim osasi käydä kauppaa ja pelata, toimia sanattomien sopimusten mukaan. Tätä viimeksi mainittua kykyä hän piti välttämättömänä. Ihmisen on oltava niin älykäs, että hän huomaa koska sellaisen voi tehdä, koska sellainen on tehty ja mihin se velvoittaa ja oikeuttaa ja milloin se lakkaa olemasta voimassa."
Samaa teosta selatessa osui silmiini sellainenkin tieto, että Mannerheimilla oli erittäin korkea käsitys venäläisistä sotilaina: rohkeita, oppimiskykyisiä, kurinalaisia, nopeita, uhrautuvia ja taistelevat viimeiseen patruunaan. -Viisaus, jota Putkinen ei tule koskaan oppimaan koko elämänsä aikana.
Niin mitä tämä lainauksesi todistaa?
Sitaatti todistaa sitä mitä alussa sanoinkin: Mannerheim piti sanattomilla sopimuksilla pelaamista ja kaupankäyntiä erittäin suuressa arvossa ja sen mukaan hän toimi aina kun pystyi.
Se on vain sinun tulkintasi.
Totta kai Mannerheim uskoi joissakin asioissa miehen sanaan - jokaisesta pikku-asiasta ei pidä tehdä kirjallista sopimusta.
Sen sijaan Sinun väitettäsi kyseinen sitaatti ei tue mitenkään.
Väitteeni sisältö on sama kuin kyseisen sitaatin. Mitään sen enempää tai vähempää ei tule sinun siihen lisäämän. Mannerheimin yleinen tapa välttää kirjallisten todisteiden muodostamista on tutkimuksessa moneen kertaan todettu fakta, enkä minä ryhdy sitä sinulle erikseen enää opettamaan.
Eli Sinulta tulee nimimerkin takaa tyhjää puhetta, eikä todisteita väitteittesi tueksi.
Valitettavaa.
Pohjois-Suomen alistaminen Saksan armeijalle, 200000 saksalaissotilaan sijoittaminen sinne ja saksalais-suomalaisten joukkojen hyökkäys tavoitteena Kantalahti ja Vienanmeri sopivat huonosti erillissotateesiin.
"Saksa hyökkäsi 22.6.1941 NL:n ja NL pommitti saksalaisia ja suomalaisia kohteita Suomen alueella ja Suomi ilmoitti 25.6.1941 olevansa sodassa NL:a vastaan"
Muuten kirjoituksesi oli kuten tietääkseni historiassa tapahtui, paitsi minun tietääkseni Venäjä pommitti Suomessa vain suomalaisia kohteita 22-25.6.1941, eli ennen kuin Suomi oikeasti lähti mukaan sotaan.
Mitä saksalaisia kohteita Suomessa Venäjä pommitti 22-25.6?
Venäjä ei pommittanut suomalaisia kohteita 22.-24.6. Pommitukset alkoivat vasta kolme päivää sen jälkeen, kun Saksa oli hyökännyt NL:oon. NL tulkitsi kaiketi Hitlerin ilmoituksen mukaisesti, että Suomi on liitossa Saksan kanssa, joten se pommitti NL:oon hyökännyttä vihollista. Ei kai tuossa sen kummempaa logiikkaa ole.
Venäjän pommituksista Suomen alueille on lukuisat varmat todisteet. Pommitukset alkoivat 22.6.1941 klo 6.05.
Karhunen: ”Venäläiset pommikoneet hyökkäsivät panssarilaivojamme vastaan Sottungan vesillä 22.6.1941 klo 6.05. Kello 6.15 pommituskohteena oli Alskärin linnake Turun saaristossa ja kello 6.45 pommitettiin kuljetusaluksia Korppoossa. Klo 7.55 Hangossa olevat venäläispatterit avasivat tulen vuokra-alueen rajan ylitse.
Näistä räikeistä rikkomuksista Suomen ulkoministeriö lähetti tiedot ja maininnan, että Suomen tarkoituksena on pysytellä puolueettomana, mutta puolustautuisi, jos Neuvostoliitto hyökkäisi. Tiedotus vastaanotettiin Moskovassa ja Berliinissä. Varmuuden vuoksi se toistettiin vielä kaksi kertaa. Venäjän Helsingissä ollut lähettiläs ei vastaanottanut annettua vastalausenoottia vaan väitti, ettei mitään pommituksia ollut tapahtunut. Seuraavana päivänä venäläiset katkaisivat lennätinyhteydet Helsingin ja Moskovan välillä.
Neuvostoliiton lentokoneet ylittivät rajat 23. ja 24.6.1941 kolmessa kohdassa ja tunkeutuivat maamme ilmatilaan. Tämä oli seuraavan päivän suuren pommitusoffensiivin valmistelua: 25.6.1941 Neuvostoliitto heitti Suomen ilmatilaan 500 konettaan pommittaen täysin rauhallisia kaupunkeja ja teollisuuskeskuksia, muutama pommitus kohdistui myös lentotukikohtiimme. Suomalaiset torjuntahävittäjät lähtivät taisteluun. Päivän ilmataisteluissa ammuttiin 27 viholliskonetta alas. Omia koneita ei menetetty.
Pommituskohteina oli kymmenkunta Etelä- ja Keski-Suomen kaupunkia ja teollisuuskeskusta kuten Helsinki, Turku, Kotka, Porvoo, Heinola, Varkaus ja Lahti.
Näiden pommitusten jälkeen eduskunnassa hyväksyttiin päätöslauselma, jonka mukaan Suomi on jälleen sodassa.”
Presidentti Risto Ryti esitti Jatkosodan alusta sotasyyllisyysoikeuden-käynnin puolustuspuheenvuorossaan seuraavaa: ”Heti kesäkuun 22 päivän aamulla ryhtyivät venäläiset sotavoimat hyökkäyksiin Suomen alueelle pommittaen ja tulittaen puhtaasti suomalaisia kohteita. Klo 6.05 aamulla sanottuna päivänä venäläiset ilmavoimat pommittivat panssarilaivojamme Sottungan luona; klo 6.15 venäläiset ilmavoimat pommittivat Alskärin linnaketta Turun saaristossa; klo 6.45 venäläiset ilmavoimat pommittivat suomalaisia kuljetusaluksia Korppoon luona ja klo 7.55 venäläinen tykistö avasi tulen Hangon vuokra-alueelta ampuen Porsöhön, Storholmaan ja mantereelle. Samana päivänä avattiin Hirsilammen luona, noin 14 km Imatran itäpuolella, Neuvostoliiton alueelta tuli suomalaisia rajavartioita kohden ja Pummangista Petsamossa ammuttiin useita kymmeniä tykinlaukauksia erästä merellä kulkenutta suomalaista laivaa kohti. Näiden puolueettomuudenloukkausten johdosta ulkoministeri Witting kesäkuun 22 p:nä esitti Neuvostoliiton lähettiläälle ministeri Orloville vastalauseen pyytäen selitystä. Ministeri Orlov lupasi kääntyä hallituksen puoleen, mutta pyydettyä selitystä ei milloinkaan saatu.”
tekoa asian kanssa...Suomesta pommitettiin Neuvostoliittoa 22.6-41 jo alkaen kello 2.00 jolloin Utin kentän yli lensi useita saksalaisia Ju-88 pommikoneita, joista on iv-havainto mm.Forssasta, Hyvinkäältä ja Utista. Koneet ylittivät Neuvostoliiton rajan Lappeenrannan kohdalla, jatkoivat Laatokalle ja kiersivät pommittamaan Leningradia.
Koneet palasivat klo.3.15, laskeutuivat Utin kentälle jossa ne tankattiin.
Samana yönä lähti pommituslaivue KGr-806 Königsbergin läheltä, jossa oli mukana suomalaista miehistöä. Nämäkin koneet tankattiin palatessa Utissa, miinoitettuaan klo. 3.45 Leningradin vesialuetta. Tämä suunnitelma oli jo tehty 18-19.6 Suomessa. Lisäksi on syytä muistaa hyökkäys Hankoniemeen joka oli Neuvostoliiton aluetta, hyökkäys tapahtui 22.6-41 klo 4.05, jolloin 15 Ju-88 konetta pommitti Hankoniemeä...
Lähde: Helge Seppälä: Leningradin Saarto-murhenäytelmän sävyttämä voitto. alaviitteenä: Pekka Vanhalan työmuistio, 84.Kevyt It.Jaos,sota-arkisto SPK 16222 (T18028) (Teksti ei siis ole suora lainaus, vaan lyhennelmä).
En ole löytänyt yhtään todistetta siihen, että Suomesta (ei saksalaiset eikä suomalaiset) olisi pommitettu Venäjän alueita ennen kuin Venäjä pommitti Suomen alueita (22.6.1941 klo 6.05).
Minulle Helge Seppälä ei ole edes nollan arvoinen "todiste". Sinänsä edes Seppälä ei ole tietääkseni väittänyt, että Suomesta olisi pommitettu Venäjän alueita ennen 22.6. klo 6.05.
enää löytää. Ne kun on mm. tuossa kirjassa/sota-arkistossa esitetty. Tuo 84 It-jaos kun oli siellä Utin kentällä silloin 22.6-41.
Se, vaikka Utin ylitse olisikin lentänyt koneita itään ei suinkaan tarkoita sitä, että Suomen alueelta olisi pommitettu Venäjän aluetta.
Odotan edelleen todisteita siitä, että Suomen alueelta olisi pommitettu Venäjän alueita ennen kuin Venäjä alkoi pommittamaan Suomen alueita (22.6.1941 klo 6.05 alkaen).
no sen verranhan voi käyttää maalaisjärkeäkin, että miksihän raskaat kaksimoottoriset pommikoneet lentäisivät Neuvostoliittoon ja palaisivat tyhjinä Uttiin.
Kentällehän oli varastoituna runsaasti bensiiniä sekä lentopommeja.
Sillehän ei sitten mitään voi, jos ei tyypilliseen tapaan halua faktoja ottaa huomioon...
-------------------------------------------------
"Aamuyöllä 21.6-41 oli Utin kentälle saapunut runsaasti saksalaista kenttähenkilökuntaa ja radioasema henkilöstöineen. Saman päivän iltana saapui ensimmäinen saksalainen lentokone Uttiin. Se oli KGr 806:n tiedustelu-ja sääkone He-111."
"Yhteistoiminnan kannalta oli keskeisintä se, että majuri Einari Pietarinen ilmoitti 21.6-41 kello 21.55 kaikille kyseeseen tuleville It-yksiköille alkaneen yön omakonelennoista eli omakonetunnuksista, joista oli kerrottu jo 18.6 alkaen. Koneiden siipien kärjet oli maalattu keltaisiksi".
Lähde: Helge Seppälä:Leningradin Saarto 1941-1945, murhenäytelmän sävyttämä voitto.
alaviitteenä: Pekka Vanhalan työmuistio.84.Kevyt It-jaos,sota-arkisto SPK 16222 (T18028)
Odotan edelleen todisteita.
Jos, nimenomaan jos, saksalaiskoneet, jotka starttasivat Königsbergistä (Saksasta), loukkasivat Suomen ilmatilaa, niin sekään ei tarkoita, että Venäjän aluetta olisi pommitettu Suomesta. Tästäkään EI ole todisteita.
Se, että tyhjiä koneita tankattiin Suomessa, ennen kuin ne jatkoivat lentoaan Königsbergiin, ei myöskään todista, että Suomesta olisi pommitettu Venäjän alueita.
Jatkahan todisteiden etsimistä.
Luftwaffe käytti Porin, Rovaniemen ja Kemijärven kenttiä pommituslennoilleen NL:oon jo ennen 25.6.1941.
Operaatio Silberfuchsissa Luftwaffe siirtyi pääkentiltään Kirkkoniemestä ja Banakista Rovaniemelle ja suorittivat 23.6. lähtien ilmasotatoimia Murmanskia ja Sallaa vastaan. Venäläiset kostivat hyökkäämällä Petsamoa, Kemijärveä ja Rovaniemeä vastaan. (Ziemke: Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa 1940-1945, s. 195).
jutusta. No lyhyesti, operaatioon osallistui opastajana suomalainen kapteeni Ervi, asiahan oli pohjustettu jo aiemmin mainitseminani päivinä, tutustumalla suomalaisella koneella saksalaisten kanssa Suomessa oleviin kenttiin. Sen jälkeen suunnitelma oli lopullisesti hyväksytty nimenomaan Suomessa. Ervin mukaan miinoituslennot Kronstadtissa ja Leningradissa tapahtuivat klo.3.45. Jonka jälkeen lennettiin Suomeen. Operaatiota johti 1. Luftflotten komentaja, kenraalieversti Keller. Ja siitä oli informoituna itse Göring.
Lähteenä aiemmin mainittu Helge Seppälän kirja Leningradin Saarto 1941-1945-murhenäytelmän sävyttämä voitto alaviitteineen.
Pommituslennoista Suomesta kertoo myös Ohto Manninen sotilasaikauslehdessä no.6-7/1991 artikkelissa Barbarossa-Hyökkäys alkoi Kannaksella, sekä Nikolai Barysnikov kirjassaan Leningradin piiritys ja Suomi.
Pommittaminen nimenomaan Suomestahan tuli jo todistettua tuossa aiemmassa, ei muuta kuin reippain ja faktat huomioonottavin mielin tutustumaan Suomen historiaan...
Tulevan erillissodan vakuudeksi natsisaksalaiset lentokoneet veivät suomalaiset ns. siviilisissit suorittamaan tulevaa hyökkäyssotaa palvelevia toimia
syvälle Neuvostoliiton alueelle kesäkuussa 1941.
Päätavoite, eli äänisen-vienameren kanavan erään sulun tuhoaminen ei onnistunut, mutta muuta kiusantekoa ja nipistelyä kyllä tapahtui.
samana päivänä Viron edustalle miinotteita laskeneet suomalaiset sukellusveneet. Eräänlaista "erillissotaa" sekin.
Odotan suoraa lainausta ja tarkkaa viitetietoa.
Venäjä pommitti Suomen aluetta 22.6.1941 klo 6.05 alkaen.
Suomen laivaston historia, II osa, sivu 10.
Otava 1968
yksi lainaus:
"Kihdin selällä olevat panssarilaivat olivat alkavan sodan ensimmäisenä kohteena klo. 06.03 ja sen jälkeen pommitettiin..."
HUOM:Historiikin toimituskunta koostuu ilkeistä mäkimatruuseista, kommareista ja muista helkeseppälöistä, joten tieto ei ole aivan uskottava:DDD
Kerroppas kalamiehenä uudemman sukellusveneverkon silmäkoko.
Joka tapauksessa Venäjä aloitti myös Jatkosodan pommittamalla Suomen alueita 22.6.1941 klo 6.05 alkaen. Venäjä tulitti lisäksi Hangon alueelta tykistöllä Suomen alueelle 22.6.1941 klo 7.55 alkaen. yms.