Kilpailukykysopimuksen (vuodelta 2016) palkaton talkootyö eli työntekijöiden 24 tuntia työtä ilman palkkaa eivät lisänneet Suomen taloudellista vakautta. Sen sijaan työttömyys ja tuloerot kasvoivat.
Suomen kilpailukyky on ollut tasainen ja hyvä verrattuna useisiin muihin maihin. YLE:n uutiset otsikoi syyskuussa: Suomi säilyttänyt asemansa laajassa kilpailukyvertailussa. Suomi on 11. sijalla Economic Forumin kilpailukykyvertailussa.
WEF:n vertailun mukaan "Suomen valtteina olivat talouden vakaus ja instituutiot. Eniten Suomen sijoitusta painoi markkinoiden pieni koko".
Kärkisijalle nousi Singapore. Yhdysvallat putosi kakkoseksi. Hongkong kiri neljä pykälää ylöspäin pronssille. Pohjoismaista Ruotsin sijoitus oli kahdeksas, Tanskan kymmenes ja Norjan seitsemästoista.Vertailussa oli mukana 141 maata.
Suomen markkinat ovat pienet ja pienentyneet entisestään, kun sijoittajista vain noin 30 % uskoo Danske Bankin mukaan kotimaisiin sijoituskohteisiin.
Tanskassa yli 45 % sijoittajista uskoo vain tanskalaisiin kohteisiin.
Eikö Suomen valtiokaan usko suomalaisiin? Hoivapalvelut haluttiin "monikansallistaa" Attendolle ynnä muille ulkomaisille pääomasijoittajille. Sähköverkot on yksityistetty. Viime hallituskaudella suunniteltiin valtion tieverkon yhtiöittämistä ja yksityistämistä jne. Kun valtionyhtiöitä yksityistetään, osingot valuvat ulkomaisille pääomasijoittajille verojen kera.
Kun pienet markkinat ovat kilpailukyvyn esteenä, niin eikö kotimaisia markkinoita pitäisi kasvattaa?
Kilpailukykyä on kasvatettu työntekijöiden selkänahasta vuosikausia ja tuloerot ovat kasvaneet samanaikaisesti kotimaisen kysynnän hiipuessa.
- kiky-sopimus 2016, 24 palkatonta työtuntia
- sosiaaliturvamaksujen siirtäminen työnantajilta palkansaajien maksettaviksi kilpailukykyyn vedoten. STTK on laskenut että vuosilta 2017-2020 tehtiin 6,5 miljardin euron tulonsiirto työntekijöiltä työnantajille.
- lisäksi tulevat pätkätyöt, nollatyösopimukset eli työajan järjestelyt (jolloin minimityötuntien määrä on nolla)
- erilaiset sanktiot kaksinkertaistaneet tulottomien määrän. Kotimainen kysyntä ei kasva leipäjonoissa tai tulottomuuden kaksinkertaistuessa, ollen jo noin 50.000.
Nordnetin mukaan Helsingin pörssi on Euroopan paras osinkopörssi osinkotuotoilla mitattuna. Tänä vuonna osinkopotti nousee jälleen uuteen ennätykseen 14 miljardiin euroon. Pörssissä nähdään tänä vuonna OSINKOJUHLAT.
TULOEROT ovat kasvaneet Suomessa ja muissa EU-maissa jo vuosien ajan, siksi populismi vahvistuu, kirjoitti erikoistoimittaja Jan Hurri Taloussanomissa. Suomessa tuloerot olivat vuonna 2017 selvästi suurempia kuin vuonna 1980 (World Inequality Lab, "Maailman epätasa-arvolaboratorio", tutkijaryhmä)
VEROTUS TASAA TULOEROJA ENTISTÄ VÄHEMMÄN.
Erityisesti Suomessa, jossa pääomiin kohdistuvia veroja (tasavero) kerätään vähemmän kuin esim. palkansaajien tai eläkeläisten progressiivinen verotus.
Pienituloisten verotaakkaa lisäävät välilliset eli kulutukseen kohdistuvat verot, joita eri hallitukset ovat "haittaveroinakin" nostaneet.
Parantaako tasaverotus tai lukuisat yritysten ja suurituloisten saamat veroedut kilpailukykyä vai yritysten osingonjakokykyä?
YK vahvisti v. 2015 sosiaalisen kehityksen tavoitteen, jossa oli vaatimus siitä, että pienituloisin 40 % kansalaisista nauttii nopeammasta tulojen kasvusta kuin koko kansa keskimäärin.
Milloin Suomessa ryhdytään toteuttamaan YK:n vaatimusta? Joko tällä hallituskaudella? Oikeudenmukaisempi tulonjako on myös EU:n "Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin" tärkeintä sisältöä. Joko tällä hallituskaudella se olisi myös Suomen hallituksen päätösten pilari?
Suomen kilpailukyky on ollut tasainen ja hyvä verrattuna useisiin muihin maihin. YLE:n uutiset otsikoi syyskuussa: Suomi säilyttänyt asemansa laajassa kilpailukyvertailussa. Suomi on 11. sijalla Economic Forumin kilpailukykyvertailussa.
WEF:n vertailun mukaan "Suomen valtteina olivat talouden vakaus ja instituutiot. Eniten Suomen sijoitusta painoi markkinoiden pieni koko".
Kärkisijalle nousi Singapore. Yhdysvallat putosi kakkoseksi. Hongkong kiri neljä pykälää ylöspäin pronssille. Pohjoismaista Ruotsin sijoitus oli kahdeksas, Tanskan kymmenes ja Norjan seitsemästoista.Vertailussa oli mukana 141 maata.
Suomen markkinat ovat pienet ja pienentyneet entisestään, kun sijoittajista vain noin 30 % uskoo Danske Bankin mukaan kotimaisiin sijoituskohteisiin.
Tanskassa yli 45 % sijoittajista uskoo vain tanskalaisiin kohteisiin.
Eikö Suomen valtiokaan usko suomalaisiin? Hoivapalvelut haluttiin "monikansallistaa" Attendolle ynnä muille ulkomaisille pääomasijoittajille. Sähköverkot on yksityistetty. Viime hallituskaudella suunniteltiin valtion tieverkon yhtiöittämistä ja yksityistämistä jne. Kun valtionyhtiöitä yksityistetään, osingot valuvat ulkomaisille pääomasijoittajille verojen kera.
Kun pienet markkinat ovat kilpailukyvyn esteenä, niin eikö kotimaisia markkinoita pitäisi kasvattaa?
Kilpailukykyä on kasvatettu työntekijöiden selkänahasta vuosikausia ja tuloerot ovat kasvaneet samanaikaisesti kotimaisen kysynnän hiipuessa.
- kiky-sopimus 2016, 24 palkatonta työtuntia
- sosiaaliturvamaksujen siirtäminen työnantajilta palkansaajien maksettaviksi kilpailukykyyn vedoten. STTK on laskenut että vuosilta 2017-2020 tehtiin 6,5 miljardin euron tulonsiirto työntekijöiltä työnantajille.
- lisäksi tulevat pätkätyöt, nollatyösopimukset eli työajan järjestelyt (jolloin minimityötuntien määrä on nolla)
- erilaiset sanktiot kaksinkertaistaneet tulottomien määrän. Kotimainen kysyntä ei kasva leipäjonoissa tai tulottomuuden kaksinkertaistuessa, ollen jo noin 50.000.
Nordnetin mukaan Helsingin pörssi on Euroopan paras osinkopörssi osinkotuotoilla mitattuna. Tänä vuonna osinkopotti nousee jälleen uuteen ennätykseen 14 miljardiin euroon. Pörssissä nähdään tänä vuonna OSINKOJUHLAT.
TULOEROT ovat kasvaneet Suomessa ja muissa EU-maissa jo vuosien ajan, siksi populismi vahvistuu, kirjoitti erikoistoimittaja Jan Hurri Taloussanomissa. Suomessa tuloerot olivat vuonna 2017 selvästi suurempia kuin vuonna 1980 (World Inequality Lab, "Maailman epätasa-arvolaboratorio", tutkijaryhmä)
VEROTUS TASAA TULOEROJA ENTISTÄ VÄHEMMÄN.
Erityisesti Suomessa, jossa pääomiin kohdistuvia veroja (tasavero) kerätään vähemmän kuin esim. palkansaajien tai eläkeläisten progressiivinen verotus.
Pienituloisten verotaakkaa lisäävät välilliset eli kulutukseen kohdistuvat verot, joita eri hallitukset ovat "haittaveroinakin" nostaneet.
Parantaako tasaverotus tai lukuisat yritysten ja suurituloisten saamat veroedut kilpailukykyä vai yritysten osingonjakokykyä?
YK vahvisti v. 2015 sosiaalisen kehityksen tavoitteen, jossa oli vaatimus siitä, että pienituloisin 40 % kansalaisista nauttii nopeammasta tulojen kasvusta kuin koko kansa keskimäärin.
Milloin Suomessa ryhdytään toteuttamaan YK:n vaatimusta? Joko tällä hallituskaudella? Oikeudenmukaisempi tulonjako on myös EU:n "Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin" tärkeintä sisältöä. Joko tällä hallituskaudella se olisi myös Suomen hallituksen päätösten pilari?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Yhä useampi keskituloinen jää työttömäksi ja putoaa pienituloiseksi. Todennäköisesti äänestää vaaleissa perussuomalaisia, joka tulee olemaan ikuisessa oppositiossa kykenemättä vaikuttamaan eriarvoisuuden kasvuun tai työllisyyden paranemiseen millään tavoin. Perussuomalaiset olivat viime hallituksessa ja tuloerot kasvoivat, kun tehtiin kiky-sopimus.
"WEF:n vertailun mukaan "Suomen valtteina olivat talouden vakaus ja instituutiot. Eniten Suomen sijoitusta painoi markkinoiden pieni koko".
Kärkisijalle nousi Singapore."
Täh, Singaporenko markkinoiden koko suuri???
Muuten ihan hyvä, mutta koska työttömyys väheni ja talous parani, niin johtopäätöksien pitää olla sen mukaisia.
Eli asiat ovat tarkalleen päinvastoin kuin aloittaja kirjoitti.
Toisaalta varmasti aloittajakin on tyytyväinen koska kukapa olisi niin perverssi, että iloitsee huonoista asioista saati sitten, että vaklehtelee niitä.
Totta kai tiedetään, että sijoitustilit ja hallintarekisteri saatiin viime vaalikaudella, mutta ketä ne hyödyttivät?
Jokainen näkee, että leipäjonot ovat moninkertaistuneet? Syynä on liian pieni toimeentuloturva. Suomalaiset pienituloiset ovat velkaantuneet nopeasti. Kotitalouksien velkamäärät ovat hälyttäviä, kun samaan aikaan miljonäärien pääomatulot kasvavat n. 30 prosentin tasaverona.
Köyhyys näyttää Suomessa olevan edelleen sukupolvinen ja häpeällistä. Köyhyyttä hävetään eikä nähdä yhteiskunnallisia syitä ja seurauksia. Pitäisikö mediassa kertoa viihteen sijaan yhteiskunnan jakautuneisuudesta, köyhien ahdingosta, leipäjonoista, pienituloisten sosiaalisista ja mielenterveysongelmista, kun tutkittua tietoa on. Aika monella (yhteiskunnan päättäjällä) näyttää "pää olevan pensaassa", jolloin on helppo "pyllistää köyhyydelle".
Se oli edeööinen hallitus suoraan elinkeinoelämän asialla ja tietty näkyi päätösenteossa.
Ek :n linjathan tiedetään. Työnantaja puolen liittona ja asioiden esittäjänä,kohdistuvat vaatimukset suoraan työntekijä puoleen ja sen etuihin ,koksa tuo EK:n edunvalvonta on työnanatajien edunvalvontaa. Se mikä on pois työntekijöiden eduista on apu työnantajien kukkaron lihottamiseksi . Mitä heikompi on tekijän asema sitä helpommin on myös hydynnettävissä. Kiky on osa tuota ajattelua ,jolla työntekijöiden etuja ja asemaa paketoidaan työnantajien hyväsi.
Ek pitää mm. aktiivimallia hyvänä vaikka sen vaikutukset tiedtään olevan 0:llissa ja sen toimineen puhtaasti työttömyysturva leikkauksena. Pelinhenki on selkeästi ,ansiotyöläiset kyykkyyn. Työn pitää olla oikeus ja toimeentulovaikeudet takaavat sen että palkat pysyvät alhaalla ja työ kuin työ on haluttavaa. Asian nurjapuoli on vain se että työ kun tehdään kannattamattomaksi käy se tekijöilleen turhaksi .
https://yle.fi/uutiset/3-11044514
https://www.aamulehti.fi/a/201501661
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5dfa7116-fe7f-429a-9348-442f26e4e3f0
https://www.salkunrakentaja.fi/2018/12/aktiivimalli-tyollisyys/
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kansalaisaloite-aktiivimallin-kumoamiseksi-erittain-suosittu-vain-yksi-aloite-kerannyt-aania-tata-nopeammin/6718916#gs.cz4eow
suomen politiikka ja puolueet ovat järkyttävä vitsi ja rahan ahneiden talousrikollisten pelikenttä
Työpaikkoja on pilvin pimein, eikä köyhyyttäkään ole, on vain heikommin toimeentulevia, joka on usein itsestä kiinni. Tukijärjestelmät, ilmaisruokajakelut ym. pitävät kyllä huolen että kaikki voivat elää ihan kohtuullista elämää.