Mitä jos oma lapsi kuuluukin seksuaaliseen vähemmistöön?

Joko välit menisi poikki tai vanhempi eheytyisi.

Hän olisi joka tapauksessa minun oma lapseni jota rakastaisin yhtä paljon kuin muitakin lapsia. Varmaankin tukisin häntä enemmän, sillä toivoisin että hän olisi onnellinen omissa valinnoissaan. Nykyajan nuoriso pitäisi sitä aivan luonnollisena asiana, mutta vielä vanhemmassa ikäpolvessa esiintyy vanhoillisia ajattelemattomia ihmisiä, jota en hyväksy. Siksi haluaisin tukea häntä omana itsenään.

Silloin minä olen epäonnistunut parinvalinnassa eli olen valinnut biseksuaalin puolisokseni.

"Mutta olisi mielenkiintoista tietää, miten ihminen, joka tuomitsee seksuaaliseen vähemmistöön kuuluvat, ..."

Miksi suljet uskovilta mahdollisuuden vastata pois? Uskovilla ei ole lupaa tuomita homoseksuaaleja eikä ketään. Emme siis voi vastata kysymykseesi.

Heh heh heh hee. Vai että ”tasapainoinen lapsuus”? Miksi ihmeessä sitten ns. hullujen huoneet ovat täynnä hihhuleita kaikista mahdollista lahkoista?

Uskovaisten lapsista tulee samassa suhteessa homoseksuaaleja kuin muissakin perheissä. Homoseksuaalisuus on synnynnäistä. Siitä on ympäri maailmaa tukimuksia Suomessa esim Turun Yliopistossa. Sikiöllä äidin kohdussa sikiön aivoissa määrittyy seksuaalinen suuntautuminen omasta sukupuolesta riippumatta. Sitä ei voi enää syntymän jälkeen muuttaa. Se on siis synnynnäistä mutta ei perinnöllistä. Siihen ei vaikuta myöskään esimerkki. Sateenkaariperheiden lapsista tulee sama suhteellineen määrä heteroita ja homoja kuin heteroperheissäkin.

Se lapsi vaiennetaan - tietenkin. Sanotaan hänelle että et sinä sellainen ole, kuvittelet vain - oikeasti sinä kyllä pidät - sillä tavalla - vastakkaisesta sukupuolesta, usko vain.

Ihminen joka tuomitsee seksuaaliset vähemmistöt?
Onkohan sulla purkka juuttunut järkikoppaan estämään ajattelua?
Uskonnollisesti ei mitään tuomita. Ei ole mitään tuomiovaltaa. Se on yksin Jumalalla.
Jumala on totuus ja ihmiset vaan ovat ihmisiä. Jumala tuomitsee, ei me ihmiset.
Se että Jumala on kertonut homouden olevan syntiä, luonnotonta ja iljettävää, on vaan niin. Ihan yhden tekevää, että mitä me ihmiset olemme siitä mieltä.
Voihan yhtä vastoin lapsi olla pyromaani tai kleptomaani tai mikä vaan muu minkä mieli tuottaa nautinnoksi ja joka ei ole hyväksyttävää luonnossa eikä uskossa.
Että jos olet homo, on se oma taakkasi. Miksi meidän ihmisten pitäisi jotain sinun taakkaasi huomioida koska kaikilla ihmisillä on omansa???
Homous on vaan synti ja piste. Se on sitä myös lapselle tai aikuiselle.
Se vie ihmisen tuhoon, kuten kaikki synnit.
Siksi esim varkaan ei ole pakko varastaa. Kukaan ei pakota. Se on vapaaehtoinen valinta lopulta aina. Se on valinta jossa valitsee synnin. Ei sitä tarvitse kenenkää hyväksyä sen kummemmin tai kannustaa tms.
Ihminen itse on ongelmissaan omien asioidensa kanssa, jotka synniksi määritellään.
Ei se ole ensinkään muiden asia. Se jos muut eivät hyväksy syntiä, sekin on tekijän oma asia. Ei muiden asia.
Miksi homoutta rummutetaan jatkuvasti? Oletko itse homo vai miksi asia sinua kaivelee?

No ensinnäkin jos ollaan asioista eri mieltä ei vielä suoralta kädeltä tarkoita että oltaisiin tuomitsemassa toisia. Ja itse ajattelen niin että ihmisen luonnollinen olotila on olla ensinnäkin hetero ja joko mies tai nainen.

Tämä ihan siitä yksinkertaisesta syystä että tämä on kaiken perusta sille että olemme olemassa täällä maapallolla ja että olemassa olemme jatkuu vielä tulevaisuudessakin. Eli, tosin sanoen kaikki mikä sotii lajin säilymistä vastaan on mielestäni periaatteessa luonnotonta. En siis ajattele tätä mitenkään raamatun kannalta!

Miksi sitten on näitä seksuaalisia vähemmistöjä. Olen sitä mieltä että nämä ovat enemmän tai vähemmän synnynnäisiä ongelmia/kehitysvammoja ja niihin ei juuri voi vaikuttaa. Ihminen itsessään on yhtä arvokas kuin muutkin!

No jos oma lapsi ilmoittaisikin kuuluvansa johonkin seksuaaliseen vähemmistöön niin todennäköisesti asiasta käytäisiin keskustelua MUTTA kuten yllä sanoin kyse olisi siitä että kehityksessä (sikiövaiheessa ehkä) kaikki ei ole mennyt "putkeen" joten eihän tämä siihen tulisi vaikuttamaan että miten minä lapseeni tämän jälkeen suhtautuisin, aivan varmasti olisi yhtä rakas edelleen!