Nastarenkailla ajo kielletty liikennemerkki C48

Toki jos on niin tyhmä ettei omalla ja muiden turvallisuudella ole niin väliä, niin noinkin voi ajatella.

Anonyymi kirjoitti:

Toki jos on niin tyhmä ettei omalla ja muiden turvallisuudella ole niin väliä, niin noinkin voi ajatella.

Onko tyhmyyttä ajella piikkirenkailla kun nytkin uloskatsoon ei pohjoispirkanmaalla ole liukasta jäätä , aamulla saattoi viikolla olla kuivaa puhdasta jäätä, eikä se ole nykykitkarenkaalle mikään ongelma vaan ainoastaan turvallisuus hakuisuuttaan korostaville nastarenkalijoille joiden tiehen jyrsimät urat ovat paha vesikelin haitta ja uhka ja lisäksi se ajoneuvon meteli ja kesällä tien meteli kun nyt sitten jyrsityllä tiellä joutuu nekin ajamaan jotka eivät sitä jyrsi .
Mutta jos on tyhmä että jyrsii tienpintaa puhki niiden 2-5 liukkaan aamukelin takia / per talvikuukausi ja vielä naamioi sen turvallisuudeksi vaikka ulosmittaa nastaturvallisuutta ajamalla toisen kontissa kiinni niin olisi jäädä kotiin täysin ja moittia sieltä kitkarengasautoilijoita

Talot palaa sitten ja ihmiset kuolee,ei pääse ambulanssiperille.eikä paloautot

Anonyymi kirjoitti:

Toki jos on niin tyhmä ettei omalla ja muiden turvallisuudella ole niin väliä, niin noinkin voi ajatella.

Tietysti sillä on väliä. Siksi minullakin on alla uudet, hyvät kitkarenkaat.

Ajelin nastoilla viime talven lopun kun edullisesti sain mukahyvä (uudet Nokialaiset). Oli kammottava kokemus. Täksi talveksi palasin kitkoihin ja pistin nastat kiertoon.

Anonyymi kirjoitti:

Talot palaa sitten ja ihmiset kuolee,ei pääse ambulanssiperille.eikä paloautot

Vaikka mitä kieltoja tulisi niin hälytysajoneuvot käyttää aina nastoja tulevaisuudessakin.niillä erivapaus aina. En ol eyhtään ambulanssia tai poliisiautoa nähnyt kitkarenkailla kun niitä ei ole.Paloautoissakin alkaa oleen jo nastarenkaat alla.

Tuossa olisi sopiva paikka, tuosta alkaa VT2 joka johtaa moottoritielle:
https://goo.gl/maps/rJarESHT7EYe1HbaA

TheRat kirjoitti:

Tietysti sillä on väliä. Siksi minullakin on alla uudet, hyvät kitkarenkaat.

Ajelin nastoilla viime talven lopun kun edullisesti sain mukahyvä (uudet Nokialaiset). Oli kammottava kokemus. Täksi talveksi palasin kitkoihin ja pistin nastat kiertoon.

Lue lisää

Niin, mutta turvallisuus on eri asia ja tärkeämpi kuin sinun asenteellinen näkemyksesi.
Nastat voittaa turvallisuuden osalta kitkat liukkaissa olosuhteissa mennen tullen. Sitä faktaa et kykene kumoamaan.

Kitkat kyllä ovat jokseenkin tasavertaiset silloin, kun tienpinnat eivät ole liukkaat. Jos ajaa pääosin suolatuilla ja sulilla teillä, niin kyllähän kitkoilla pärjää ihan mukavasti.
Nastojen ylivoimahan perustuu paitsi parempaan liukkaan kelin pitoon, niin myös vaihtelevien olosuhteiden tasaajana.
Tietysti nastojen etuna on myös liukkauden poistaminenkin, josta kitkoilla ajavat hyötyvät merkittävästi.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, mutta turvallisuus on eri asia ja tärkeämpi kuin sinun asenteellinen näkemyksesi.
Nastat voittaa turvallisuuden osalta kitkat liukkaissa olosuhteissa mennen tullen. Sitä faktaa et kykene kumoamaan.

Kitkat kyllä ovat jokseenkin tasavertaiset silloin, kun tienpinnat eivät ole liukkaat. Jos ajaa pääosin suolatuilla ja sulilla teillä, niin kyllähän kitkoilla pärjää ihan mukavasti.
Nastojen ylivoimahan perustuu paitsi parempaan liukkaan kelin pitoon, niin myös vaihtelevien olosuhteiden tasaajana.
Tietysti nastojen etuna on myös liukkauden poistaminenkin, josta kitkoilla ajavat hyötyvät merkittävästi.

Lue lisää

> Nastat voittaa turvallisuuden osalta kitkat liukkaissa olosuhteissa mennen
> tullen. Sitä faktaa et kykene kumoamaan.

Ehkä, mutta kun ihmiset eivät yleensä vaihda nastoja alle aina kun tulee liukasta. Etkä vaihda sinäkään. Keskimäärin kitkat ovat turvallisemmat kuin nastat.

Seuraavaksi voit hakata olkiukkoa siitä, että nasta pitää paremmin jäällä. Voimme sitten ihmetellä yhdessä sitä, että tämä pitää paikkansa ja kitkat ovat SILTI turvallisemmat. :)

Nastarenkaat ovat kuin vakuutus. Harvoin tarvitaan mutta hyvä olla silloin kun oikeasti tarvitaan.

Anonyymi kirjoitti:

Nastarenkaat ovat kuin vakuutus. Harvoin tarvitaan mutta hyvä olla silloin kun oikeasti tarvitaan.

Ja kuten vakuutus, keskimäärin ne eivät kannata. Toki jos satut olemaan juuri se yksi tapaus, joka niillä elämänsä pelastaa niin kiva, mutta lisääntyneet kolarit eivät ole keskimäärin hyvä asia.

Vakuutuksessa siis rahalla maksetaan siitä, että pahimmassa tapauksessa asiat ovat paremmin. Nastarenkailla vältetään pahimpia tapauksia lisäämällä pahimpia tapauksia. Ei hirveän älykkään oloista.

Toki tuo on vain tilastollinen fakta. Voi olla, että kitkarenkaita käyttävät keskimäärin paremmat kuljettajat, mikä vääristää tilastoja.

Anonyymi kirjoitti:

Onko tyhmyyttä ajella piikkirenkailla kun nytkin uloskatsoon ei pohjoispirkanmaalla ole liukasta jäätä , aamulla saattoi viikolla olla kuivaa puhdasta jäätä, eikä se ole nykykitkarenkaalle mikään ongelma vaan ainoastaan turvallisuus hakuisuuttaan korostaville nastarenkalijoille joiden tiehen jyrsimät urat ovat paha vesikelin haitta ja uhka ja lisäksi se ajoneuvon meteli ja kesällä tien meteli kun nyt sitten jyrsityllä tiellä joutuu nekin ajamaan jotka eivät sitä jyrsi .
Mutta jos on tyhmä että jyrsii tienpintaa puhki niiden 2-5 liukkaan aamukelin takia / per talvikuukausi ja vielä naamioi sen turvallisuudeksi vaikka ulosmittaa nastaturvallisuutta ajamalla toisen kontissa kiinni niin olisi jäädä kotiin täysin ja moittia sieltä kitkarengasautoilijoita

Lue lisää

Eihän nastarenkaita käytetä kuin talviaikaan. Jos/kun siellä pohjoispirkanmaalla ei vielä ole talvikelit niin paras ajella kesärenkailla.
Niitä liukkaita aamu ja varmasti myös päiväkelejä on jopa siellä pohjoispirkanmaalla tulevana(kin) talviaikana mainitsemaasi 2-5 kertaa enemmän. Katsos kun sinusta poiketen on henkilöitä joiden on liikuttava kaikkina päivinä omaa ja muiden turvallisuutta vaarantamatta niin ainoa vaihtoehtohan on kunnolliset nastarenkaat.
Kuten(aiheellisesta?) katkeruudestasi liian lähellä ajavia kohtaan on havaittavissa, itsekin pidät nastarenkaita kitkoja parempana vaihtoehtona talvikeleihin.
Nastarenkaiden ylivoimaisesti parempi pito talvisissa olosuhteissa ei todellakaan ole mitään naamiointia vaan yksinkertainen fakta.

TheRat kirjoitti:

Tietysti sillä on väliä. Siksi minullakin on alla uudet, hyvät kitkarenkaat.

Ajelin nastoilla viime talven lopun kun edullisesti sain mukahyvä (uudet Nokialaiset). Oli kammottava kokemus. Täksi talveksi palasin kitkoihin ja pistin nastat kiertoon.

Lue lisää

Jos omalla ja toisten turvallissuudella olisi sinulle jotain väliä niin rengasvalintasi olisi nastarenkaat.
Tuon viime talven kokeilusi olet jo aiemmin kertonut joten saduksihan tuo on luokiteltava, jota tuskin itsekään uskot.

Anonyymi kirjoitti:

Nastarenkaat ovat kuin vakuutus. Harvoin tarvitaan mutta hyvä olla silloin kun oikeasti tarvitaan.

Kitkapelleille vero 10000 euroa/rengas tai nastoilla ajaville oikeus hakata ensin kitkapelle ja lopuksi tappaa tämä kitkapelle !!

Kitkapellet on ääliöitä!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

TheRat kirjoitti:

Ja kuten vakuutus, keskimäärin ne eivät kannata. Toki jos satut olemaan juuri se yksi tapaus, joka niillä elämänsä pelastaa niin kiva, mutta lisääntyneet kolarit eivät ole keskimäärin hyvä asia.

Vakuutuksessa siis rahalla maksetaan siitä, että pahimmassa tapauksessa asiat ovat paremmin. Nastarenkailla vältetään pahimpia tapauksia lisäämällä pahimpia tapauksia. Ei hirveän älykkään oloista.

Toki tuo on vain tilastollinen fakta. Voi olla, että kitkarenkaita käyttävät keskimäärin paremmat kuljettajat, mikä vääristää tilastoja.

Lue lisää

Vakuutus ei varmasti keskimäärin kannata, mutta kun se onnettomuus kohdalle sattuu niin vakuutuksen ottanut kiittää. Sama juttu nastoilla ajaessa niillä vältetään pahimpia tapauksia eikä suinkaan lisätä kuten virheellisesti oletat. Joten nastarenkaiden käyttö talvisissa olosuhteissa on kaikkien kannalta paras vaihtoehto.

TheRat kirjoitti:

> Nastat voittaa turvallisuuden osalta kitkat liukkaissa olosuhteissa mennen
> tullen. Sitä faktaa et kykene kumoamaan.

Ehkä, mutta kun ihmiset eivät yleensä vaihda nastoja alle aina kun tulee liukasta. Etkä vaihda sinäkään. Keskimäärin kitkat ovat turvallisemmat kuin nastat.

Seuraavaksi voit hakata olkiukkoa siitä, että nasta pitää paremmin jäällä. Voimme sitten ihmetellä yhdessä sitä, että tämä pitää paikkansa ja kitkat ovat SILTI turvallisemmat. :)

Lue lisää

Voit pitää olkiukkosi, ei minä sitä tarvitse. Sinä näköjäön ennemminkin.
Nastat ovat ylivoimaisesti turvallisemmat talvirenkaat liukkailla keleillä. Kitkat eivät taasen millään keleillä nastoja parempia.
Omituinen ja sinulle ilmeisen tyypillinen asenne: myönnät nastojen pitävän paremmin jäällä, mutta kitkat silti turvallisemmat. Ja tuon väitteen luonnollisesti jätät perustelematta. Enkä muuten edes ihmettele sitä 😎

Muuten yhtään renkaan ominaisuuksiin ei vaikuta se, miten ihmiset vaihtavat talvirenkaita kuten ei muukaan ihmisen käyttäytyminen. Takuuvarmasti Ihmisen käyttäytyminen ei tee kitkarengasta keskimäärinkään turvallisemmaksi talvirenkaaksi. Merkillisiä korrelaatioita keksitkin.

Anonyymi kirjoitti:

Voit pitää olkiukkosi, ei minä sitä tarvitse. Sinä näköjäön ennemminkin.
Nastat ovat ylivoimaisesti turvallisemmat talvirenkaat liukkailla keleillä. Kitkat eivät taasen millään keleillä nastoja parempia.
Omituinen ja sinulle ilmeisen tyypillinen asenne: myönnät nastojen pitävän paremmin jäällä, mutta kitkat silti turvallisemmat. Ja tuon väitteen luonnollisesti jätät perustelematta. Enkä muuten edes ihmettele sitä 😎

Muuten yhtään renkaan ominaisuuksiin ei vaikuta se, miten ihmiset vaihtavat talvirenkaita kuten ei muukaan ihmisen käyttäytyminen. Takuuvarmasti Ihmisen käyttäytyminen ei tee kitkarengasta keskimäärinkään turvallisemmaksi talvirenkaaksi. Merkillisiä korrelaatioita keksitkin.

Lue lisää

Kitkarenkaat häviää nastarenkaille pidossa vain märällä jäällä. Muilla keleillä mennään tasoissa, poislukien kova pakkaslumi, siinä kitkat voittaa nastat.

Anonyymi kirjoitti:

Voit pitää olkiukkosi, ei minä sitä tarvitse. Sinä näköjäön ennemminkin.
Nastat ovat ylivoimaisesti turvallisemmat talvirenkaat liukkailla keleillä. Kitkat eivät taasen millään keleillä nastoja parempia.
Omituinen ja sinulle ilmeisen tyypillinen asenne: myönnät nastojen pitävän paremmin jäällä, mutta kitkat silti turvallisemmat. Ja tuon väitteen luonnollisesti jätät perustelematta. Enkä muuten edes ihmettele sitä 😎

Muuten yhtään renkaan ominaisuuksiin ei vaikuta se, miten ihmiset vaihtavat talvirenkaita kuten ei muukaan ihmisen käyttäytyminen. Takuuvarmasti Ihmisen käyttäytyminen ei tee kitkarengasta keskimäärinkään turvallisemmaksi talvirenkaaksi. Merkillisiä korrelaatioita keksitkin.

Lue lisää

Kyseessä ei ole olkiukko vaan se tosiasia, että vaikka et kirjoittanut niin kuin rotta antaa ymmärtää, niin olisit kuitenkin voinut kirjoittaa niin, josta syystä olet ihan väärässä.

Anonyymi kirjoitti:

Kitkarenkaat häviää nastarenkaille pidossa vain märällä jäällä. Muilla keleillä mennään tasoissa, poislukien kova pakkaslumi, siinä kitkat voittaa nastat.

Nastarenkaat ovat selvästi paremmat vain liukkaalla kelillä. Muissa olosuhteissa käytännössä eroa ei juuri ole. Toisaalta juuri liukkaat kelithän ne hankalimpia ovatkin. Runsas suolaus ennakkoon ja akuutissa tilanteessa tietenkin vähentää liukkaiden kelien määrää pääteillä. Sivuteillä nastat tekee samaa.

Anonyymi kirjoitti:

Nastarenkaat ovat selvästi paremmat vain liukkaalla kelillä. Muissa olosuhteissa käytännössä eroa ei juuri ole. Toisaalta juuri liukkaat kelithän ne hankalimpia ovatkin. Runsas suolaus ennakkoon ja akuutissa tilanteessa tietenkin vähentää liukkaiden kelien määrää pääteillä. Sivuteillä nastat tekee samaa.

Lue lisää

Kirjoitat että "Nastarenkaat ovat selvästi paremmat vain liukkaalla kelillä."

Senhän vuoksi niitä nastoja juuri käytetään. Ei kukaan nastoja tarvitse pitävällä alustalla, vaan nimenomaan liukkaalla.

TheRat kirjoitti:

> Nastat voittaa turvallisuuden osalta kitkat liukkaissa olosuhteissa mennen
> tullen. Sitä faktaa et kykene kumoamaan.

Ehkä, mutta kun ihmiset eivät yleensä vaihda nastoja alle aina kun tulee liukasta. Etkä vaihda sinäkään. Keskimäärin kitkat ovat turvallisemmat kuin nastat.

Seuraavaksi voit hakata olkiukkoa siitä, että nasta pitää paremmin jäällä. Voimme sitten ihmetellä yhdessä sitä, että tämä pitää paikkansa ja kitkat ovat SILTI turvallisemmat. :)

Lue lisää

Turhaan jankutat.

Nastat ovat turvallisemmat kuin kitkat.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitat että "Nastarenkaat ovat selvästi paremmat vain liukkaalla kelillä."

Senhän vuoksi niitä nastoja juuri käytetään. Ei kukaan nastoja tarvitse pitävällä alustalla, vaan nimenomaan liukkaalla.

Lue lisää

Niinhän sitä luulisi.

Liukaita kelejä on korkeintaan muutamana päivänä talvessa. Niitä pitäviä alustoja löytyy kymmeniä kertoja useammin.

Nasta pitää huomattavasti parmmin liukkalla, kitka taas on hieman parempi pitävällä alustalla. Yksinkertaisella kaavalla kun kertoo onnettomuustodennäköisyydet, saa tulokseksi koko talven yhteenvedon:
Nasta: 3 x 0,01 147 * 0,001 = 0,15
Kitka: 3 x 0,02 147 * 0,0008 = 0,1236

Luvut on vedetty hatusta, mutta tuonnepäin se kitkojen etu turvallisuudessa tilastojen mukaan menee.

TheRat kirjoitti:

Niinhän sitä luulisi.

Liukaita kelejä on korkeintaan muutamana päivänä talvessa. Niitä pitäviä alustoja löytyy kymmeniä kertoja useammin.

Nasta pitää huomattavasti parmmin liukkalla, kitka taas on hieman parempi pitävällä alustalla. Yksinkertaisella kaavalla kun kertoo onnettomuustodennäköisyydet, saa tulokseksi koko talven yhteenvedon:
Nasta: 3 x 0,01 147 * 0,001 = 0,15
Kitka: 3 x 0,02 147 * 0,0008 = 0,1236

Luvut on vedetty hatusta, mutta tuonnepäin se kitkojen etu turvallisuudessa tilastojen mukaan menee.

Lue lisää

Kitkojen tilastollinen ’etu’ turvallisuudessa perustuu puhtaasti muihin kuin itse renkaan ominaisuuksiin. Ja varsinkin talvisissa olosuhteissa, jota varten talvirenkaat hankitaankin.
Jos pitäydytään vain renkaan ominaisuuksissa, kuten kai pitäisikin, kun renkaiden turvallisuudesta talvikeleillä puhutaan, niin silloin nastarengas on selvästi parempi.

Liukkaalla kelillä nastarengas on jopa ylivoimainen ja muissa olosuhteissa eroa ei merkittävästi ole. Yhtä hyvin perustein kuin toteat kitkojen olevan pitävissä olosuhteissa ’hieman parempi’ niin voi todeta nastojen olevan ’hieman parempi’. Itse asiassa nastat taitavat olla niissäkin hitusen parempia, mutta kuten sanottu, ero on niin olematon, ettei sillä ole merkitystä käytännössä.

Anonyymi kirjoitti:

Kitkojen tilastollinen ’etu’ turvallisuudessa perustuu puhtaasti muihin kuin itse renkaan ominaisuuksiin. Ja varsinkin talvisissa olosuhteissa, jota varten talvirenkaat hankitaankin.
Jos pitäydytään vain renkaan ominaisuuksissa, kuten kai pitäisikin, kun renkaiden turvallisuudesta talvikeleillä puhutaan, niin silloin nastarengas on selvästi parempi.

Liukkaalla kelillä nastarengas on jopa ylivoimainen ja muissa olosuhteissa eroa ei merkittävästi ole. Yhtä hyvin perustein kuin toteat kitkojen olevan pitävissä olosuhteissa ’hieman parempi’ niin voi todeta nastojen olevan ’hieman parempi’. Itse asiassa nastat taitavat olla niissäkin hitusen parempia, mutta kuten sanottu, ero on niin olematon, ettei sillä ole merkitystä käytännössä.

Lue lisää

> Kitkojen tilastollinen ’etu’ turvallisuudessa perustuu puhtaasti
> muihin kuin itse renkaan ominaisuuksiin. Ja varsinkin talvisissa
> olosuhteissa, jota varten talvirenkaat hankitaankin.

Eli olet sitä mieltä, että me kitkakuskit olemme vain parempia kuskeja? Olet varmastikin oikeassa, mutta väittäisin että kyllä renkaalla on myös vaikutusta kuskin toimintaan. Katsos kun kitka kertoo liukkaudesta paljon paremmin kuin nasta. Tuolla jossain joku valitti, että kokeillessaan kitkoja huomasi auton olevan paljon herkempi liukkaudelle sivusuunnassa. Tästä ikävästä liukkauden tuntemuksesta pääsee eroon kahdella tavalla: tiputtamalla nopeutta tai vaihtamalla nastoihin. Valitettavasti kun pysähtymisnopeudessa ei sitten olekaan vastaavaa eroa, vaihtaminen nastoihin hänen tapauksessaan vain nosti riskiä onnettomuuteen.

TheRat kirjoitti:

Ja kuten vakuutus, keskimäärin ne eivät kannata. Toki jos satut olemaan juuri se yksi tapaus, joka niillä elämänsä pelastaa niin kiva, mutta lisääntyneet kolarit eivät ole keskimäärin hyvä asia.

Vakuutuksessa siis rahalla maksetaan siitä, että pahimmassa tapauksessa asiat ovat paremmin. Nastarenkailla vältetään pahimpia tapauksia lisäämällä pahimpia tapauksia. Ei hirveän älykkään oloista.

Toki tuo on vain tilastollinen fakta. Voi olla, että kitkarenkaita käyttävät keskimäärin paremmat kuljettajat, mikä vääristää tilastoja.

Lue lisää

"Toki tuo on vain tilastollinen fakta. Voi olla, että kitkarenkaita käyttävät keskimäärin paremmat kuljettajat, mikä vääristää tilastoja".Kitkarenkaita on niin vähän että kolarimäärä on pienmpi kuin nastarenkailla.Voi suhteessa käyttäjiin olla surempi,ja vaikeilla tiehoitoalueilla viisaat autolijat ajaa nastoilla.

TheRat kirjoitti:

> Kitkojen tilastollinen ’etu’ turvallisuudessa perustuu puhtaasti
> muihin kuin itse renkaan ominaisuuksiin. Ja varsinkin talvisissa
> olosuhteissa, jota varten talvirenkaat hankitaankin.

Eli olet sitä mieltä, että me kitkakuskit olemme vain parempia kuskeja? Olet varmastikin oikeassa, mutta väittäisin että kyllä renkaalla on myös vaikutusta kuskin toimintaan. Katsos kun kitka kertoo liukkaudesta paljon paremmin kuin nasta. Tuolla jossain joku valitti, että kokeillessaan kitkoja huomasi auton olevan paljon herkempi liukkaudelle sivusuunnassa. Tästä ikävästä liukkauden tuntemuksesta pääsee eroon kahdella tavalla: tiputtamalla nopeutta tai vaihtamalla nastoihin. Valitettavasti kun pysähtymisnopeudessa ei sitten olekaan vastaavaa eroa, vaihtaminen nastoihin hänen tapauksessaan vain nosti riskiä onnettomuuteen.

Lue lisää

Kirjoitin renkaiden ominaisuuksista, en kuljettajien. Etkö ymmärrä eroa?
Se on kyllä totta, että epävarmemmat ja vähemmän talviliikenne kokemusta omaavat hankkivat varmasti pääosin nastarenkaita. Minusta se, jos mikä osoittaa fiksuutta. Jos haluat tulkita, niinkuin varmasti haluatkin muiden yleensäkin ’me-tavallista-paremmat-kuskit’ -tyyppien kanssa asian siten kuin ilmaisit. En silti näe siinä mitään erityistä ylvästelyn aihetta, kuten heittosi on tulkittavissa. Nämä ovat kuitenkin kuljettajan, ei renkaiden ominaisuuksia.
Ei hyvästä kuljettajasta tule huono eikä huonosta kuljettajasta hyvä sen mukaan millaiset renkaat auton alla on. Hyvillä ja pitävillä talvirenkailla pärjää sekä hyvät että huonot kuljettajat paremmin ja huonoilla huonommin.

Siinä olen samaa mieltä, että kitka kertoo liukkaudesta paljon paremmin kuin nastarengas. Näinhän tietysti käy, kun kitka menettää pidon paljon nopeammin ja herkemmin kuin nasta, sen kyllä huomaa. Juuri tuon herkemmän pidonmenetyksen vuoksihan valtaosa hankkiikin nastat. Sinänsä nastojen ja kitkojen välillä ei tuossa liukkauden huomaamisessa ole muuta eroa kuin kitkat menettää pitonsa liukkaalla herkemmin ja aikaisemmin. Sen jälkeen kuljettajan toimenpiteet ovat samanlaisia tuon ajokäyttäytymisen osalta.

Anonyymi kirjoitti:

"Toki tuo on vain tilastollinen fakta. Voi olla, että kitkarenkaita käyttävät keskimäärin paremmat kuljettajat, mikä vääristää tilastoja".Kitkarenkaita on niin vähän että kolarimäärä on pienmpi kuin nastarenkailla.Voi suhteessa käyttäjiin olla surempi,ja vaikeilla tiehoitoalueilla viisaat autolijat ajaa nastoilla.

Lue lisää

Suhteessa käyttöön kitkat ovat turvallisemmat. Tämä voi toki olla kuskeista johtuva ominaisuus. Ehkä me paremmat kuskit vain käytämme mielummin kitkoja. Miten sen nyt selvittäisi?

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitin renkaiden ominaisuuksista, en kuljettajien. Etkö ymmärrä eroa?
Se on kyllä totta, että epävarmemmat ja vähemmän talviliikenne kokemusta omaavat hankkivat varmasti pääosin nastarenkaita. Minusta se, jos mikä osoittaa fiksuutta. Jos haluat tulkita, niinkuin varmasti haluatkin muiden yleensäkin ’me-tavallista-paremmat-kuskit’ -tyyppien kanssa asian siten kuin ilmaisit. En silti näe siinä mitään erityistä ylvästelyn aihetta, kuten heittosi on tulkittavissa. Nämä ovat kuitenkin kuljettajan, ei renkaiden ominaisuuksia.
Ei hyvästä kuljettajasta tule huono eikä huonosta kuljettajasta hyvä sen mukaan millaiset renkaat auton alla on. Hyvillä ja pitävillä talvirenkailla pärjää sekä hyvät että huonot kuljettajat paremmin ja huonoilla huonommin.

Siinä olen samaa mieltä, että kitka kertoo liukkaudesta paljon paremmin kuin nastarengas. Näinhän tietysti käy, kun kitka menettää pidon paljon nopeammin ja herkemmin kuin nasta, sen kyllä huomaa. Juuri tuon herkemmän pidonmenetyksen vuoksihan valtaosa hankkiikin nastat. Sinänsä nastojen ja kitkojen välillä ei tuossa liukkauden huomaamisessa ole muuta eroa kuin kitkat menettää pitonsa liukkaalla herkemmin ja aikaisemmin. Sen jälkeen kuljettajan toimenpiteet ovat samanlaisia tuon ajokäyttäytymisen osalta.

Lue lisää

> Ei hyvästä kuljettajasta tule huono eikä huonosta kuljettajasta
> hyvä sen mukaan millaiset renkaat auton alla on.

vs.

> Siinä olen samaa mieltä, että kitka kertoo liukkaudesta paljon
> paremmin kuin nastarengas

Kun tietää että on liukasta, voi siihen suhtautua paremmin. Kuski muuttuu paremmaksi, kun hän ymmärtää vallitsevat keliolot paremmin.

TheRat kirjoitti:

Niinhän sitä luulisi.

Liukaita kelejä on korkeintaan muutamana päivänä talvessa. Niitä pitäviä alustoja löytyy kymmeniä kertoja useammin.

Nasta pitää huomattavasti parmmin liukkalla, kitka taas on hieman parempi pitävällä alustalla. Yksinkertaisella kaavalla kun kertoo onnettomuustodennäköisyydet, saa tulokseksi koko talven yhteenvedon:
Nasta: 3 x 0,01 147 * 0,001 = 0,15
Kitka: 3 x 0,02 147 * 0,0008 = 0,1236

Luvut on vedetty hatusta, mutta tuonnepäin se kitkojen etu turvallisuudessa tilastojen mukaan menee.

Lue lisää

Väität että "Liukaita kelejä on korkeintaan muutamana päivänä talvessa."

Minulla taas on ihan toisenlaiset kokemukset. Liukkaita on useinkin. Riippuu täysin siitä missä päin Suomena asustaa ja asuuko maalla vai kaupungissa.

Anonyymi kirjoitti:

Väität että "Liukaita kelejä on korkeintaan muutamana päivänä talvessa."

Minulla taas on ihan toisenlaiset kokemukset. Liukkaita on useinkin. Riippuu täysin siitä missä päin Suomena asustaa ja asuuko maalla vai kaupungissa.

Lue lisää

Oikeastaan se riippuu siitä, mitä pitää liukkaana. Minusta liukasta on silloin, kun tasaisella kadulla ei pysty kävelemään, ilman että on vaarassa lentää nurin jatkuvasti. Siis se keli, kun pitää oikeasti miettiä, paljonko tarvitaan vauhtia, että pääsee ylämäet ylös. Se keli, jossa Stadin sisääntuloväylillä on autoja kaiteissa viiden kilometrin välein...

Liukkaan näköisiä kelejä on toki usein. Varsinkin näin maalla ja rannikon läheisyydessä. Itsellä on mökki aika keskellä Suomea ja siellä ei talvisin käytännössä ole liukasta. Keväisin joskus niillä alueilla, joilla ei ole liikennettä, kun jäät lähtevät sulamaan...

"pippeli pihakadut"? Mitä ne on?

Niinpä niin. Olisi kiva tietää miten asia tulkitaan jos sattuu liikennemerkki kohdalleen mutta ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa matkaa.

Ja autossa oli nastarenkaat!

Sitähän ootte vuosia todistanut että peilijäätä ei ole kuin jääradalla ,järvenjäällä.On sitä tiellä jolloin kitkt on kusiluistimet.

Anonyymi kirjoitti:

Sitähän ootte vuosia todistanut että peilijäätä ei ole kuin jääradalla ,järvenjäällä.On sitä tiellä jolloin kitkt on kusiluistimet.

Kukas tuollaista on väittänyt?

Minä ainakin olen väittänyt, että sellaista paksua ja pehmeää jäätä, jossa nastasta on jotain hyötyä, löytyy lähinnä järviltä ja luistinradoilta.

Tiestöltä löytyvä jää on pääsääntöisesti niin ohutta, ettei nasta saa siitä otetta (ns. musta jää), tai sitten niin kovaa, ettei nasta saa siitä otetta. Kun keväällä jonnekin kertynyt kova ja paksu jääkerros alkaa sulamaan, ollaan hetki siinä tilanteessa, jossa nastasta on etua kitkaan. Sääli vaan, että nastasankarit ovat siihen mennessä ajelleet nastoilla viisi kuukautta putkeen...

TheRat kirjoitti:

Kukas tuollaista on väittänyt?

Minä ainakin olen väittänyt, että sellaista paksua ja pehmeää jäätä, jossa nastasta on jotain hyötyä, löytyy lähinnä järviltä ja luistinradoilta.

Tiestöltä löytyvä jää on pääsääntöisesti niin ohutta, ettei nasta saa siitä otetta (ns. musta jää), tai sitten niin kovaa, ettei nasta saa siitä otetta. Kun keväällä jonnekin kertynyt kova ja paksu jääkerros alkaa sulamaan, ollaan hetki siinä tilanteessa, jossa nastasta on etua kitkaan. Sääli vaan, että nastasankarit ovat siihen mennessä ajelleet nastoilla viisi kuukautta putkeen...

Lue lisää

"Tiestöltä löytyvä jää on pääsääntöisesti niin ohutta, ettei nasta saa siitä otetta (ns. musta jää), tai sitten niin kovaa, ettei nasta saa siitä otetta".Kyllä nasta ainakin naarmujaa saa mustaan jäähän ja auto on vähän edes ohjattaviaa,kitkilla ei luisto lopu kui ojaan.Just tässä padasjoen tapauksessa MT 140? ollut jääratatasoa?

TheRat kirjoitti:

Kukas tuollaista on väittänyt?

Minä ainakin olen väittänyt, että sellaista paksua ja pehmeää jäätä, jossa nastasta on jotain hyötyä, löytyy lähinnä järviltä ja luistinradoilta.

Tiestöltä löytyvä jää on pääsääntöisesti niin ohutta, ettei nasta saa siitä otetta (ns. musta jää), tai sitten niin kovaa, ettei nasta saa siitä otetta. Kun keväällä jonnekin kertynyt kova ja paksu jääkerros alkaa sulamaan, ollaan hetki siinä tilanteessa, jossa nastasta on etua kitkaan. Sääli vaan, että nastasankarit ovat siihen mennessä ajelleet nastoilla viisi kuukautta putkeen...

Lue lisää

Heh... Jokainen voi miettiä kitkaa, kun verrataan pelkkää kumea tai sitten kumea jossa on metallinpaloja mukana, pyörän alla olevaan jääkerrokseen. Kumpi mahtaa olla pitävämpi? Pelkkä kumi vai sitten se jossa on myös metallia seassa?

Anonyymi kirjoitti:

Heh... Jokainen voi miettiä kitkaa, kun verrataan pelkkää kumea tai sitten kumea jossa on metallinpaloja mukana, pyörän alla olevaan jääkerrokseen. Kumpi mahtaa olla pitävämpi? Pelkkä kumi vai sitten se jossa on myös metallia seassa?

Lue lisää

Jokainen voi toki miettiä, minkä verran se nasta repii 0,01 millin paksuista jäätä. Tuossa pito tulee lähinnä kitkalamellien imukuppiefektillä, joka on kitkarenkaissa huomattavasti nastarenkaita parempi (enemmän lamelleja ja pehmeämpää kumia).

Tutkmusten mukaan muuten kitkan pito lähestyy nastan pitoa jäällä lämpötilan tippuessa. Jossain -20 asteessa eroa ei enää ole. Siitä eteenpäin kitka alkaa pitää paremmin.

Mutta suurimmat ongelmat nastalla on ihan muilla keleillä.

TheRat kirjoitti:

Jokainen voi toki miettiä, minkä verran se nasta repii 0,01 millin paksuista jäätä. Tuossa pito tulee lähinnä kitkalamellien imukuppiefektillä, joka on kitkarenkaissa huomattavasti nastarenkaita parempi (enemmän lamelleja ja pehmeämpää kumia).

Tutkmusten mukaan muuten kitkan pito lähestyy nastan pitoa jäällä lämpötilan tippuessa. Jossain -20 asteessa eroa ei enää ole. Siitä eteenpäin kitka alkaa pitää paremmin.

Mutta suurimmat ongelmat nastalla on ihan muilla keleillä.

Lue lisää

Jään paksuus ei tuo mitää käytännön eroa siihen pitoeroin, joka nastoilla ja kitkoilla on.

On kai jokseenkin luonnollista, että nastojen ylivoimainen pito liukkaalla suhteessa kitkoihin vähenee kun liukkauskin vähenee. Jos liukasta ei ole, niin ero onkin jo merkityksetön. Kitkat muuten eivät pidä paremmin edes harvinaisemmissa yli -20 asteen pakkasillakaan, mutta nastojen ylivoima on silloin kutistunut selvästi.

Nastojen suurimmat ’ongelmat’ ovat erilaisissa olosuhteissa kuin kitkojen suurimmat ’ongelmat’.
Nastat ovat tehty liukkauden torjumiseen ja hyvään pitoon perustuen. Jos näitä ominaisuuksia ei ’tarvita’, niin silloin nastojen ylivoimakin supistuu pois. Eiköhän tämä nyt ole jokaisen helposti ymmärrettävissä.

TheRat kirjoitti:

Jokainen voi toki miettiä, minkä verran se nasta repii 0,01 millin paksuista jäätä. Tuossa pito tulee lähinnä kitkalamellien imukuppiefektillä, joka on kitkarenkaissa huomattavasti nastarenkaita parempi (enemmän lamelleja ja pehmeämpää kumia).

Tutkmusten mukaan muuten kitkan pito lähestyy nastan pitoa jäällä lämpötilan tippuessa. Jossain -20 asteessa eroa ei enää ole. Siitä eteenpäin kitka alkaa pitää paremmin.

Mutta suurimmat ongelmat nastalla on ihan muilla keleillä.

Lue lisää

Ne naarmut jäähän tulee kyllä nastoista,eli imukupilla ei ole mitään pitoa.

TheRat kirjoitti:

Jokainen voi toki miettiä, minkä verran se nasta repii 0,01 millin paksuista jäätä. Tuossa pito tulee lähinnä kitkalamellien imukuppiefektillä, joka on kitkarenkaissa huomattavasti nastarenkaita parempi (enemmän lamelleja ja pehmeämpää kumia).

Tutkmusten mukaan muuten kitkan pito lähestyy nastan pitoa jäällä lämpötilan tippuessa. Jossain -20 asteessa eroa ei enää ole. Siitä eteenpäin kitka alkaa pitää paremmin.

Mutta suurimmat ongelmat nastalla on ihan muilla keleillä.

Lue lisää

Miksi naarmut jäässä on vainnastarivin kohdalla,eikä koko kulutuspinnanmikä täynnä lamelleja?

TheRat kirjoitti:

Jokainen voi toki miettiä, minkä verran se nasta repii 0,01 millin paksuista jäätä. Tuossa pito tulee lähinnä kitkalamellien imukuppiefektillä, joka on kitkarenkaissa huomattavasti nastarenkaita parempi (enemmän lamelleja ja pehmeämpää kumia).

Tutkmusten mukaan muuten kitkan pito lähestyy nastan pitoa jäällä lämpötilan tippuessa. Jossain -20 asteessa eroa ei enää ole. Siitä eteenpäin kitka alkaa pitää paremmin.

Mutta suurimmat ongelmat nastalla on ihan muilla keleillä.

Lue lisää

"Tuossa pito tulee lähinnä kitkalamellien imukuppiefektillä, joka on kitkarenkaissa huomattavasti nastarenkaita parempi".Liikenne on usein lämmittänyt jäistä tienpintaa,vähän kostea,Oletko koskaan yrittänyt saada imukuppia tarttuun kosteaan pintaan ,joka lisäksi ei olw täysin sileä? Vaikka painais kovalla voimalla pitkään,verraten sekunnin osiin jonka 1imukuppi on tietä vasten..Millä kokemuksella?

Anonyymi kirjoitti:

"Tuossa pito tulee lähinnä kitkalamellien imukuppiefektillä, joka on kitkarenkaissa huomattavasti nastarenkaita parempi".Liikenne on usein lämmittänyt jäistä tienpintaa,vähän kostea,Oletko koskaan yrittänyt saada imukuppia tarttuun kosteaan pintaan ,joka lisäksi ei olw täysin sileä? Vaikka painais kovalla voimalla pitkään,verraten sekunnin osiin jonka 1imukuppi on tietä vasten..Millä kokemuksella?

Lue lisää

Uskostasi huolimatta kitkarenkaat toimivat vallan mainiosti. Tänäkin talvena päässyt jo kokeilemaan, vaikka ei täällä etelässä vielä niitä 20 asteen pakkasia ole ollutkaan.

TheRat kirjoitti:

Uskostasi huolimatta kitkarenkaat toimivat vallan mainiosti. Tänäkin talvena päässyt jo kokeilemaan, vaikka ei täällä etelässä vielä niitä 20 asteen pakkasia ole ollutkaan.

Lue lisää

Nastarenkaat toimivat mainion mainiosti kitkoihin verraten.Olet muissa liikenne kirjoituksissasi kertout että liikennelakia voi rikkoa,mutta luonnonlakeja et pysty

Puuttumiskynnys nopeusrajoitusten suhteen on perusteltavissa poliisin oman ajankäytön kannaltakin. Muutakin pitäis tehdä, kuin vahtia pieniä ylityksiä. Tekninen nopeusvähennys on puolestaan välttämätön, koska käytössä ei ole, ei edes poliisilla, riittävän tarkkoja nopeudenmittaamismenetelmiä.

Pyöräilykypärää ei kai ole pakko käyttää?

Uusin TLL määrää yksikäsitteisemmin ohitettavan velvollisuudet, ei riipu enää ohitettavan havainnointikyvystä.

Mitä aloitukseen tulee, niin kumpaakaan uutta liikennemerkkiä tuskin tullaan näkemään ainakaan muutamaan vuoteen.

Enevpk1 kirjoitti:

Puuttumiskynnys nopeusrajoitusten suhteen on perusteltavissa poliisin oman ajankäytön kannaltakin. Muutakin pitäis tehdä, kuin vahtia pieniä ylityksiä. Tekninen nopeusvähennys on puolestaan välttämätön, koska käytössä ei ole, ei edes poliisilla, riittävän tarkkoja nopeudenmittaamismenetelmiä.

Pyöräilykypärää ei kai ole pakko käyttää?

Uusin TLL määrää yksikäsitteisemmin ohitettavan velvollisuudet, ei riipu enää ohitettavan havainnointikyvystä.

Mitä aloitukseen tulee, niin kumpaakaan uutta liikennemerkkiä tuskin tullaan näkemään ainakaan muutamaan vuoteen.

Lue lisää

Pyöräilykypärän käyttövelvoite löytyy tieliikennelaista.

Nykyinen laki: "Polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä asianmukaista suojakypärää."

Tuleva laki: "Polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä suojakypärää."

Mutta homma pilataan yleensä sanalla joka useiden mielestä on samaa kuin vapaaehtoisuus.

Anonyymi kirjoitti:

Pyöräilykypärän käyttövelvoite löytyy tieliikennelaista.

Nykyinen laki: "Polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä asianmukaista suojakypärää."

Tuleva laki: "Polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä suojakypärää."

Mutta homma pilataan yleensä sanalla joka useiden mielestä on samaa kuin vapaaehtoisuus.

Lue lisää

Uuden lain perusteluissa suojakypäräasiaa on pyöritelty runsaasti. Päädyttiin johtopäätökseen, että ehdotonta pakkoa ei aseteta. Jos pyöräilijä loukkaantuu, eikä käyttänyt kypärää, hänet voidaan tulkita myötävaikuttaneen vahinkoihin.

Enevpk1 kirjoitti:

Uuden lain perusteluissa suojakypäräasiaa on pyöritelty runsaasti. Päädyttiin johtopäätökseen, että ehdotonta pakkoa ei aseteta. Jos pyöräilijä loukkaantuu, eikä käyttänyt kypärää, hänet voidaan tulkita myötävaikuttaneen vahinkoihin.

Lue lisää

Nimenomaan ei voida tulkita myötävaikuttaneen, koska ei ole kypäräpakkoa.

- 5372 -

Anonyymi kirjoitti:

Nimenomaan ei voida tulkita myötävaikuttaneen, koska ei ole kypäräpakkoa.

- 5372 -

Uuden TLL:n perusteluissa kohdassa, jossa pohditaan eri toteuttamisvaihtoehtoja, lukee näin:

"Sanktioitu tai sanktioimaton käyttösäännös voisi vaikuttaa onnettomuuden osapuolten vahingonkorvausoikeudelliseen asemaan. Liikennevakuutuslakiin perustuvassa korvauskäytännössä vahinkoa kärsineen pyöräilijän voitaisiin katsoa myötävaikuttaneen vahinkoon, koska hän olisi liikkunut tiellä ilman kypärää".

Ota tuosta nyt sitten selvä. Mutta lopputulos oli, että pelkkä kypärän käyttämättömyys ei johda edelleenkään sanktioihin. Onnettomuudet käsitellään sitten tapauskohtaisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Nimenomaan ei voida tulkita myötävaikuttaneen, koska ei ole kypäräpakkoa.

- 5372 -

Kyllä voidaan tuomita myötävaikuttaneen,nyt jo jos ajat alle 0,5 promillen humalassa kolarin,vakuutusyhtiö katsoo myötävaikuttaneen vaikka Poliisi toivottaahyvää matkaa.

Enevpk1 kirjoitti:

Uuden TLL:n perusteluissa kohdassa, jossa pohditaan eri toteuttamisvaihtoehtoja, lukee näin:

"Sanktioitu tai sanktioimaton käyttösäännös voisi vaikuttaa onnettomuuden osapuolten vahingonkorvausoikeudelliseen asemaan. Liikennevakuutuslakiin perustuvassa korvauskäytännössä vahinkoa kärsineen pyöräilijän voitaisiin katsoa myötävaikuttaneen vahinkoon, koska hän olisi liikkunut tiellä ilman kypärää".

Ota tuosta nyt sitten selvä. Mutta lopputulos oli, että pelkkä kypärän käyttämättömyys ei johda edelleenkään sanktioihin. Onnettomuudet käsitellään sitten tapauskohtaisesti.

Lue lisää

Voi itku mitä muotoilua. Tekijä olettaa lukijan tietävän ettei kypärä ole pakollinen ja vertaa sitä tilanteeseen, että se olisi pakollinen.

Joku, joka lukee pykälän ”pyöräilijän yleensä käytettävä kypärää” niin, että se on pakollinen, menee tuosta selvityksestä sekaisin.

No, me tiedämme ettei ole pakollinen, joten tämä ”vahinkoa kärsineen pyöräilijän voitaisiin katsoa myötävaikuttaneen vahinkoon, koska hän olisi liikkunut tiellä ilman kypärää" tarkoittaa, JOS kypärä todellakin olisi MÄÄRÄTTY kaikille pakolliseksi.
Tekstin tekijä olettaa liikaa.

Sanomani ”Nimenomaan ei voida tulkita myötävaikuttaneen, koska ei ole kypäräpakkoa.” pitää paikkansa.

Vrt. Heijastimeton jalankulkija olisi hämärässä ja pimeällä onnettomuuden aiheuttaja, JOS heijastin olisi MÄÄRÄTTY pakolliseksi.

Lakiesityksessä on pohdittu monelta kannalta.
Australiassa on tehty laaja tutkimus kypäristä ja ilmeni, että merkittävä määrä olisi selvinnyt hengissä mikäli ei olisi käyttänyt kypärää ( en muista lukuja ).
Erityisen merkittävä tekijä oli todistajien mukaan kypäräisen pp:n yletön riskinotto ennen onnettomuutta.

- 5372 -

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä voidaan tuomita myötävaikuttaneen,nyt jo jos ajat alle 0,5 promillen humalassa kolarin,vakuutusyhtiö katsoo myötävaikuttaneen vaikka Poliisi toivottaahyvää matkaa.

Tässä on yksi tapaus, jossa oikeus katsonut ettei pyörän ajaminen ole niin monimutkainen tehtävä, että vaatisi alle 0,8:aa. Vakuutusyhtiöissäkin varmaan luettu ja LUULISIN etteivät ala hakemaan syytä pp:n alkoholista, jos osuma tulisi moottoriajoneuvon kanssa. En anna takuuta.

”24-vuotias puhalsi poliisin seulonta-alkometriin tuloksen 0,34 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa. Rattijuopumuksen raja on 0,22 milligrammaa.”

”Miehen puhallustulos ylitti autoilun rattijuopumusrajan - tulos 0,34 mg vastaa promilleissa noin 0,8:aa. Polkupyöräilijöille ei ole promillerajaa, vaan liikennejuopumuksesta voidaan tuomita jos pyöräilijä aiheuttaa vaaraa toisille.
Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että moottorittomien ajoneuvojen kuljettajan päihtymystilan raja on korkeampi kuin autoilijoilla.
Tässä tapauksessa käräjäoikeus päätteli, että 24-vuotiaan kyky ajaa pyörää ei ollut huonontunut merkittävästi. Törmäys aiheutui huolimattomuudesta, ei päihtymyksestä.”
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pyorailija-tormasi-hiprakassa-kavelijaan-aiheuttaen-vakavan-aivovamman-ei-pysty-syomaan-ilman-apua/6118582

- 5372 -

Anonyymi kirjoitti:

Voi itku mitä muotoilua. Tekijä olettaa lukijan tietävän ettei kypärä ole pakollinen ja vertaa sitä tilanteeseen, että se olisi pakollinen.

Joku, joka lukee pykälän ”pyöräilijän yleensä käytettävä kypärää” niin, että se on pakollinen, menee tuosta selvityksestä sekaisin.

No, me tiedämme ettei ole pakollinen, joten tämä ”vahinkoa kärsineen pyöräilijän voitaisiin katsoa myötävaikuttaneen vahinkoon, koska hän olisi liikkunut tiellä ilman kypärää" tarkoittaa, JOS kypärä todellakin olisi MÄÄRÄTTY kaikille pakolliseksi.
Tekstin tekijä olettaa liikaa.

Sanomani ”Nimenomaan ei voida tulkita myötävaikuttaneen, koska ei ole kypäräpakkoa.” pitää paikkansa.

Vrt. Heijastimeton jalankulkija olisi hämärässä ja pimeällä onnettomuuden aiheuttaja, JOS heijastin olisi MÄÄRÄTTY pakolliseksi.

Lakiesityksessä on pohdittu monelta kannalta.
Australiassa on tehty laaja tutkimus kypäristä ja ilmeni, että merkittävä määrä olisi selvinnyt hengissä mikäli ei olisi käyttänyt kypärää ( en muista lukuja ).
Erityisen merkittävä tekijä oli todistajien mukaan kypäräisen pp:n yletön riskinotto ennen onnettomuutta.

- 5372 -

Lue lisää

Noinhan se lakia valmisteleva virkamies rutininomaisesti kirjoitti. Hallituksen olisi pitänyt ottaa kantaa siihen, jätetäänkö tekstiin "yleensä" sana vai ei. Eivät kaiketi huomanneet koko sanaa, ja lakiinhan se jäi.

Mutta onhan onnettomuuden aiheuttaja ja myötävaikuttaja kaksi eri asiaa. Heijastimeton jalankulkija monasti on myötävaikuttanut pimellä sattuneeseen onnettomuuteensa.

Anonyymi kirjoitti:

Voi itku mitä muotoilua. Tekijä olettaa lukijan tietävän ettei kypärä ole pakollinen ja vertaa sitä tilanteeseen, että se olisi pakollinen.

Joku, joka lukee pykälän ”pyöräilijän yleensä käytettävä kypärää” niin, että se on pakollinen, menee tuosta selvityksestä sekaisin.

No, me tiedämme ettei ole pakollinen, joten tämä ”vahinkoa kärsineen pyöräilijän voitaisiin katsoa myötävaikuttaneen vahinkoon, koska hän olisi liikkunut tiellä ilman kypärää" tarkoittaa, JOS kypärä todellakin olisi MÄÄRÄTTY kaikille pakolliseksi.
Tekstin tekijä olettaa liikaa.

Sanomani ”Nimenomaan ei voida tulkita myötävaikuttaneen, koska ei ole kypäräpakkoa.” pitää paikkansa.

Vrt. Heijastimeton jalankulkija olisi hämärässä ja pimeällä onnettomuuden aiheuttaja, JOS heijastin olisi MÄÄRÄTTY pakolliseksi.

Lakiesityksessä on pohdittu monelta kannalta.
Australiassa on tehty laaja tutkimus kypäristä ja ilmeni, että merkittävä määrä olisi selvinnyt hengissä mikäli ei olisi käyttänyt kypärää ( en muista lukuja ).
Erityisen merkittävä tekijä oli todistajien mukaan kypäräisen pp:n yletön riskinotto ennen onnettomuutta.

- 5372 -

Lue lisää

Tuosta Australian tutkimuksesta tuli mieleen, että montako on sitten vastaavasti selvinnyt hengissä juuri kypärän ansiosta? Oma veikkaus on, että useampi selviytyminen kypärän ansiosta kuin toisin päin, joten kypärän käyttö kannattaa.

Enevpk1 kirjoitti:

Puuttumiskynnys nopeusrajoitusten suhteen on perusteltavissa poliisin oman ajankäytön kannaltakin. Muutakin pitäis tehdä, kuin vahtia pieniä ylityksiä. Tekninen nopeusvähennys on puolestaan välttämätön, koska käytössä ei ole, ei edes poliisilla, riittävän tarkkoja nopeudenmittaamismenetelmiä.

Pyöräilykypärää ei kai ole pakko käyttää?

Uusin TLL määrää yksikäsitteisemmin ohitettavan velvollisuudet, ei riipu enää ohitettavan havainnointikyvystä.

Mitä aloitukseen tulee, niin kumpaakaan uutta liikennemerkkiä tuskin tullaan näkemään ainakaan muutamaan vuoteen.

Lue lisää

Niin - olisiko niitä pieniäkään ylityksiä niin paljoa jos nopeusrajoitukset olisivat järkevämmät. Kesäkelissä useimpia nopeusrajoituksia taajamien ulkopuolella voisi aivan hyvin nostaa ja esim. sivuteiden risteyksien kohdalla rajoitusten alentaminen ei ole edes perusteltua.

Lakia noudatettaisiin paremmin ilman valvontaakin jos se olisi skaalattu nykypäivään (tiestön kunto, tekniikan ja turvalaitteiden parannukset, liikennepsykologian huomioiminen). Minkä muun lain kohdalla pitää tehdä tuplanormit (laki ja rajat sen rikkomiselle)?

Anonyymi kirjoitti:

Niin - olisiko niitä pieniäkään ylityksiä niin paljoa jos nopeusrajoitukset olisivat järkevämmät. Kesäkelissä useimpia nopeusrajoituksia taajamien ulkopuolella voisi aivan hyvin nostaa ja esim. sivuteiden risteyksien kohdalla rajoitusten alentaminen ei ole edes perusteltua.

Lakia noudatettaisiin paremmin ilman valvontaakin jos se olisi skaalattu nykypäivään (tiestön kunto, tekniikan ja turvalaitteiden parannukset, liikennepsykologian huomioiminen). Minkä muun lain kohdalla pitää tehdä tuplanormit (laki ja rajat sen rikkomiselle)?

Lue lisää

Tuossa sitä onkin pohdiskeltavaa. Talvinopeusrajoitusten hyväksyttävyys taitaa olla kaikkein alhaisimmalla tasolla. LAM mittauspistehavainnoissa henkilöautoista 80 % rikkoo talvinopeusrajoitusta, mutta kesällä rikkomuksia on vähemmän. Tämä kertoo siitä, että se kesärajoitus on paremmin kohdallaan. Rajoituksen perusteet pitäisi tuoda paremmin julkisuuteen. Talvipäivällä on usein erinomaiset ajo-olosuhteet, mutta joskus talviyöllä näkyvyys voi olla surkea, vaikka tienpinnan kitka vastaisi kesäolosuhteita.

Mielellään koko talvinopeusrajoituksista luovuttaisin tai niitä lievennettäisiin. Näin ei kuitenkaan tule tapahtumaan. Autoilijoiden omaan arviointikykyyn ei voi luottaa.

Enevpk1 kirjoitti:

Tuossa sitä onkin pohdiskeltavaa. Talvinopeusrajoitusten hyväksyttävyys taitaa olla kaikkein alhaisimmalla tasolla. LAM mittauspistehavainnoissa henkilöautoista 80 % rikkoo talvinopeusrajoitusta, mutta kesällä rikkomuksia on vähemmän. Tämä kertoo siitä, että se kesärajoitus on paremmin kohdallaan. Rajoituksen perusteet pitäisi tuoda paremmin julkisuuteen. Talvipäivällä on usein erinomaiset ajo-olosuhteet, mutta joskus talviyöllä näkyvyys voi olla surkea, vaikka tienpinnan kitka vastaisi kesäolosuhteita.

Mielellään koko talvinopeusrajoituksista luovuttaisin tai niitä lievennettäisiin. Näin ei kuitenkaan tule tapahtumaan. Autoilijoiden omaan arviointikykyyn ei voi luottaa.

Lue lisää

>> "Autoilijoiden omaan arviointikykyyn ei voi luottaa."

Tämä on valitettavasti usein se totuus. Monien ihmisten omaan arviointikykyyn ei todellakaan voi luottaa. Siksi yhteiset pelisäännöt ovat olemassa. Kaikki tietävät tällä tavalla miten milloinkin toimitaan, eikä tule yllätyksiä siitä, että jokainen toimii omalla, parhaaksi katsomallaan tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Niin - olisiko niitä pieniäkään ylityksiä niin paljoa jos nopeusrajoitukset olisivat järkevämmät. Kesäkelissä useimpia nopeusrajoituksia taajamien ulkopuolella voisi aivan hyvin nostaa ja esim. sivuteiden risteyksien kohdalla rajoitusten alentaminen ei ole edes perusteltua.

Lakia noudatettaisiin paremmin ilman valvontaakin jos se olisi skaalattu nykypäivään (tiestön kunto, tekniikan ja turvalaitteiden parannukset, liikennepsykologian huomioiminen). Minkä muun lain kohdalla pitää tehdä tuplanormit (laki ja rajat sen rikkomiselle)?

Lue lisää

Tässä taas äärihyvä esimerkki siitä, kun asioita ei ymmärretä.

...sivuteiden risteyksien kohdalla rajoitusten alentaminen ei ole edes perusteltua...

Onko sitä nukuttu fysiikan tunnilla? Liike-energian määrä riippuu nopeuden neliöstä. Siksi nopeuden pudottaminen neljäsosalla laskee mahdollisen törmäyksen energian puoleen. Ja lisäksi nopeuden laskeminen valmiiksi tiputtaa lopulta paniikkijarrutuksessa tarvittavan pysähtymismatkan myös puoleen.

...tiestön kunto, tekniikan ja turvalaitteiden parannukset, liikennepsykologian huomioiminen...

Tiestön kunto huononee päivittäin, kiitos hallituksen rahoituspolitiikan. Liikenne on aina paha. Tekniikan ja turvalaitteiden paraneminen ei ole laskenut liikenneturmien määrää, koska ihmiset ajavat huolettomammin "turvallisemmalla" autolla. Liikennepsykologiaa todella tarvittaisiin näiden harhakuvien kanssa selviämiseen. Ei suinkaan siihen, kuinka paljon mistäkin säännöstä minä (keskimääräistä parempana kuskina) saan lipsua.

Kaipaamasi kaksoisstandardi on poistumassa. Uuden tieliikennelain mukaan jo yhden kilometrin ylinopeudesta voi kesäkuun alusta alkaen saada liikennevirhemaksun. Onko nyt hyvä?

Anonyymi kirjoitti:

Tässä taas äärihyvä esimerkki siitä, kun asioita ei ymmärretä.

...sivuteiden risteyksien kohdalla rajoitusten alentaminen ei ole edes perusteltua...

Onko sitä nukuttu fysiikan tunnilla? Liike-energian määrä riippuu nopeuden neliöstä. Siksi nopeuden pudottaminen neljäsosalla laskee mahdollisen törmäyksen energian puoleen. Ja lisäksi nopeuden laskeminen valmiiksi tiputtaa lopulta paniikkijarrutuksessa tarvittavan pysähtymismatkan myös puoleen.

...tiestön kunto, tekniikan ja turvalaitteiden parannukset, liikennepsykologian huomioiminen...

Tiestön kunto huononee päivittäin, kiitos hallituksen rahoituspolitiikan. Liikenne on aina paha. Tekniikan ja turvalaitteiden paraneminen ei ole laskenut liikenneturmien määrää, koska ihmiset ajavat huolettomammin "turvallisemmalla" autolla. Liikennepsykologiaa todella tarvittaisiin näiden harhakuvien kanssa selviämiseen. Ei suinkaan siihen, kuinka paljon mistäkin säännöstä minä (keskimääräistä parempana kuskina) saan lipsua.

Kaipaamasi kaksoisstandardi on poistumassa. Uuden tieliikennelain mukaan jo yhden kilometrin ylinopeudesta voi kesäkuun alusta alkaen saada liikennevirhemaksun. Onko nyt hyvä?

Lue lisää

Vähän vaikea nukkua fysiikan tunnilla näin opettajan roolissa.

Kyse ei ole fysiikan laeista vaan liikennepsykologiasta. Oletetaan tie jossa 80 km/h rajoitus. Tällä tiellä on väistämisvelvollisia sivuteitä, joiden risteysalueille on asetettu alennettu 60 km/h rajoitus. Näkyvyys risteysalueella on hyvä. Kysymys kuuluu: mitä nopeutta tuossa kohdassa todellisuudessa ajetaan? Tämä on hyvinkin oleellista kolmion takaa tulevalle autoilijalle. Turvallisinta olisi, jos tuo autoilija tietäisi mihin varautua. Jos hän olettaa että koska nopeusrajoitus on 60 km/h, tielle on turvallista mennä vaikka sadan metrin päässä onkin tulossa etuajo-oikeutettu autoilija, hän voi erehtyä hyvinkin pahasti. Oman kokemukseni perusteella arvioisin että 40% autoilijoista ei edes hidasta tuolla lyhyellä rajoitusosuudella.

Turvallisempaa olisi jos nopeusrajoitusta ei alennettaisi tuollaisessa kohdassa. Kyse on ollut ainoastaan siitä, että aikanaan tiepiirit velvoitettiin tekemään liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Luotettiin siihen fysiikan lakiin ja liikenneturvan tulkintaan sokeasti ja that's it - case closed.

Liikennekuolemien ja tapaturmien määrä on nyt niin alhainen kuin mahdollista näillä menetelmin. Tanskalaisen tutkimuksen mukaan liian alhainen nopeusrajoitus jopa nostaa onnettomuusriskiä. Helppo allekirjoittaa tuo. Ajoautomatiikka ja hyvät autot (joillain) tekevät autoilusta liiankin helppoa. Alhainen nopeusrajoitus turhauttaa ja silloin tartutaan älylaitteeseen ja aletaan viihdyttämään itseään jolloin onnettomuusriski pomppaa aivan uusiin svääreihin.

Jos tuo uusi TLL oikeuttaa tuohon niin mistä ne liikennevirhemaksun kirjoittajat löytyvät jos niitä ei ole nytkään tarpeeksi? Poliisi käyttää puuttumiskynnyksiä nytkin jotta voisi perustella kansalaisille miksi he katsovat lieviä ylinopeuksia sormien läpi. Tuo kesäkuun muutos ei ole mikään uusi koska jo nytkin on lain mukaan mahdollista kirjoittaa rikesakko yhdenkin kilometrin (tunnissa) ylinopeudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Vähän vaikea nukkua fysiikan tunnilla näin opettajan roolissa.

Kyse ei ole fysiikan laeista vaan liikennepsykologiasta. Oletetaan tie jossa 80 km/h rajoitus. Tällä tiellä on väistämisvelvollisia sivuteitä, joiden risteysalueille on asetettu alennettu 60 km/h rajoitus. Näkyvyys risteysalueella on hyvä. Kysymys kuuluu: mitä nopeutta tuossa kohdassa todellisuudessa ajetaan? Tämä on hyvinkin oleellista kolmion takaa tulevalle autoilijalle. Turvallisinta olisi, jos tuo autoilija tietäisi mihin varautua. Jos hän olettaa että koska nopeusrajoitus on 60 km/h, tielle on turvallista mennä vaikka sadan metrin päässä onkin tulossa etuajo-oikeutettu autoilija, hän voi erehtyä hyvinkin pahasti. Oman kokemukseni perusteella arvioisin että 40% autoilijoista ei edes hidasta tuolla lyhyellä rajoitusosuudella.

Turvallisempaa olisi jos nopeusrajoitusta ei alennettaisi tuollaisessa kohdassa. Kyse on ollut ainoastaan siitä, että aikanaan tiepiirit velvoitettiin tekemään liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Luotettiin siihen fysiikan lakiin ja liikenneturvan tulkintaan sokeasti ja that's it - case closed.

Liikennekuolemien ja tapaturmien määrä on nyt niin alhainen kuin mahdollista näillä menetelmin. Tanskalaisen tutkimuksen mukaan liian alhainen nopeusrajoitus jopa nostaa onnettomuusriskiä. Helppo allekirjoittaa tuo. Ajoautomatiikka ja hyvät autot (joillain) tekevät autoilusta liiankin helppoa. Alhainen nopeusrajoitus turhauttaa ja silloin tartutaan älylaitteeseen ja aletaan viihdyttämään itseään jolloin onnettomuusriski pomppaa aivan uusiin svääreihin.

Jos tuo uusi TLL oikeuttaa tuohon niin mistä ne liikennevirhemaksun kirjoittajat löytyvät jos niitä ei ole nytkään tarpeeksi? Poliisi käyttää puuttumiskynnyksiä nytkin jotta voisi perustella kansalaisille miksi he katsovat lieviä ylinopeuksia sormien läpi. Tuo kesäkuun muutos ei ole mikään uusi koska jo nytkin on lain mukaan mahdollista kirjoittaa rikesakko yhdenkin kilometrin (tunnissa) ylinopeudesta.

Lue lisää

Risteyksissä alennettu 60 johtunee pääasiassa siitä, että busat pääsee lähtemään ketterästi sekaan. Kun busapysäkit yleensä sijoitetaan risteyksen viereen.

- 5372 -

Anonyymi kirjoitti:

Tässä taas äärihyvä esimerkki siitä, kun asioita ei ymmärretä.

...sivuteiden risteyksien kohdalla rajoitusten alentaminen ei ole edes perusteltua...

Onko sitä nukuttu fysiikan tunnilla? Liike-energian määrä riippuu nopeuden neliöstä. Siksi nopeuden pudottaminen neljäsosalla laskee mahdollisen törmäyksen energian puoleen. Ja lisäksi nopeuden laskeminen valmiiksi tiputtaa lopulta paniikkijarrutuksessa tarvittavan pysähtymismatkan myös puoleen.

...tiestön kunto, tekniikan ja turvalaitteiden parannukset, liikennepsykologian huomioiminen...

Tiestön kunto huononee päivittäin, kiitos hallituksen rahoituspolitiikan. Liikenne on aina paha. Tekniikan ja turvalaitteiden paraneminen ei ole laskenut liikenneturmien määrää, koska ihmiset ajavat huolettomammin "turvallisemmalla" autolla. Liikennepsykologiaa todella tarvittaisiin näiden harhakuvien kanssa selviämiseen. Ei suinkaan siihen, kuinka paljon mistäkin säännöstä minä (keskimääräistä parempana kuskina) saan lipsua.

Kaipaamasi kaksoisstandardi on poistumassa. Uuden tieliikennelain mukaan jo yhden kilometrin ylinopeudesta voi kesäkuun alusta alkaen saada liikennevirhemaksun. Onko nyt hyvä?

Lue lisää

Ensinnäkin, miten voisin saada sakon, jossa minun väitetään ajaneen 1 km/h ylinopeutta, jos poliisin sisäistä ohjeistusta ei muuteta?

Ja toiseksi, jos nyt tuollainen sakko tulisi, riitauttaisin sen ja voittaisin, koska vastapuoli ei pystyisi osoittamaan ylinoöeutta tapahtuneen. Poikkeuksena keskinopeusmittaus riittävän pitkältä matkalta, esim 1 km. Matka osataan mitata tarkasti, samoin aikaero. Ehkä myös uudet nopeuskamerat saataisiin mittaamaan tarkkaa keskinopeutta hetkellisen nopeuden sijasta, mutta silloinkin mitattu matka on kovin lyhyt.

Anonyymi kirjoitti:

Vähän vaikea nukkua fysiikan tunnilla näin opettajan roolissa.

Kyse ei ole fysiikan laeista vaan liikennepsykologiasta. Oletetaan tie jossa 80 km/h rajoitus. Tällä tiellä on väistämisvelvollisia sivuteitä, joiden risteysalueille on asetettu alennettu 60 km/h rajoitus. Näkyvyys risteysalueella on hyvä. Kysymys kuuluu: mitä nopeutta tuossa kohdassa todellisuudessa ajetaan? Tämä on hyvinkin oleellista kolmion takaa tulevalle autoilijalle. Turvallisinta olisi, jos tuo autoilija tietäisi mihin varautua. Jos hän olettaa että koska nopeusrajoitus on 60 km/h, tielle on turvallista mennä vaikka sadan metrin päässä onkin tulossa etuajo-oikeutettu autoilija, hän voi erehtyä hyvinkin pahasti. Oman kokemukseni perusteella arvioisin että 40% autoilijoista ei edes hidasta tuolla lyhyellä rajoitusosuudella.

Turvallisempaa olisi jos nopeusrajoitusta ei alennettaisi tuollaisessa kohdassa. Kyse on ollut ainoastaan siitä, että aikanaan tiepiirit velvoitettiin tekemään liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Luotettiin siihen fysiikan lakiin ja liikenneturvan tulkintaan sokeasti ja that's it - case closed.

Liikennekuolemien ja tapaturmien määrä on nyt niin alhainen kuin mahdollista näillä menetelmin. Tanskalaisen tutkimuksen mukaan liian alhainen nopeusrajoitus jopa nostaa onnettomuusriskiä. Helppo allekirjoittaa tuo. Ajoautomatiikka ja hyvät autot (joillain) tekevät autoilusta liiankin helppoa. Alhainen nopeusrajoitus turhauttaa ja silloin tartutaan älylaitteeseen ja aletaan viihdyttämään itseään jolloin onnettomuusriski pomppaa aivan uusiin svääreihin.

Jos tuo uusi TLL oikeuttaa tuohon niin mistä ne liikennevirhemaksun kirjoittajat löytyvät jos niitä ei ole nytkään tarpeeksi? Poliisi käyttää puuttumiskynnyksiä nytkin jotta voisi perustella kansalaisille miksi he katsovat lieviä ylinopeuksia sormien läpi. Tuo kesäkuun muutos ei ole mikään uusi koska jo nytkin on lain mukaan mahdollista kirjoittaa rikesakko yhdenkin kilometrin (tunnissa) ylinopeudesta.

Lue lisää

Löytyykö Suomesta paljonkin teitä, joilla liian alhainen nopeusrajoitus nostaa onnettomuusriskiä?

Anonyymi kirjoitti:

Vähän vaikea nukkua fysiikan tunnilla näin opettajan roolissa.

Kyse ei ole fysiikan laeista vaan liikennepsykologiasta. Oletetaan tie jossa 80 km/h rajoitus. Tällä tiellä on väistämisvelvollisia sivuteitä, joiden risteysalueille on asetettu alennettu 60 km/h rajoitus. Näkyvyys risteysalueella on hyvä. Kysymys kuuluu: mitä nopeutta tuossa kohdassa todellisuudessa ajetaan? Tämä on hyvinkin oleellista kolmion takaa tulevalle autoilijalle. Turvallisinta olisi, jos tuo autoilija tietäisi mihin varautua. Jos hän olettaa että koska nopeusrajoitus on 60 km/h, tielle on turvallista mennä vaikka sadan metrin päässä onkin tulossa etuajo-oikeutettu autoilija, hän voi erehtyä hyvinkin pahasti. Oman kokemukseni perusteella arvioisin että 40% autoilijoista ei edes hidasta tuolla lyhyellä rajoitusosuudella.

Turvallisempaa olisi jos nopeusrajoitusta ei alennettaisi tuollaisessa kohdassa. Kyse on ollut ainoastaan siitä, että aikanaan tiepiirit velvoitettiin tekemään liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Luotettiin siihen fysiikan lakiin ja liikenneturvan tulkintaan sokeasti ja that's it - case closed.

Liikennekuolemien ja tapaturmien määrä on nyt niin alhainen kuin mahdollista näillä menetelmin. Tanskalaisen tutkimuksen mukaan liian alhainen nopeusrajoitus jopa nostaa onnettomuusriskiä. Helppo allekirjoittaa tuo. Ajoautomatiikka ja hyvät autot (joillain) tekevät autoilusta liiankin helppoa. Alhainen nopeusrajoitus turhauttaa ja silloin tartutaan älylaitteeseen ja aletaan viihdyttämään itseään jolloin onnettomuusriski pomppaa aivan uusiin svääreihin.

Jos tuo uusi TLL oikeuttaa tuohon niin mistä ne liikennevirhemaksun kirjoittajat löytyvät jos niitä ei ole nytkään tarpeeksi? Poliisi käyttää puuttumiskynnyksiä nytkin jotta voisi perustella kansalaisille miksi he katsovat lieviä ylinopeuksia sormien läpi. Tuo kesäkuun muutos ei ole mikään uusi koska jo nytkin on lain mukaan mahdollista kirjoittaa rikesakko yhdenkin kilometrin (tunnissa) ylinopeudesta.

Lue lisää

Jos ei kykene noudattamaan rajoituksia ja sääntöjä, niin ei ole sovelias ratin taakse. Asenne ratkaisee. Jos on asennevamma eikä kykene, niin pois kuskin paikalta.

No, koska nastattomilla ajavat eivät osaa ajaa eikä pysy tiellä ilman sitä haitallista suolaa.

Anonyymi kirjoitti:

No, koska nastattomilla ajavat eivät osaa ajaa eikä pysy tiellä ilman sitä haitallista suolaa.

Niin sellaisia ne nastattomilla ajavat nastavajakit ovat.