elämäni uudestaan, niin en tekisi enää koskaan syntiä.
Jos saisin elää
Anonyymi
3<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos saisin elää elämäni uudestaan en vaivaisi itseäni päivääkään uskonasioilla ja syntejä miettimällä.
Niin, tarkoitit kait, että seuraisit enemmän Jeesusta ja siten Pyhä Henki olisi voimana, voittaa se liha.
Siitä kait oli kyse.
Kun uskossa katsoo ristillä kuollutta Herraa, käsittää ihmisen teot, jotka ristiinnaulitsivat eri syitten takia Herransa, eivätkä ottaneet vaaria Hänen nouvoistaan ja ohjeistaan.
Ja sitähän se on tänäpäivänäkin vielä. on neuvot ja ohjeet elämälle, Jumalanmielenmukaisuus, jonka päämäärä on rakkaus.
Jos se ei sytytä, tehdään vääriä valintoja ja se on ihmisen osuus, eli ihmisen, se pilaa kaiken sen, mikä alkujaan oli hyvää.
Ja edelleen se olisi hyvää, jos tekisimme, kuten "sanotaan" Siksi on Sana.
Voi kuinka lähimmäisemme kärsii meistä. Kun me teemme sitä, mikä ei ole oikein. Siksipä aloitus on oikeellinen, niin meille jokaiselle.
Jos tieten ymmärrämme elämänperusteet ja tämän Sanan opin, niin emme tee sitä syntiä - tahalteen.
Hutilyöntejä tulee, mutta siksipä on se sana neuvo ja ohje käydä anteeksiannon pyyntötietä. SE korjaa asioita ja sydämiä.
Maailma on taas erimielisenä siksi, että halutaan se väärä riiston osa ja ei välitetä siitä, mitä se aiheuttaa tässä ajassa, kunhan vain lihammme voi hyvin.
Ja jos kuullaan sana, että se ei ole oikein, sitten pilkataan, lyödään piikkikruunua päähän ja tehdään risti, että vaiennetaan totuus--- taas kerran.
Ja syy tähän on ihminen, eli maailman henki.
Siitähän tässä elämässä on kyse.
Ihminen saastuttaa elinympäristönsä -----tieten------ Ei se siitä mihinkään pääse.
Aloittaja tarkoitti, että hän ei enää tekisi syntiä. Hän ei tarvitse Jeesusta. Tätä hän tarkoitti.
Itse oletan, että vaikka saisin uuden mahdollisuuden syntyä maailmaan, tekisin edelleenkin syntiä, sillä synti on osa luonnollista olemustani ja tälle seikalle en kertakaikkiaan voi mitään.
Syntien suhteen, mikäli tämä olisi omassa valinnassani, pitäisin kuitenkin matalampaa profiilia kuin tässä elämässä ja muutoinkin hillitsisin seikkailunhaluani. En ryhtyisi uhkarohkeisiin yrityksiin, eli olisin elämässäni hiukan... eikun: huomattavasti varovaisempi! "Uteliaisuus tappoi kissan" sanotaan. Omilla, liioilla riskeillä voi pilata koko lopun elämänsä. Ei pidä olla elämän uhkapeluri. Mikäli olisi muistikuvat tästä elämästä, tekisin siis monta, ihan maallista asiaa toisin. Maallista rojua keräisin vähemmän ja eläisin enemmän askeetikkona.
On myös asioita, joita en tekisi toisin ja siunaankin älykkyyttäni, että tajusin jo aikoinaan muutamia elämän ja yhteiskunnan tosiasioita ja osasin näin ennustaa tulevan. On asioita joita en kadu.
Helluntailaisista pysyisin erossa ja kastattaisin itseni suoraan ev.lut.kirkon jäseneksi. Hmmm... toisaalta..., kirkko ei enää ole sitä mitä ennen, eli mitä se oli alunperin. Valitsisin siis jonkin harrasmielisen, raamatullisen seurakunnan.
Toisaalta, miksi palata tähän elämään? Meni miten meni, jos vaan onnistuisin kunnialla läpäisemään Taivaan portin, en tänne kaipaisi takaisin ainakaan tällaisena, nk. ihmisenä, mahdollisesti sotkemaan asiani entistä pahemmin ja näin uhkapelaisin iankaikkisella pelastuksellani. Salama ei useinkaan iske kahta kertaa samaan paikkaan.