Rintaperilliset ja lakiosa

Pitää sitä tulkita. Esim. lakiosa ei ole puolet perintöosasta, vaikka laissa niin lukee, vaan VÄHINTÄÄN puolet perintöosasta. Tämä johtuu siitä, että lakiosaa laskettaessa siinä voidaan ottaa huomioon eriä, joita ei ole kuolinpesässä, mutta jotka eivät kuitenkaan vaikuta perintöosaa laskettaessa. Tällainen erä on ylisuuret vakuutusmaksut, jos perillinen on edunsaajana vakuutuksessa, johon tällaisia maksuja on maksettu. Silloin lakiosalaskelma voi osoittaa yli puolet perintöosasta olevan perillisen lakiosaa.

>>> Perintökaari on täysin selvä ja yksiselitteinen lakiosan kannalta suhteessa rintaperilliseen,siinä ei tarvita mitään tulkintoja/lain esitöitä katsella. <<<

Missä kohdassa lakia kerrotaan, mitä tarkoittaa rintaperillinen?

>>> 7 luku, Lakiosasta, 1 §
Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen. <<<

Onko kenellä tahansa rintaperillisellä lakiosa? Ellei ole, niin missä määritellään, kenellä rintaperillisistä on lakiosa perittävän jälkeen?

Anonyymi kirjoitti:

>>> Perintökaari on täysin selvä ja yksiselitteinen lakiosan kannalta suhteessa rintaperilliseen,siinä ei tarvita mitään tulkintoja/lain esitöitä katsella. <<<

Missä kohdassa lakia kerrotaan, mitä tarkoittaa rintaperillinen?

>>> 7 luku, Lakiosasta, 1 §
Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen. <<<

Onko kenellä tahansa rintaperillisellä lakiosa? Ellei ole, niin missä määritellään, kenellä rintaperillisistä on lakiosa perittävän jälkeen?

Lue lisää

Missä kohdassa lakia kerrotaan, mitä tarkoittaa rintaperillinen?

2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta
1 §
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.

Rintaperillisellä tarkoitetaan laissa "perittävän lasta"

Onko kenellä tahansa rintaperillisellä lakiosa?

Vain elossa olevalla lähimmällä rintaperillisellä on oikeus lakiosaan.
Jos lähin elossa oleva rintaperillinen luopuu perinnöstä niin oikeus lakiosaan siirtyy seuraavalle rintaperilliselle eli luopujan lapselle.

"Pitää sitä tulkita. Esim. lakiosa ei ole puolet perintöosasta, vaikka laissa niin lukee, vaan VÄHINTÄÄN puolet perintöosasta. Tämä johtuu siitä, että lakiosaa laskettaessa siinä voidaan ottaa huomioon eriä, joita ei ole kuolinpesässä, mutta jotka eivät kuitenkaan vaikuta perintöosaa laskettaessa. Tällainen erä on ylisuuret vakuutusmaksut, jos perillinen on edunsaajana vakuutuksessa, johon tällaisia maksuja on maksettu. Silloin lakiosalaskelma voi osoittaa yli puolet perintöosasta olevan perillisen lakiosaa."

Anna esimerkkilaskelma ja tapaus.Jos kyse henkivakuutuksesta niin se ei automaattisesti kuulu kuolinpesän varallisuuteen,näin ollen se ei myöskään vaikuta lakiosan arvoon mitenkään.

Anonyymi kirjoitti:

Missä kohdassa lakia kerrotaan, mitä tarkoittaa rintaperillinen?

2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta
1 §
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.

Rintaperillisellä tarkoitetaan laissa "perittävän lasta"

Onko kenellä tahansa rintaperillisellä lakiosa?

Vain elossa olevalla lähimmällä rintaperillisellä on oikeus lakiosaan.
Jos lähin elossa oleva rintaperillinen luopuu perinnöstä niin oikeus lakiosaan siirtyy seuraavalle rintaperilliselle eli luopujan lapselle.

"Pitää sitä tulkita. Esim. lakiosa ei ole puolet perintöosasta, vaikka laissa niin lukee, vaan VÄHINTÄÄN puolet perintöosasta. Tämä johtuu siitä, että lakiosaa laskettaessa siinä voidaan ottaa huomioon eriä, joita ei ole kuolinpesässä, mutta jotka eivät kuitenkaan vaikuta perintöosaa laskettaessa. Tällainen erä on ylisuuret vakuutusmaksut, jos perillinen on edunsaajana vakuutuksessa, johon tällaisia maksuja on maksettu. Silloin lakiosalaskelma voi osoittaa yli puolet perintöosasta olevan perillisen lakiosaa."

Anna esimerkkilaskelma ja tapaus.Jos kyse henkivakuutuksesta niin se ei automaattisesti kuulu kuolinpesän varallisuuteen,näin ollen se ei myöskään vaikuta lakiosan arvoon mitenkään.

Lue lisää

>>> Rintaperillisellä tarkoitetaan laissa "perittävän lasta"

Missä kohti laissa tämä sanotaan?

>>>> Vain elossa olevalla lähimmällä rintaperillisellä on oikeus lakiosaan.

Missä kohti laissa tämä sanotaan?

>>>> Jos lähin elossa oleva rintaperillinen luopuu perinnöstä niin oikeus lakiosaan siirtyy seuraavalle rintaperilliselle eli luopujan lapselle."

Missä kohti laissa tämä sanotaan?

Anonyymi kirjoitti:

>>> Rintaperillisellä tarkoitetaan laissa "perittävän lasta"

Missä kohti laissa tämä sanotaan?

>>>> Vain elossa olevalla lähimmällä rintaperillisellä on oikeus lakiosaan.

Missä kohti laissa tämä sanotaan?

>>>> Jos lähin elossa oleva rintaperillinen luopuu perinnöstä niin oikeus lakiosaan siirtyy seuraavalle rintaperilliselle eli luopujan lapselle."

Missä kohti laissa tämä sanotaan?

Lue lisää

Lawetorderko siellä taas höpöttää omiaan?

Lain tarkoitus löytyy lain esitöistä,etsi sieltä vastaukset kysymyksiisi.

1 kysymykseen vastaus löytyy perintökaaresta.
2 kysymykseen vastaus löytyy lain esitöistä/perintökaaresta.
3 kysymykseen vastaus löytyy perintökaaresta.

Anonyymi kirjoitti:

>>> Rintaperillisellä tarkoitetaan laissa "perittävän lasta"

Missä kohti laissa tämä sanotaan?

>>>> Vain elossa olevalla lähimmällä rintaperillisellä on oikeus lakiosaan.

Missä kohti laissa tämä sanotaan?

>>>> Jos lähin elossa oleva rintaperillinen luopuu perinnöstä niin oikeus lakiosaan siirtyy seuraavalle rintaperilliselle eli luopujan lapselle."

Missä kohti laissa tämä sanotaan?

Lue lisää

">>> Rintaperillisellä tarkoitetaan laissa "perittävän lasta"

Missä kohti laissa tämä sanotaan?"

Perintökaari ei määrittele rintaperillisiä.

">>>> Vain elossa olevalla lähimmällä rintaperillisellä on oikeus lakiosaan.

Missä kohti laissa tämä sanotaan?"

Perintökaaren 1.1 kertoo, että periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä. Perintökaari ei mainitse lähimmän rintaperllisen ja lakiosan suhteesta lainkaan.

">>>> Jos lähin elossa oleva rintaperillinen luopuu perinnöstä niin oikeus lakiosaan siirtyy seuraavalle rintaperilliselle eli luopujan lapselle."

Missä kohti laissa tämä sanotaan?"

Perintökaaren 17.2a mukaan perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Perintökaari ei ota kantaa rintaperillisen lakiosaan ja sen siirtymiseen.

Perintökaari on äärimmäisen vaikeaselkoinen ja vaatii tulkintaa.

Anonyymi kirjoitti:

Missä kohdassa lakia kerrotaan, mitä tarkoittaa rintaperillinen?

2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta
1 §
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.

Rintaperillisellä tarkoitetaan laissa "perittävän lasta"

Onko kenellä tahansa rintaperillisellä lakiosa?

Vain elossa olevalla lähimmällä rintaperillisellä on oikeus lakiosaan.
Jos lähin elossa oleva rintaperillinen luopuu perinnöstä niin oikeus lakiosaan siirtyy seuraavalle rintaperilliselle eli luopujan lapselle.

"Pitää sitä tulkita. Esim. lakiosa ei ole puolet perintöosasta, vaikka laissa niin lukee, vaan VÄHINTÄÄN puolet perintöosasta. Tämä johtuu siitä, että lakiosaa laskettaessa siinä voidaan ottaa huomioon eriä, joita ei ole kuolinpesässä, mutta jotka eivät kuitenkaan vaikuta perintöosaa laskettaessa. Tällainen erä on ylisuuret vakuutusmaksut, jos perillinen on edunsaajana vakuutuksessa, johon tällaisia maksuja on maksettu. Silloin lakiosalaskelma voi osoittaa yli puolet perintöosasta olevan perillisen lakiosaa."

Anna esimerkkilaskelma ja tapaus.Jos kyse henkivakuutuksesta niin se ei automaattisesti kuulu kuolinpesän varallisuuteen,näin ollen se ei myöskään vaikuta lakiosan arvoon mitenkään.

Lue lisää

Perintökaari 7:4
"Jos perittävä on kuolemansa varalta ottamassaan henkivakuutuksessa määrännyt kolmannen henkilön edunsaajaksi tai siirtänyt henkivakuutuksensa kolmannelle henkilölle, on perittävän suorittamat vakuutusmaksut, jos ne eivät ole olleet kohtuullisessa suhteessa hänen oloihinsa ja varoihinsa, perintöosaa määrättäessä luettava pesän varojen lisäykseksi, kuitenkin enintään vakuutusmäärään saakka. ..."

Kun em. vakuutusmaksut ovat ylisuuret eli lain sanonnan mukaan "eivät ole kohtuullisessa suhteessa hänen oloihinsa" ne lisätään jaossa tehtävään lakiosalaskelmaan. Kun vastaavaa lisäystä EI tehdä silloin, kun määrätään perillisen perintöosaa, tästä seuraa matemaattisesti, että lakiosa on yli puolet perintöosasta.

Esimerkkilaskelman voit tehdä kotiläksynä. Opi uutta ja sivisty!

Anonyymi kirjoitti:

Missä kohdassa lakia kerrotaan, mitä tarkoittaa rintaperillinen?

2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta
1 §
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.

Rintaperillisellä tarkoitetaan laissa "perittävän lasta"

Onko kenellä tahansa rintaperillisellä lakiosa?

Vain elossa olevalla lähimmällä rintaperillisellä on oikeus lakiosaan.
Jos lähin elossa oleva rintaperillinen luopuu perinnöstä niin oikeus lakiosaan siirtyy seuraavalle rintaperilliselle eli luopujan lapselle.

"Pitää sitä tulkita. Esim. lakiosa ei ole puolet perintöosasta, vaikka laissa niin lukee, vaan VÄHINTÄÄN puolet perintöosasta. Tämä johtuu siitä, että lakiosaa laskettaessa siinä voidaan ottaa huomioon eriä, joita ei ole kuolinpesässä, mutta jotka eivät kuitenkaan vaikuta perintöosaa laskettaessa. Tällainen erä on ylisuuret vakuutusmaksut, jos perillinen on edunsaajana vakuutuksessa, johon tällaisia maksuja on maksettu. Silloin lakiosalaskelma voi osoittaa yli puolet perintöosasta olevan perillisen lakiosaa."

Anna esimerkkilaskelma ja tapaus.Jos kyse henkivakuutuksesta niin se ei automaattisesti kuulu kuolinpesän varallisuuteen,näin ollen se ei myöskään vaikuta lakiosan arvoon mitenkään.

Lue lisää

Kyllä kuollut lapsikin on rintaperillinen jos hänellä on perillisiä

No, ei tietenkään ole puolet perintöosasta, vaan lakiosan täydennystä koskeva pykäläkin on laissa siksi, että lakiosa voi jopa yli perintöosan määrän.

Jäämistö = 20.000

Perilliset lapset A ja B.

A saanut vakuutusedun 80.000 perittävän maksamista ylisuurista vakuutusmaksuista.

Perintöosat 20.000 : 2 = 10.000

B:n lakiosa = (20.000 80.000) : 2 = 50.000

B:n lakiosa on viisikertaa hänen perintöosansa suuruinen. B saa koko jäämistön osalleen 20.000 ja voi vaatia lakiosan täydennystä A:lta 30.000.

A:lle jää saamastaan vakuutusedusta 80.000 - 30.000 = 50.000.

Anonyymi kirjoitti:

No, ei tietenkään ole puolet perintöosasta, vaan lakiosan täydennystä koskeva pykäläkin on laissa siksi, että lakiosa voi jopa yli perintöosan määrän.

Jäämistö = 20.000

Perilliset lapset A ja B.

A saanut vakuutusedun 80.000 perittävän maksamista ylisuurista vakuutusmaksuista.

Perintöosat 20.000 : 2 = 10.000

B:n lakiosa = (20.000 80.000) : 2 = 50.000

B:n lakiosa on viisikertaa hänen perintöosansa suuruinen. B saa koko jäämistön osalleen 20.000 ja voi vaatia lakiosan täydennystä A:lta 30.000.

A:lle jää saamastaan vakuutusedusta 80.000 - 30.000 = 50.000.

Lue lisää

Korjaan:

B:n lakiosa = (20.000 80.000) : 4 = 25.000

B:n lakiosa on viisikertaa hänen perintöosansa suuruinen. B saa koko jäämistön osalleen 20.000 ja voi vaatia lakiosan täydennystä A:lta 5.000.

A:lle jää saamastaan vakuutusedusta 80.000 - 5.000 = 75.000.

Anonyymi kirjoitti:

Korjaan:

B:n lakiosa = (20.000 80.000) : 4 = 25.000

B:n lakiosa on viisikertaa hänen perintöosansa suuruinen. B saa koko jäämistön osalleen 20.000 ja voi vaatia lakiosan täydennystä A:lta 5.000.

A:lle jää saamastaan vakuutusedusta 80.000 - 5.000 = 75.000.

Lue lisää

"B:n lakiosa = (20.000 80.000) : 4 = 25.000

B:n lakiosa on viisikertaa hänen perintöosansa suuruinen. "

Kun korjasit lakiosan suuruuden 50.000 -> 25.000, niin miksikäs jätit korjaamatta tuon "viisikertaa". Kun perintöosaksi ilmoitat 10.000, niin lakiosa on vain 2,5 x perintöosa!

Anonyymi kirjoitti:

No, ei tietenkään ole puolet perintöosasta, vaan lakiosan täydennystä koskeva pykäläkin on laissa siksi, että lakiosa voi jopa yli perintöosan määrän.

Jäämistö = 20.000

Perilliset lapset A ja B.

A saanut vakuutusedun 80.000 perittävän maksamista ylisuurista vakuutusmaksuista.

Perintöosat 20.000 : 2 = 10.000

B:n lakiosa = (20.000 80.000) : 2 = 50.000

B:n lakiosa on viisikertaa hänen perintöosansa suuruinen. B saa koko jäämistön osalleen 20.000 ja voi vaatia lakiosan täydennystä A:lta 30.000.

A:lle jää saamastaan vakuutusedusta 80.000 - 30.000 = 50.000.

Lue lisää

Onko kyseessä henkivakuutus?
Jos on ja edunsaajana on A niin silloin se vakuutusmaksu ei kuulu kuolinpesän varallisuuteen,näin ollen B ei voi vaatia lakiosan täydennystä yhtään.

Jos edunsaajana on kuolinpesä niin sitten vakuutusmaksukorvaus jakaantuu pesän osakkaille puoliksi.

Anonyymi kirjoitti:

Onko kyseessä henkivakuutus?
Jos on ja edunsaajana on A niin silloin se vakuutusmaksu ei kuulu kuolinpesän varallisuuteen,näin ollen B ei voi vaatia lakiosan täydennystä yhtään.

Jos edunsaajana on kuolinpesä niin sitten vakuutusmaksukorvaus jakaantuu pesän osakkaille puoliksi.

Lue lisää

Korjaan,ylisuuri henkivakuutus voidaan ottaa huomioon lakiosia laskettaessa.
Oikeassa olet.

Anonyymi kirjoitti:

"B:n lakiosa = (20.000 80.000) : 4 = 25.000

B:n lakiosa on viisikertaa hänen perintöosansa suuruinen. "

Kun korjasit lakiosan suuruuden 50.000 -> 25.000, niin miksikäs jätit korjaamatta tuon "viisikertaa". Kun perintöosaksi ilmoitat 10.000, niin lakiosa on vain 2,5 x perintöosa!

Lue lisää

Ylisuurta henkivakuutusta ei automaattisesti lisätä pesän varoihin vaan se vaatii rintaperillisen vaatimusta.

"Perintökaari ei määrittele rintaperillisiä."

PK 2:1§ Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.

PK 2:2§ Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä.
-----
Pitäisikö siinä lukea: "Hei vatipää, nämä ovat rintaperillisiä 1. lapset. 2 Jos lapsi on kuollut tämän jälkeläiset tulevat hänen sijaan, jokainen sukuhaara saa yhtäsuuren osan."

Ainakin minä saan tuosta irti sen saman mitä KKO on kertonut ratkaisuissaan.


"Perintökaari ei ota kantaa rintaperillisen lakiosaan ja sen siirtymiseen."

PK 7:1.2 Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.

PK 2:1.2 Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.
----
Eikö se noissa kahdessa ole sanottu selvästi? Mitähän siirtymistä tarkoitat?

Anonyymi kirjoitti:

"Perintökaari ei määrittele rintaperillisiä."

PK 2:1§ Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.

PK 2:2§ Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä.
-----
Pitäisikö siinä lukea: "Hei vatipää, nämä ovat rintaperillisiä 1. lapset. 2 Jos lapsi on kuollut tämän jälkeläiset tulevat hänen sijaan, jokainen sukuhaara saa yhtäsuuren osan."

Ainakin minä saan tuosta irti sen saman mitä KKO on kertonut ratkaisuissaan.


"Perintökaari ei ota kantaa rintaperillisen lakiosaan ja sen siirtymiseen."

PK 7:1.2 Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.

PK 2:1.2 Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.
----
Eikö se noissa kahdessa ole sanottu selvästi? Mitähän siirtymistä tarkoitat?

Lue lisää

>>> Ainakin minä saan tuosta irti sen saman mitä KKO on kertonut ratkaisuissaan.

Laki ei kuitenkaan määrittele termiä rintaperillinen.

Termin ymmärtäminen vaatii tulkintaa tai tiedon hakemista lain esitöistä tai oikeuskirjallisuudesta.

>>> PK 7:1.2 Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.

PK 2:1.2 Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan. <<<

Perintökaaren 17.2a mukaan perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan.

Perintökaari ei ota kantaa rintaperillisen lakiosan siirtymiseen. Perillisellä on oikeus luopua perintö- ja testamenttioikeudestaan, jolloin tapahtuu sijaantulo. Samoin tapahtuu, jos ensisijainen perillinen on kuollut. On lisäksi tiedossa, että testamentista voi luopua tehokkaasti myös osittain, jonka lisäksi myös osasta lakiosastaan voi luopua tehokkaasti.

Jos lakiosaan oikeutettu luopuu oikeudestaan, siirtyykö ko. oikeus vai ei siirry, ja missä kohdassa lakia asia on luettavissa?

Perintökaari vaatii paljon tulkintaa. Jos tulkintaa vaaditaan, lakia voidaan pitää vaikeasti ymmärrettävänä ja vaikeaselkoisena.

Anonyymi kirjoitti:

>>> Ainakin minä saan tuosta irti sen saman mitä KKO on kertonut ratkaisuissaan.

Laki ei kuitenkaan määrittele termiä rintaperillinen.

Termin ymmärtäminen vaatii tulkintaa tai tiedon hakemista lain esitöistä tai oikeuskirjallisuudesta.

>>> PK 7:1.2 Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.

PK 2:1.2 Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan. <<<

Perintökaaren 17.2a mukaan perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan.

Perintökaari ei ota kantaa rintaperillisen lakiosan siirtymiseen. Perillisellä on oikeus luopua perintö- ja testamenttioikeudestaan, jolloin tapahtuu sijaantulo. Samoin tapahtuu, jos ensisijainen perillinen on kuollut. On lisäksi tiedossa, että testamentista voi luopua tehokkaasti myös osittain, jonka lisäksi myös osasta lakiosastaan voi luopua tehokkaasti.

Jos lakiosaan oikeutettu luopuu oikeudestaan, siirtyykö ko. oikeus vai ei siirry, ja missä kohdassa lakia asia on luettavissa?

Perintökaari vaatii paljon tulkintaa. Jos tulkintaa vaaditaan, lakia voidaan pitää vaikeasti ymmärrettävänä ja vaikeaselkoisena.

Lue lisää

"Laki ei kuitenkaan määrittele termiä rintaperillinen.

Termin ymmärtäminen vaatii tulkintaa tai tiedon hakemista lain esitöistä tai oikeuskirjallisuudesta."

Ei nyt ihan jokaista termiä (sanaa) tarvitse laissa määritellä. Rintaperillisillä yleiskielessä ymmärretään perittävän kaikkia jälkeläisiä. Jollei siis laissa muuta määritelmää ole, lakia käytäntöön sovellettaessa temillä ymmärretään sitä, mikä sen merkitys yleiskielessä on.

Anonyymi kirjoitti:

>>> Ainakin minä saan tuosta irti sen saman mitä KKO on kertonut ratkaisuissaan.

Laki ei kuitenkaan määrittele termiä rintaperillinen.

Termin ymmärtäminen vaatii tulkintaa tai tiedon hakemista lain esitöistä tai oikeuskirjallisuudesta.

>>> PK 7:1.2 Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.

PK 2:1.2 Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan. <<<

Perintökaaren 17.2a mukaan perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan.

Perintökaari ei ota kantaa rintaperillisen lakiosan siirtymiseen. Perillisellä on oikeus luopua perintö- ja testamenttioikeudestaan, jolloin tapahtuu sijaantulo. Samoin tapahtuu, jos ensisijainen perillinen on kuollut. On lisäksi tiedossa, että testamentista voi luopua tehokkaasti myös osittain, jonka lisäksi myös osasta lakiosastaan voi luopua tehokkaasti.

Jos lakiosaan oikeutettu luopuu oikeudestaan, siirtyykö ko. oikeus vai ei siirry, ja missä kohdassa lakia asia on luettavissa?

Perintökaari vaatii paljon tulkintaa. Jos tulkintaa vaaditaan, lakia voidaan pitää vaikeasti ymmärrettävänä ja vaikeaselkoisena.

Lue lisää

"Perintökaari vaatii paljon tulkintaa. Jos tulkintaa vaaditaan, lakia voidaan pitää vaikeasti ymmärrettävänä ja vaikeaselkoisena"

Ehkä sinulle mutta ei minulle.

>>> Perintökaari ei ota kantaa rintaperillisen lakiosan siirtymiseen. Perillisellä on oikeus luopua perintö- ja testamenttioikeudestaan, jolloin tapahtuu sijaantulo. Samoin tapahtuu, jos ensisijainen perillinen on kuollut. On lisäksi tiedossa, että testamentista voi luopua tehokkaasti myös osittain, jonka lisäksi myös osasta lakiosastaan voi luopua tehokkaasti.

Jos lakiosaan oikeutettu luopuu oikeudestaan, siirtyykö ko. oikeus vai ei siirry, ja missä kohdassa lakia asia on luettavissa? >>>

Tiedämme, että ensisijaisen perillisen luopuessa perinnöstä, perintöoikeus siirtyy sijaantulijalle. Samalla sijaantulijalle siirtyy myös oikeus vaatia lakiosaa, sillä lakiosa on osa perintöosuutta. Jos ensisjainen perillinen kuitenkin luopuu vain lakiosastaan, mahdollisella toissijaisella perijällä, sijaantulijalla ei ole lakiosaoikeutta. Laki ei asiaan vastaan, vaan lopputulema vaatii tulkintaa.

Anonyymi kirjoitti:

>>> Perintökaari ei ota kantaa rintaperillisen lakiosan siirtymiseen. Perillisellä on oikeus luopua perintö- ja testamenttioikeudestaan, jolloin tapahtuu sijaantulo. Samoin tapahtuu, jos ensisijainen perillinen on kuollut. On lisäksi tiedossa, että testamentista voi luopua tehokkaasti myös osittain, jonka lisäksi myös osasta lakiosastaan voi luopua tehokkaasti.

Jos lakiosaan oikeutettu luopuu oikeudestaan, siirtyykö ko. oikeus vai ei siirry, ja missä kohdassa lakia asia on luettavissa? >>>

Tiedämme, että ensisijaisen perillisen luopuessa perinnöstä, perintöoikeus siirtyy sijaantulijalle. Samalla sijaantulijalle siirtyy myös oikeus vaatia lakiosaa, sillä lakiosa on osa perintöosuutta. Jos ensisjainen perillinen kuitenkin luopuu vain lakiosastaan, mahdollisella toissijaisella perijällä, sijaantulijalla ei ole lakiosaoikeutta. Laki ei asiaan vastaan, vaan lopputulema vaatii tulkintaa.

Lue lisää

"Jos ensisjainen perillinen kuitenkin luopuu vain lakiosastaan, mahdollisella toissijaisella perijällä, sijaantulijalla ei ole lakiosaoikeutta. Laki ei asiaan vastaan, vaan lopputulema vaatii tulkintaa."

Lakiosasta voidaan luopua vain jos henkilö on ohitettu testamentilla,eli perinnöstä voidaan osittain luopua vain jos perillinen on saamassa testamentilla varallisuutta,toisinsanoen testamentista voidaan luopua osittain,perinnöstä ei voi verotehokkaasti luopua osittain vaan silloin kyse on perintöosan luovutuksesta ja se ei ole perinnöstä luopumista.

Jos perillinen saa testamentilla vain lakiosuuden ja hän luopuu siitä niin silloin sijaantulijaperillisellä on oikeus lakiosuuteen.
Toisaalta silloin ei tarvitse edes vaatia lakiosuutta,itselläni oli juuri tälläinen keissi.
Isälleni oli määrätty testamentilla vain lakiosuus,isäni kuoli ennen testaattoria,itse luovuin perinnöstä kokonaan,lapseni saivat lakiosuuden ilman että sitä tarvitsi vaatia.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos ensisjainen perillinen kuitenkin luopuu vain lakiosastaan, mahdollisella toissijaisella perijällä, sijaantulijalla ei ole lakiosaoikeutta. Laki ei asiaan vastaan, vaan lopputulema vaatii tulkintaa."

Lakiosasta voidaan luopua vain jos henkilö on ohitettu testamentilla,eli perinnöstä voidaan osittain luopua vain jos perillinen on saamassa testamentilla varallisuutta,toisinsanoen testamentista voidaan luopua osittain,perinnöstä ei voi verotehokkaasti luopua osittain vaan silloin kyse on perintöosan luovutuksesta ja se ei ole perinnöstä luopumista.

Jos perillinen saa testamentilla vain lakiosuuden ja hän luopuu siitä niin silloin sijaantulijaperillisellä on oikeus lakiosuuteen.
Toisaalta silloin ei tarvitse edes vaatia lakiosuutta,itselläni oli juuri tälläinen keissi.
Isälleni oli määrätty testamentilla vain lakiosuus,isäni kuoli ennen testaattoria,itse luovuin perinnöstä kokonaan,lapseni saivat lakiosuuden ilman että sitä tarvitsi vaatia.

Lue lisää

Jos taas rintaperillinen, joka on testamentilla sivuutettu kokonaan, ei vaadi lakiosaa 6 kk:ssa testamentista tiedon saatuaan (tai hyväksyy testamentin ilmoittaen, ettei lakiosaa vaadi), testamentti sellaisenaan saa lainvoiman myös tämän rintaperillisen jälkeläisiin nähden, joilla ei ole oikeutta itsenäiseen lakiosavaatimukseen.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos ensisjainen perillinen kuitenkin luopuu vain lakiosastaan, mahdollisella toissijaisella perijällä, sijaantulijalla ei ole lakiosaoikeutta. Laki ei asiaan vastaan, vaan lopputulema vaatii tulkintaa."

Lakiosasta voidaan luopua vain jos henkilö on ohitettu testamentilla,eli perinnöstä voidaan osittain luopua vain jos perillinen on saamassa testamentilla varallisuutta,toisinsanoen testamentista voidaan luopua osittain,perinnöstä ei voi verotehokkaasti luopua osittain vaan silloin kyse on perintöosan luovutuksesta ja se ei ole perinnöstä luopumista.

Jos perillinen saa testamentilla vain lakiosuuden ja hän luopuu siitä niin silloin sijaantulijaperillisellä on oikeus lakiosuuteen.
Toisaalta silloin ei tarvitse edes vaatia lakiosuutta,itselläni oli juuri tälläinen keissi.
Isälleni oli määrätty testamentilla vain lakiosuus,isäni kuoli ennen testaattoria,itse luovuin perinnöstä kokonaan,lapseni saivat lakiosuuden ilman että sitä tarvitsi vaatia.

Lue lisää

Missä kohtaa perintökaarta asiasi kerrotaan?

Anonyymi kirjoitti:

"Jos ensisjainen perillinen kuitenkin luopuu vain lakiosastaan, mahdollisella toissijaisella perijällä, sijaantulijalla ei ole lakiosaoikeutta. Laki ei asiaan vastaan, vaan lopputulema vaatii tulkintaa."

Lakiosasta voidaan luopua vain jos henkilö on ohitettu testamentilla,eli perinnöstä voidaan osittain luopua vain jos perillinen on saamassa testamentilla varallisuutta,toisinsanoen testamentista voidaan luopua osittain,perinnöstä ei voi verotehokkaasti luopua osittain vaan silloin kyse on perintöosan luovutuksesta ja se ei ole perinnöstä luopumista.

Jos perillinen saa testamentilla vain lakiosuuden ja hän luopuu siitä niin silloin sijaantulijaperillisellä on oikeus lakiosuuteen.
Toisaalta silloin ei tarvitse edes vaatia lakiosuutta,itselläni oli juuri tälläinen keissi.
Isälleni oli määrätty testamentilla vain lakiosuus,isäni kuoli ennen testaattoria,itse luovuin perinnöstä kokonaan,lapseni saivat lakiosuuden ilman että sitä tarvitsi vaatia.

Lue lisää

"...perinnöstä ei voi verotehokkaasti luopua osittain vaan silloin kyse on perintöosan luovutuksesta ja se ei ole perinnöstä luopumista."

Tarkennuksena vielä sellainen, että osittainen lakiosasta luopuminen ilman kahdenkertaista verotusta on mahdollista. Tämä siitä huolimatta, että lakiosa on osa perintöosuutta. Osittainen lakiosan vaatiminen ei ole ryhtymistä koko lakiosaan.

Anonyymi kirjoitti:

"...perinnöstä ei voi verotehokkaasti luopua osittain vaan silloin kyse on perintöosan luovutuksesta ja se ei ole perinnöstä luopumista."

Tarkennuksena vielä sellainen, että osittainen lakiosasta luopuminen ilman kahdenkertaista verotusta on mahdollista. Tämä siitä huolimatta, että lakiosa on osa perintöosuutta. Osittainen lakiosan vaatiminen ei ole ryhtymistä koko lakiosaan.

Lue lisää

onko sulla jotain faktaa näyttää tuon tueksi?

Anonyymi kirjoitti:

onko sulla jotain faktaa näyttää tuon tueksi?

Voit lukea KHO 2013:52 tosin kyseellä ei ole osittainen lakiosasta luopuminen, vaan siitä että vaatii vain osan lakiosastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Missä kohtaa perintökaarta asiasi kerrotaan?

Sitä ei ole laissa, vaan se vaatii tulkintaa.

Anonyymi kirjoitti:

Voit lukea KHO 2013:52 tosin kyseellä ei ole osittainen lakiosasta luopuminen, vaan siitä että vaatii vain osan lakiosastaan.

Joo mutta asia koskee testamenttisaantoa,siitä voidaan luopua osittain mutta perinnöstä edelleen ei.

Anonyymi kirjoitti:

Joo mutta asia koskee testamenttisaantoa,siitä voidaan luopua osittain mutta perinnöstä edelleen ei.

Lakiosa on osa perintösaantoa.

Laki ei ota kantaa lakiosasta luopumiseen, vaan se vaatii jälleen tulkintaa.

Anonyymi kirjoitti:

Joo mutta asia koskee testamenttisaantoa,siitä voidaan luopua osittain mutta perinnöstä edelleen ei.

Et sitten lukenut sitä tapausta.

"Isovanhempi oli tehnyt testamentin kolmen lapsensa A:n, B:n ja C:n lasten hyväksi. Kun A, B ja C aikoivat vaatia vain osan heille lakisääteisesti kuuluvasta lakiosasta, heidän ei näin tehdessään katsottu ryhtyvän täyteen lakiosaansa, josta he sitten osittain luopuisivat, vaan he ryhtyivät ainoastaan vaatimaansa lakiosan määrään. "

Ja asiasta on täysin selvästi PK 7:5.3 alussa, ei tarvita mitään tulkintaa.

Perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle. ...

Anonyymi kirjoitti:

Et sitten lukenut sitä tapausta.

"Isovanhempi oli tehnyt testamentin kolmen lapsensa A:n, B:n ja C:n lasten hyväksi. Kun A, B ja C aikoivat vaatia vain osan heille lakisääteisesti kuuluvasta lakiosasta, heidän ei näin tehdessään katsottu ryhtyvän täyteen lakiosaansa, josta he sitten osittain luopuisivat, vaan he ryhtyivät ainoastaan vaatimaansa lakiosan määrään. "

Ja asiasta on täysin selvästi PK 7:5.3 alussa, ei tarvita mitään tulkintaa.

Perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle. ...

Lue lisää

En ole alkuperäinen.

"Ja asiasta on täysin selvästi PK 7:5.3 alussa, ei tarvita mitään tulkintaa."

--

KHO:

PK 7 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta. Pykälän 2 momentin mukaan sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, testamentti on kuitenkin tehokas, jos testamentinsaaja suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilliselle hänen lakiosaansa vastaavan tai siitä puuttuvan määrän rahana perillisen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa eikä rahasuoritusta ole testamentissa kielletty. Pykälän 3 momentin mukaan perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle. Pykälän 4 momentin mukaan perillinen ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos hän on perittävän kuoltua luopunut lakiosastaan.

Perintökaaren 17 luvun 2 a §:n mukaan perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti.

Perintö- ja lahjaverolain 33 a §:n mukaan jos perinnönjakosopimukselle, luovutustoimelle tai muulle perintö- ja lahjaverolaissa vaikuttavalle oikeustoimelle on annettu sellainen oikeudellinen sisältö tai muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, tai jos on ryhdytty muuhun toimenpiteeseen ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että perintö- tai lahjaverosta vapauduttaisiin, on perintö- ja lahjaverotuksessa meneteltävä asian varsinaisen luonteen tai tarkoituksen mukaisesti.

Ratkaistavana kysymys siitä, ryhtyvätkö A, B ja C lain mukaan määräytyvään lakiosaansa kokonaisuudessaan, jos heistä kukin rajoittaa lakiosavaatimuksensa koko lakiosan sijasta pienempään 19 990 euron määrään, ja luopuvatko he näin tehdessään osittain perinnöstä.

--

KHO toteaa, että lakiosaperillinen voi valita, vaatiiko hän lakiosaansa vai ei.

Lakiosaperillisen tulee tehdä lakiosailmoitus, jos hän haluaa lakiosansa. Mikäli perillinen, jonka lakiosaa testamentti loukkaa, ei vaadi lakiosaansa vaan hyväksyy testamentin, perittävän jäämistö verotetaan perintöverotuksessa testamentinsaajalla. Testamentinsaajaa ei siis veroteta lakiosaperilliseltä saadusta lahjasta siinäkään tapauksessa, että lakiosaperillinen ei vaadi lakiosaansa.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että mikäli lakiosaperilliset vaativat lakiosansa lain mukaan määräytyvää lakiosaansa pienempänä, he eivät ryhdy täyteen lakiosaansa, josta he sitten osittain luopuisivat, vaan he ryhtyvät vain vaatimaansa määrään ja hyväksyvät lakiosaansa loukkaavan testamentin vaaditun määrän ylittävältä osalta. Kysymys ei siten ole osittaisesta perinnöstä luopumisesta. Näin ollen A:n, B:n ja C:n kunkin perintöosuus on 19 990 euroa, ja sanotun määrän ylimenevä osa verotetaan perintöverotuksessa testamentinsaajilla.

--

PK 7:5.3 EI TODELLAKAAN VASTAA oikeudellisen arvioinnin puolesta asetettuun kysymykseen ja tarpeeseen , jonka vuoksi asiassa vaaditaan tulkintaa. Sen KHO on tehnyt.

Anonyymi kirjoitti:

En ole alkuperäinen.

"Ja asiasta on täysin selvästi PK 7:5.3 alussa, ei tarvita mitään tulkintaa."

--

KHO:

PK 7 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta. Pykälän 2 momentin mukaan sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, testamentti on kuitenkin tehokas, jos testamentinsaaja suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilliselle hänen lakiosaansa vastaavan tai siitä puuttuvan määrän rahana perillisen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa eikä rahasuoritusta ole testamentissa kielletty. Pykälän 3 momentin mukaan perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle. Pykälän 4 momentin mukaan perillinen ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos hän on perittävän kuoltua luopunut lakiosastaan.

Perintökaaren 17 luvun 2 a §:n mukaan perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti.

Perintö- ja lahjaverolain 33 a §:n mukaan jos perinnönjakosopimukselle, luovutustoimelle tai muulle perintö- ja lahjaverolaissa vaikuttavalle oikeustoimelle on annettu sellainen oikeudellinen sisältö tai muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, tai jos on ryhdytty muuhun toimenpiteeseen ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että perintö- tai lahjaverosta vapauduttaisiin, on perintö- ja lahjaverotuksessa meneteltävä asian varsinaisen luonteen tai tarkoituksen mukaisesti.

Ratkaistavana kysymys siitä, ryhtyvätkö A, B ja C lain mukaan määräytyvään lakiosaansa kokonaisuudessaan, jos heistä kukin rajoittaa lakiosavaatimuksensa koko lakiosan sijasta pienempään 19 990 euron määrään, ja luopuvatko he näin tehdessään osittain perinnöstä.

--

KHO toteaa, että lakiosaperillinen voi valita, vaatiiko hän lakiosaansa vai ei.

Lakiosaperillisen tulee tehdä lakiosailmoitus, jos hän haluaa lakiosansa. Mikäli perillinen, jonka lakiosaa testamentti loukkaa, ei vaadi lakiosaansa vaan hyväksyy testamentin, perittävän jäämistö verotetaan perintöverotuksessa testamentinsaajalla. Testamentinsaajaa ei siis veroteta lakiosaperilliseltä saadusta lahjasta siinäkään tapauksessa, että lakiosaperillinen ei vaadi lakiosaansa.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että mikäli lakiosaperilliset vaativat lakiosansa lain mukaan määräytyvää lakiosaansa pienempänä, he eivät ryhdy täyteen lakiosaansa, josta he sitten osittain luopuisivat, vaan he ryhtyvät vain vaatimaansa määrään ja hyväksyvät lakiosaansa loukkaavan testamentin vaaditun määrän ylittävältä osalta. Kysymys ei siten ole osittaisesta perinnöstä luopumisesta. Näin ollen A:n, B:n ja C:n kunkin perintöosuus on 19 990 euroa, ja sanotun määrän ylimenevä osa verotetaan perintöverotuksessa testamentinsaajilla.

--

PK 7:5.3 EI TODELLAKAAN VASTAA oikeudellisen arvioinnin puolesta asetettuun kysymykseen ja tarpeeseen , jonka vuoksi asiassa vaaditaan tulkintaa. Sen KHO on tehnyt.

Lue lisää

PK 7:5.1 kertoo, että testamentti on tehoton siltä osin kun se estää rintaperillisen lakiosan toteutumisen.

PK 7:5.2 kertoo, että lakiosa ei ole ehdottamisti osuus jäämistöön, vaan vain sen arvoon.

PK 7:5.3 alku kertoo, että koko lakiosaa ei ole, ellei lakiosaan oikeutettu perillinen aktiivisesti esitä vaatimustaan testamentin saajalle. Vaatimuksen tekoon riittää, että ilmoitus tehdään ja euromääräinen osuus tai muu maksujärjestely sovitaan myöhemmin mutta tässä kohtaa usein meneekin ohi, että mikään ei pakota esittää vaatimusta PK 7:1.2 mukaisena maksimina, vaan vaatimus voi olla mitä vain tuon maksimin alle. Jostain syystä veronsaajan oikeudenvalvontayksikkö ei tätä tosiasiaa halunnut nähdä tai sitten halusivat yhtenäistää oikeuskäytännön.

Anonyymi kirjoitti:

PK 7:5.1 kertoo, että testamentti on tehoton siltä osin kun se estää rintaperillisen lakiosan toteutumisen.

PK 7:5.2 kertoo, että lakiosa ei ole ehdottamisti osuus jäämistöön, vaan vain sen arvoon.

PK 7:5.3 alku kertoo, että koko lakiosaa ei ole, ellei lakiosaan oikeutettu perillinen aktiivisesti esitä vaatimustaan testamentin saajalle. Vaatimuksen tekoon riittää, että ilmoitus tehdään ja euromääräinen osuus tai muu maksujärjestely sovitaan myöhemmin mutta tässä kohtaa usein meneekin ohi, että mikään ei pakota esittää vaatimusta PK 7:1.2 mukaisena maksimina, vaan vaatimus voi olla mitä vain tuon maksimin alle. Jostain syystä veronsaajan oikeudenvalvontayksikkö ei tätä tosiasiaa halunnut nähdä tai sitten halusivat yhtenäistää oikeuskäytännön.

Lue lisää

Laki ei vastaa annettuun oikeudelliseen kysymykseen, vaan asia vaati tulkintaa.

KHO toteaa, että mikäli lakiosaperilliset vaativat lakiosansa lain mukaan määräytyvää lakiosaansa pienempänä, he eivät ryhdy täyteen lakiosaansa. Siten he eivät myöskään lakiosastaan edes osittain luovu, vaan he ryhtyvät vain vaatimaansa määrään. Samalla he hyväksyvät lakiosaansa loukkaavan testamentin vaaditun määrän ylittävältä osalta. Kyseeseen ei silloin voi tulla perinnöstä luopuminen tai luopuminen edes osittain.

Kuten todettua, kullakin perillisellä on oikeus vaatia vain perintöosuuden verovapaata osuutta, ja ylimenevä osa verotetaan perintöverotuksessa testamentinsaajilta.

Opettavainen tarina, johon laki ei suoraan vastaa. Asiassa ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella perintö- ja lahjaverolain 33 a § tulisi sovellettavaksi, siis toisin kuin asiasta oli aikaisemmin ratkaistu.

Anonyymi kirjoitti:

>>> Perintökaari ei ota kantaa rintaperillisen lakiosan siirtymiseen. Perillisellä on oikeus luopua perintö- ja testamenttioikeudestaan, jolloin tapahtuu sijaantulo. Samoin tapahtuu, jos ensisijainen perillinen on kuollut. On lisäksi tiedossa, että testamentista voi luopua tehokkaasti myös osittain, jonka lisäksi myös osasta lakiosastaan voi luopua tehokkaasti.

Jos lakiosaan oikeutettu luopuu oikeudestaan, siirtyykö ko. oikeus vai ei siirry, ja missä kohdassa lakia asia on luettavissa? >>>

Tiedämme, että ensisijaisen perillisen luopuessa perinnöstä, perintöoikeus siirtyy sijaantulijalle. Samalla sijaantulijalle siirtyy myös oikeus vaatia lakiosaa, sillä lakiosa on osa perintöosuutta. Jos ensisjainen perillinen kuitenkin luopuu vain lakiosastaan, mahdollisella toissijaisella perijällä, sijaantulijalla ei ole lakiosaoikeutta. Laki ei asiaan vastaan, vaan lopputulema vaatii tulkintaa.

Lue lisää

Jos on kysymys vain lakiosasta joka puolet perinnöstä sen voi määrätä vain perinnön jättäjä

Anonyymi kirjoitti:

Jos on kysymys vain lakiosasta joka puolet perinnöstä sen voi määrätä vain perinnön jättäjä

Voitko sanoa tuon suomen kielellä?