Olen tulkinnut, että nimityksiä Rupla, Ruplatti tai Ruppeli käytetään jonkinlaisena haukkumanimenä piispa Wróbelistä. Mistä tällaiset nimet juontavat juurensa?
Mitä tarkoittaa Rupla?
The_Q
262037
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
äänneasultaan esim. ruotsin ja venäjän rupla-sanaa.
Piispa on pitänyt hiippakunnan rahantarvetta useasti esillä.
Siinä pari lempinimen käyttöönottoon (ei se mikään haukkumanimi ole) mahdollisesti johtanutta syytä. Rupla-nimitystä käytti tiettävästi ensimmäisenä hyvin ystävällinen ja lempeä henkilö.
Niin. Piispa on rahaa haalivan opus dein edusmies ja siksi ruinaa ruplia seurakuntalaisilta. Katsos kun nämä valveutuneet ja kaikkitietävät piispanvihaajat tietävät että TOTTAKAI hiippakunta pyörii täysin ilman rahaa ja on itsestään selvää että saksalaiset yms. maksavat kaiken kuten tähänkin saakka.
Tai sitten kyseessä on tökerö haukkumanimi, kun se piispan haukkuminen on monelle käsitys kristinuskosta. Jotenkin luulen että näin.
"Katsos kun nämä valveutuneet ja kaikkitietävät piispanvihaajat tietävät että TOTTAKAI hiippakunta pyörii täysin ilman rahaa ja on itsestään selvää että saksalaiset yms. maksavat kaiken kuten tähänkin saakka."
Ensinnäkään valveutuneet hiippakuntalaiset eivät vihaa piispa Wróbelia. Viha ei kuulu heidän, hyvien kristittyjen, suhtautumismalliin piispasuhteessaan. He vain ovat syvästi huolestuneita siitä suunnasta, johon hiippakuntaa on Ruplan aikana johdettu. He eivät hyväksy tiettyjä piispan toimia ja menetelmiä. He haluavat avointa keskustelua hiippakunnan sisällä.
Piispan arvostelijat eivät kuvittele, että hiippakunta pyörii ilman rahaa. He vain kieltäytyvät maksamasta hiippakunnalle niin kauan kuin heitä ei kuunnella eikä oteta vakavasti. Jos piispa muuttaa hallintokulttuuriaan avoimeksi ja ymmärrettäväksi, rahahanat aukeavat.
Piispa selittää, että hän joutuu hankkimaan professuurillaan rahaa omaan ylläpitoonsa. Tämä pitää vain yllä pahaa kehää: piispalla ei ole aikaa (?) suomen opiskeluun eikä paimenviran asialliseen hoitamiseen. Hiippakuntalaiset kieltäytyvät maksamasta tällaisen asiaintilan vallitessa, ja edelleen Ruplan on hankittava elatuksensa Puolasta. Vain hän itse voi muuttaa tilanteen. Toivotaan, että hän viisastuu.
Ja niin kuin yllä on todettu, Rupla ei ole haukkuma- vaan lempinimi.
3nity kirjoittaa niin kuin ei tietäisi mitään. Kyllä hän on fiksu henkilö, sen olenkin sanonut hänelle (ilman pilkkaa!), hän varsin hyvin tietää mistä tuuli puhaltaa. Hän nyt vain "toteaa", niin kuin yleensä.
sarkastinenn kuin ystävällinen ja lempeä.
Olemme näemmä yhdestä lauseesta samaa mieltä:
"Ensinnäkään valveutuneet hiippakuntalaiset eivät vihaa piispa Wróbelia."
Juurikin näin :)
Tietojeni mukaan lempinimen keksi ensimmäisenä sittemmin edesmennyt joviaali hollantilaispappi isä Jan Koolen.
Wróbel todella muistuttaa lausuttuna "vruubel" ruotsin sanaa "rubel", mikä suomeksi on rupla.
Kysymyksessä ei ole haukkumanimi, vaan sillä on siis peräti papillinen siunaus.
tottahan tuli teräväpäinen isä Jan Koolen SCJ minulle tutuksi Suomen-ryyppyretkieni aikana, molemmat olemme gnever- ja laulumiehiä. Hän oli huumorintajuinen, horjumattoman oikeudenmukaisuuden kannattaja ja puolustaja, ekumeenisen ruohonjuurityön grand old man. Ironia, itseironia ja sarkasmi olivat niitä huumorinlajeja, joita eteläisen Brabantin mies viljeli mestarillisesti. Epätoivotun ja epäsuoisitun piispan nimitys Rupla on juuri isä Jan Koolenilta peräisin ja erittäin terävästi sarkastinen ja kriittinen nimitys on kyseessä. Tottahan voimme käyttää nimitystä lempinimi, jos käytämme sanaa lempinimi erittäin ironisesti ja sarkastisesti. Isä Koolenin ironia ja sarkasmi olivat loistava esimerkki hiljaisesta ja sitkeästä kritiikistä epäkohtia vastaan ja se oli eläkeläisen hiljaisen vaikuttamisen keino, jossa yhtyivät erittäin terävä äly, laaja-alainen huumorintaju ja horjumaton oikeudenmukaisuuden taju. On pater Vaticanuksellakin koko ajan noita laulukumppaneita yhä vähemmän, joudun tunnustamaan että viime aikoina matkani ovat yhä useammin suuntautuneet Suomen sijasta Ruotsiin. Och vi sjunger, ack sjunger! Eikä laulaa voi ilman kurkun kostuttamista. Se on ikuinen totuus.
että edesmennyt isä Jan Koolen oli läheinen työkumppani piispa Verschurenille tämän koko piispakauden ajan, isä Koolen toimi myös piispansihteerinä ja oli ehdoton verschurinilaisen linjan kannattaja ja tukimies. Nimitys Rupla kertoi siitä, että jo hyvin varhain uuden piispanimityksen yhteydessä hän oivalsi, millaista tuhoa valittu Rupla tekisi Suomessa vuosikymmenien ajan kehittyneelle terveelle katoliselle identiteetille, Koolenin ja Verschurenin sydämen asialle, siis ekumeeniselle dialogille joka tasolla ja liberaalin verschurenilaisen suomalaisen katolisuuden arvokkaalle perinnölle. On siis joskus ollut myös rehellisiä, rohkeita ja valtakriittisiä pappeja. Piispa Paulin tavoin isä Koolen oli todellinen Vatikaanin toisen konsiilin vapautuksen sanoman poika. Muistelen vielä sen verran, että murhetta olen työpöytäni ääressä tuntenut, kun toinenkin hyvä veikkoni, isä Reinier, poistui jokin aika sitten toiseen ulottuvuuteen. Hän oli innokas tähtitieteen harrastaja ja laillamme myös genever- ja laulumiehiä. Alkaa mennä lauluhommat kuorolaulun sijasta sooloesityksiksi, elämme kovia aikoja.
Wróbel (suomeksi varpunen) sanan genetiivi on Wróbla (vrubla), mikä lienee edes auttanut lempinimen Rupla käyttöön ottoon. Sitä ei varmastikaan ole tarkoitettu sen paremmin haukkumanimeksi kuin esimerkiksi Pikkusisarten käyttämää Veskuakaan (isä Wieslawin lempinimi).
kylläkään osannut puolan genetiiviä. Kyllä Rupla viittaa itärajan takaiseen byrokratian, komentotalouden ja muutaman vuosikymmenen tai -sadan eroon läntiseen maailmankuvaan nähden.
kirkkoherra Wim Slegersiltä tullessaan kappalaiseksi p. Marian seurakuntaan. Minä ja perheeni kutsuimme isä Wieslawia nimellä "meidän isä Vesku" siihen saakka, kunnes joku kertoi, ettei hän enää pidä Vesku-nimestä. MEIDÄN isä Vesku hän oli sen vuoksi, että yhdessä isä Wimin kanssa kävi siunaamassa uuden kotimme vuonna 1989.
Ei taatusti osannutkaan isä Koolen puolan genetiiviä, mutta puolalaiset puhuvat solkenaan omaa kieltään ja nimenomaan vähänkin tutunkuuloinen sana hyppää esiin.
No oliko tuo nyt yllätys kun tyyppi oli SCJ:n likaisten temppujen osaston (=hollanin haaran) miehiä, joten hän luonnollisesti kannatti sitä, että ei tänne auta jesuiittoja, dominikaaneja ja hiippakuntapappeja päästää. Luonnollista oli siis, että JK kannatti sitä, että Suomi tuli pitää dehoniaanien omana ankkalammikkona.
sinulla oli iloa ja kunniaa kumpaakaan kovin läheisesti tuntea, toisin kuin allekirjoittaneella, kehotan pidättyväisyyteen vastenmielisessä kommentoinnissa. Kehotan muistamaan latinankielisen ohjeen: de mortuis nihil nisi bene eli kuolleiden panettelu ei kuulu sivistyneelle ihmiselle eikä edes kristitylle. Molemmmat olivat hienoja ihmisiä ja oikeita pappeja eli kanssakulkijoita.
että puolalaisilla on valitettava ja epäkohtelias tapa puhua keskenään puolaa kaikissa seurueissa, yli muunkielisten päiden, voin yhteisten lauluiltojen takaamalla vahvalla tietopohjalla vakuuttaa: Polyglotin etymologia on tässä tapauksessa täysin harhateillä ja virheellinen. Kyllä se siihen itäisen vallankäytön ikiaikaiseen ruplaan liittyy ja on sävyltään kovasti sarkastinen.
Isä Koolenin Rupla - jos sana todellakin on peräisin häneltä - oli helppoa omaksua, koska sen saattoi edelleen liittää itään, hiippakunnan sekaviin rahasioihin ja ties mihin. MUTTA: puhuin ainoastaan lempinimen alkuperästä (huom. kyseessä on ns. kansanetymologia, ei varsinainen etymologia ollenkaan), en sen mahdollisista myöhemmmistä konnotaatioista tai denotaatioista. Isä Koolen ei taatusti ollut pahansuopa eikä piiloaggressivinen; alunperin lempinimen tarkoituksena ei varmaankaan ollut nimitellä, ja siihen liittyi pikemminkin hyvätahtoisuutta kuin pahaa tahtoa.
Vastaavanlaisen puolankielisestä puheesta napatun väärinkäsityksen on aiheuttanut havaintojeni mukaan myös mm. taivutusmuoto Marka. Keskustelun aiheena ei ollut markka ja näin muodoin raha-asiat(!!), vaan Marek nimisen henkilön nimestä muodostettu genetiivi..
minä ketään tuossa panettelekkaan. Sanon vain että ei auta unohtaa, että piispa Paul ja hänen apurinsa ovat ne, jotka ovat vastuussa siitä, että meillä ei ole omia pappeja ja meillä on puolalainen piispa.
Se on totta, että keskusteli isä JK:n kanssa vain noin kymmenkunta kertaa. Huomasin, että hän ei koskaan vatannut mihinkään hänelle esitettyyn kysymykseen. Jonkun milestä tällainen saataa olla viisautta, mutta minusta se on tyhmyyttä yhdistettynä siihen että ei tiedä mitä tahtoo.
Nähätvästi meillä on hyvin erilainen kuva piispa Paulista ja hänen tavasta hoitaa asioista hiippakunnassa.
Itse asiassa, jos keran piispa Paul kuunteli hiippakuntalaisia ja pastoraalineuvostoa niin silloinhan pastoraalineuvosto on yhtälailla syypää siihen, että meillä ei ole omia pappeja täällä. Itse asiassa en yhtään ihmettele, että piispa Josef ei ole kovinkaan paljoa pastoraalineuvoston ohjeita kuunnellut, jos sen jäsenet ovat suurinpiirtein samat kuin piispa Paulin kaudella.
että oletuksesi Rupla-nimen alkuperästä on virheellinen. Nimitys on peräisin isä Koolenilta ja lausuttu erittäin sarkastisessa hengessä. Hän ei kuulunut tämän uuden piispan kannattajiin, Rupla-nimitys kertoo jo paljon syistä: Rupla edustaa sellaisia asenteita ja toimintatapoja, jotka olivat Vatikaani toisen hegen sisäistäneelle suomalaiselle mahdottomia hyväksyä. Ruplan tänne nimitys herätti suurta ahdistusta monen muun tavoin myös isä Janissa. Hän osasi olla hyvin terävä ja kriittinen ja sarkasmi ja monet huumorinlajit olivat hänen keinojaan esittää kritiikkiä. Eläkkeellä olevan katedraaliseurakunnan assistentin kädet kritiikin ja omien toiveiden esittäjänä olivat varsin sidotut, sillä hän olisi halunnut elää Suomessa elämänsä loppuun saakka. Hautapaikankin oli jo katsonut. Hän pelkäsi karkotusta Hollantiin ja joutuikin sinne lähtemään piispallisen ajolähdön johdosta. Lähtöpäätös oli Ruplan päätös. Tunnistan siis vanhana katolilaisena terävästä piiloivan mestarista samat piirteet, joista joku aiemmin jo kirjoittikin. Isä Koolen oli lempeä, luontoa yli kaiken rakastava ja ihmisten rajallisuutta ymmärtävä, mutta epäoikeudenmukaisuus, tyhmyys ja ajatukset kirkon muuttamisesta vain valittujen eliittiklubiksi saivat häneltä kuulla kunniansa. Nimitys todellakin on peräisin isä Koolenilta ja nimen taustakin on täällä kerrottu.
joka on jo sinulle antanut vanhan roomalaisen ohjeen: De mortuis nihil nisi bene.
Minä tunsin molemmat henkilöt, joista kirjoitit ikävästi ja koen kyllä itseni loukkaantuneeksi panettelevasta sävystäsi ja kummallisista syytöksistäsi. Toivon, ettemme jatka tällä linjalla.
Mikä lienee arvon Ruplan eli J. Wrobelin maine siellä Vatikaanissa? Suomessa se ei ole yhtään kadehdittava.
että Ruplan äänteellinen alkuperä on nimessä Wróbel. Jos piispa olisi nimeltään vaikka Kucharczyk, Nowicek, Krawczykiewicz tai Lasowy isä Koolenin nokkelaälyisenä olisi luultavasti niistäkin osuvan ja tilanteeseen sopivan lempinimen muokannut, mutta silloin se ei olisi Rupla.
Mitä viestisi muuhun osioon tulee, voin kertoa että tunsin isä Koolenin henkilökohtaisesti ja oli läsnä hänen sielunmessussaan ja muistotilaisuudessaan Helsingissä. Olen hyvin tietoinen, että hän jo hyvin nuorena, jollei jo peräti lapsena, näki elämäntehtävänsä Suomessa. Tiedän myös, että hän oli valinnut hautapaikan Turusta. Jos hänet olisi toiveidensa mukaan haudattu tähän maahan, jonka palvelemiseen hän omistautui kokonaan ja täydestä sydämestään, voin vakuuttaa, että ensimmäisten joukossa olisin hänen hautaansa ollut hoitamassa. Muistotilaisuudessa koin - ja edelleen koen - hänen karkotuksensa suurena vääryytenä.
Ei myöskään ole päivää, jolloin en muistaisi isä Jania, ja hänen osakseen tullutta kohtuuttomuutta.
Vanhana katolilaisena minäkin suren kirkon muuttumista eliittiklubiksi ja toivoisin, että entistä useammat - papit, sääntökuntalaiset ja maallikot - löytäisivät itsestään rohkeutta ja viisautta oikeudenmukaisuuden puolustamiseen ja edistämiseen. Hiipakunnan 50-vuotisjuhlassa rukoiltiin (englanniksi muistaakseni) niiden puolesta, jotka avustavat seurakunnissa, ihan oikein sinänsä. Itse olisin lisännyt rukouksen niiden puolesta, jotka ovat kirkkoaan rakastaneet ja auttaneet vuosien ja vuosikymmenien ajan, mutta joille ei enää ole tilaa omassa kirkossaan -ja omassa maassaan.
Anteeksi nyt vain, mutta olen ollut siinä uskossa, että isä Koolen lähti Hollantiin terveytensä takia (oli jo niin huonossa kunnossa, että Henrikin pappilassa asuminen oli vaikeaa, koska ei jaksanut nousta portaitakaan. Eikä Suomessa ollut esim. minkään sisarkunnan taloa, jossa hänestä olisi voitu huolehtia.) Olenko siis väärässä?
mahtaa näyttää "sieltä" katsottuna?
Vaikea vastata. Siinä oli kyllä monia syitä. Ei käynyt niin kuin toisen isä Janin tapauksessa, että hänet olisi karkotettu. Isä Jan Koolen oli sairas, mutta ei kuitenkaan ollut halukas lähtemään. Hän itki monta kertaa sitä asiaa. Ja nyt en paljasta mitään salaisuutta, koska hän itki kirkon edessä kaikkien nähden.
Hetkinen? Onko joku muukin pappi siis kuin isä Jan karkoitettu, tämä Koolen nimittäin? Miksi ja milloin? Ja liittyykö "varpusemme" siihen mitenkään?