Tiesitkö, mistä ruotsalaisuuden päivä sai alkunsa? – silloin kaatui Pohjolan leijona
Ihmiset & kulttuuri
03.11.2019
Juho Mäkelä
Päivän valinnalla haluttiin Suomessa kannattaa ruotsalaista yhteiskuntajärjestystä, oikeusjärjestelmää sekä ajatuksen- ja uskonnonvapautta.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.542084
Suomessa vietetään ruotsalaisuuden päivää (ruotsiksi svenska dagen) keskiviikkona 6. marraskuuta. Sitä on juhlittu virallisesti vuodesta 1908 lähtien. Ruotsalaisuuden päivä on yleinen liputuspäivä, jolloin juhlistetaan suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa.
Aloite juhlapäivään tuli Ruotsalaisen kansanpuolueen keskushallitukselta, joka halusi vahvistaa suomenruotsalaisten yhteenkuuluvuudentunnetta ja muistuttaa samalla yhteydestä Ruotsiin.
6. marraskuuta on Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä. Pohjolan leijonaksi kutsuttu valloittajakuningas kuoli vuonna 1632 käydyssä Lützenin taistelussa. Ruotsissa Kustaa II Aadolfin kuolinpäivänä syödään Kustaa Aadolfin leivoksia, joita koristaa valkoisesta marsipaanista tai tummasta suklaasta muovailtu kuninkaan siluetti.
Päivän valinnalla haluttiin Suomessa – vastalauseena venäläisten harjoittamaa sortoa kohtaan – kannattaa ruotsalaista yhteiskuntajärjestystä, oikeusjärjestelmää sekä ajatuksen- ja uskonnonvapautta.
Ihmiset & kulttuuri
03.11.2019
Juho Mäkelä
Päivän valinnalla haluttiin Suomessa kannattaa ruotsalaista yhteiskuntajärjestystä, oikeusjärjestelmää sekä ajatuksen- ja uskonnonvapautta.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.542084
Suomessa vietetään ruotsalaisuuden päivää (ruotsiksi svenska dagen) keskiviikkona 6. marraskuuta. Sitä on juhlittu virallisesti vuodesta 1908 lähtien. Ruotsalaisuuden päivä on yleinen liputuspäivä, jolloin juhlistetaan suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa.
Aloite juhlapäivään tuli Ruotsalaisen kansanpuolueen keskushallitukselta, joka halusi vahvistaa suomenruotsalaisten yhteenkuuluvuudentunnetta ja muistuttaa samalla yhteydestä Ruotsiin.
6. marraskuuta on Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä. Pohjolan leijonaksi kutsuttu valloittajakuningas kuoli vuonna 1632 käydyssä Lützenin taistelussa. Ruotsissa Kustaa II Aadolfin kuolinpäivänä syödään Kustaa Aadolfin leivoksia, joita koristaa valkoisesta marsipaanista tai tummasta suklaasta muovailtu kuninkaan siluetti.
Päivän valinnalla haluttiin Suomessa – vastalauseena venäläisten harjoittamaa sortoa kohtaan – kannattaa ruotsalaista yhteiskuntajärjestystä, oikeusjärjestelmää sekä ajatuksen- ja uskonnonvapautta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Suomi+viettää+Ruotsin+hullun+kuninkaan+päivää+6.11.+kautta+Suomen.+Koko+Suomi+liputtaa+Ruotsin+riistäjäkuninkaista+pahinta+eli+Kustaa+Adolfia+joka+vuosi+6.11.+MIKSI?
Mutta kaikesta huolimatta on hienoa että maallamme on noin komea historia kahden suurval-
lan välissä ollut. -Tai siis kansallamme ,eihän mitään alue statusta ollut ennen vuotta 1809
Onkin kiitoksen paikka Ruotsille ja Venäjälle kaikesta sivistyksestä ja kehityksestä jonka o-
lemme näiltä vanhoilta kulttuurikansoilta saaneet.
Sunnuntaina Dagens Nyheterille haastattelun antanut kriminologi Amir Rostami sanoi, että Ruotsin kokemille pommi-iskuille ei ole vertailupaikkaa Euroopassa ja mahdollisesti koko maaailmassa. Vastaavaa on etsittävä sotatoimialueilta.
Viime vkonloppuna useita pommeja räjähteli jälleen Ruotsissa ja pommi-iskuista on tullut Ruotsiin ”uusi normaali”.
Ruotsissa on tapahtunut yli 100 pommi-iskua tämän vuoden aikana, joka on kaksi kertaa suurempi lukumäärä kuin vertailuajankohtana viime vuonna.
”Suuri muutos on tapahtunut siinä, että ne ovat siirtyneet suurista kaupungeista pienempiin kaupunkeihin ja me näemme myös, että entistä suuremmat räjähdelataukset tekevät tilanteista hallitsemattomia. Tämä aiheuttaa terroria kansalaisia kohtaan, kuten myös jengejä,” sanoi pommien viramomaisasiantuntija Ylva Ehrling Ruotsin radiolle.
Ehrlinin mukaan Malmössä tapahtuu nyt niin paljon räjähdyksiä. että sitä voidaan verrata terrorin ravistemaan baskialueeseen Pohjois-Espanjassa, kun ETA-järjestö oli aktiivisimmillaan.
Olikin kovan luokan valtiomies ja eräs viimeisiä kuninkaita/sotapäälliköitä joka ei ollut pelokas homo. Johti itse ratsuväen hyökkäyksiä kuumimpiin paikkoihin ja sellaisessa tilanteessa kaatuikin, saaden vihollisen piirittämänä kuolettavasti takkiinsa pistooleista ja miekoista. Se mies ei paennut terveydellisistä syistä etelä-eurooppaan.
Mistäpä me hänenkään seksuaalista suuntautumista voimme arvailla saati hänen urheuttaan
ratsuväen ryntäyksissä mutta se on saletti että alamaista sotamiehen henkeä katkesi yhtenä
korahduksena tuhannen sotalla. Vasiten Ruotsin armeijan ns. Hakkapeliitat olivat oppimatto-
mina maalaisjuntteina ja kielitaidottomina hyvin edustettuina tappiotilastoissa, eiks je?
-Oikeastaan suomalaiset eivät ole menestyneet missään sodassa voitokkaasti. Tämän on to-
distanut niin länsi- kuin itäinenkin tiedemies perin aukottomasti ja onhan se kaikille historiaa
tunteville tuttu juttu.
》》Johti itse ratsuväen hyökkäyksiä kuumimpiin paikkoihin ja sellaisessa tilanteessa kaatuikin, saaden vihollisen piirittämänä kuolettavasti takkiinsa《《
Ihan höpöjuttuja tuommoiset. Korkeintaan jäi mottiin oltuaan kentällä ja linjat petti. Tai omat ampui. Taatusti "perästä johti" kuten Ruotsin h-kuninkaat yleensäkin (Kustaa V).
Kustaa II Aadolf ei ollut ainoa itse taisteluun osallistuvista Ruotsin kuninkaista.
Ritariaikana se oli suorastaan sääntö, joka sitten tuliaseiden kehittyessä alkoi jäädä käytöstä. Hallitsijan kaatuminen taistelussa oli suuri riski, jota piti välttää.
Kustaa Aadolfin jälkeen kuitenkin Kaarle X Kustaa, Kaarle XI ja Kaarle XII johtivat itse taisteluja. Kaarle XII haavoittui ennen Pultavaa ja lopuksi kaatui.
Ajatukset vapautui jo pakkoruotsia päntätessä.
Vahinko, että Pappenheimmokasi Nreitenfeldin taistelun. Nyt iski suuruudenhullus
Ei se ole keneltäkään pois, jos suomenruotsalaiset juhlivat. Ihan OK.
Mutta suomalaiset voivat tänään viettää pakkoruotsin päivää. Hyvä keino esittää kantansa olisi liputtaa puolitangossa.