Tiesitkö, mistä ruotsalaisuuden päivä sai alkunsa? – silloin kaatui Pohjolan leijona
Ihmiset & kulttuuri
03.11.2019
Juho Mäkelä
Päivän valinnalla haluttiin Suomessa kannattaa ruotsalaista yhteiskuntajärjestystä, oikeusjärjestelmää sekä ajatuksen- ja uskonnonvapautta.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.542084
Suomessa vietetään ruotsalaisuuden päivää (ruotsiksi svenska dagen) keskiviikkona 6. marraskuuta. Sitä on juhlittu virallisesti vuodesta 1908 lähtien. Ruotsalaisuuden päivä on yleinen liputuspäivä, jolloin juhlistetaan suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa.
Aloite juhlapäivään tuli Ruotsalaisen kansanpuolueen keskushallitukselta, joka halusi vahvistaa suomenruotsalaisten yhteenkuuluvuudentunnetta ja muistuttaa samalla yhteydestä Ruotsiin.
6. marraskuuta on Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä. Pohjolan leijonaksi kutsuttu valloittajakuningas kuoli vuonna 1632 käydyssä Lützenin taistelussa. Ruotsissa Kustaa II Aadolfin kuolinpäivänä syödään Kustaa Aadolfin leivoksia, joita koristaa valkoisesta marsipaanista tai tummasta suklaasta muovailtu kuninkaan siluetti.
Päivän valinnalla haluttiin Suomessa – vastalauseena venäläisten harjoittamaa sortoa kohtaan – kannattaa ruotsalaista yhteiskuntajärjestystä, oikeusjärjestelmää sekä ajatuksen- ja uskonnonvapautta.
Tuolta voit katsoa missä kaikkialla pitkin eurooppaa sodittiin:
Prikaatin perinnejoukot ovat runsaan 400 vuoden aikana käyneet noin 100 taistelua. Taisteluita, joihin Pohjan Prikaatin perinnejoukot ovat osallistuneet on listattuna taulukossa.
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm
Ihmiset & kulttuuri
03.11.2019
Juho Mäkelä
Päivän valinnalla haluttiin Suomessa kannattaa ruotsalaista yhteiskuntajärjestystä, oikeusjärjestelmää sekä ajatuksen- ja uskonnonvapautta.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.542084
Suomessa vietetään ruotsalaisuuden päivää (ruotsiksi svenska dagen) keskiviikkona 6. marraskuuta. Sitä on juhlittu virallisesti vuodesta 1908 lähtien. Ruotsalaisuuden päivä on yleinen liputuspäivä, jolloin juhlistetaan suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa.
Aloite juhlapäivään tuli Ruotsalaisen kansanpuolueen keskushallitukselta, joka halusi vahvistaa suomenruotsalaisten yhteenkuuluvuudentunnetta ja muistuttaa samalla yhteydestä Ruotsiin.
6. marraskuuta on Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä. Pohjolan leijonaksi kutsuttu valloittajakuningas kuoli vuonna 1632 käydyssä Lützenin taistelussa. Ruotsissa Kustaa II Aadolfin kuolinpäivänä syödään Kustaa Aadolfin leivoksia, joita koristaa valkoisesta marsipaanista tai tummasta suklaasta muovailtu kuninkaan siluetti.
Päivän valinnalla haluttiin Suomessa – vastalauseena venäläisten harjoittamaa sortoa kohtaan – kannattaa ruotsalaista yhteiskuntajärjestystä, oikeusjärjestelmää sekä ajatuksen- ja uskonnonvapautta.
Tuolta voit katsoa missä kaikkialla pitkin eurooppaa sodittiin:
Prikaatin perinnejoukot ovat runsaan 400 vuoden aikana käyneet noin 100 taistelua. Taisteluita, joihin Pohjan Prikaatin perinnejoukot ovat osallistuneet on listattuna taulukossa.
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm
Vastaukset 8
Vanhimmat
Suomi+viettää+Ruotsin+hullun+kuninkaan+päivää+6.11.+kautta+Suomen.+Koko+Suomi+liputtaa+Ruotsin+riistäjäkuninkaista+pahinta+eli+Kustaa+Adolfia+joka+vuosi+6.11.+MIKSI?
Kuningas oli myös arvoisan marsalkkamme sukulaisia.
Gustaf II Adolf, King of Sweden
→ Kaarle IX, Ruotsin kuningas
his father
→ Juhana III, Ruotsin kuningas
his brother
→ Sofia Elisabet Gyllenhielm
his daughter
→ Kreivi Jaakko De la Gardie
her son
→ Countess Christina Catherina De la Gardie
his daughter
→ Grevinnan Hedvig Eleonora Stenbock
her daughter
→ Baroness Eleonora Maria Creutz
her daughter
→ Ernst Gustaf von Willebrand, II
her son
→ Ernst Gustav von Willebrand, III
his son
→ Vendla Sofia Mannerheim (von Willebrand)
his daughter
→ Greve Carl Gustaf Mannerheim
her son
→ Greve Carl Mannerheim
his son
→ Marsalkka, vapaaherra Carl Gustaf Mannerheim, Suomen 6. Presidentti
his son
__________________________________________________________________________________________
"Kunnia kulkee suvuissa"! Vaikka miten palstan kiihottajaa päässään särkisi!
Eipä ole juurikaan uutisoitu yhtään missään.
R.I.P.
Joo tiedän esi-isäni läheinen maamme ja valtakuntamme kuningas Gustaf (II) Adolf sai surmansa kentällä ja se oli tämä päivämäärä jolloin se tapahtui.
Ruotsissa sitä ei "juhlita" ja muistella maa jossa kaikki kuninkaat asuneet ei juuri erota tätä yhtä kunkkua muista!
Hän oli yksi viimeisempiä suoraan Vasa /Vaasa suvusta polveutunut kuningas - hänen isänsä oli Kaarle -herttua - äitinsä saksalainen prinsessa. Vanhemmat eivät olleet varsinaisesti kuningas ja kuningatar.
Gustaf Adofin tytär oli "neitsyt" kuningatar Kristiina, joka luopui vallastaan ja asettui asumaan Italiaan jossa myös haudattuna.
"Kustaa II Aadolf oli vuodesta 1620 naimisissa Brandenburgin Maria Eleonooran kanssa. Usean epäonnisen raskauden jälkeen syntyi vihdoin tytär, josta tuli kuningatar Kristiina. Hänellä oli myös yksi poika Kustaa Kustaanpoika, Vasaporin kreivi (Gustaf Gustafsson af Wasaborg), jonka hän sai rakastajattarensa Margareta Slotsin kanssa."
Avioliiton ulkopuolinen poika ( virallinen silti ja tunnustettu) ei perinyt valtaa tässäkään tapauksessa, mutta sai nimen Vasaborg ja kreivin arvon, ja jatkoi myös "epäsäätyistä" sukuaan.
_______________________________________________________________________________________
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_II_Aadolf
Kustaa II Aadolf (Gustav II Adolf, 9. joulukuuta 1594 Tukholma – 6. marraskuuta 1632 Lützen, aikamäärät juliaanista kalenteria) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) vuosina 1611–1632. Kutsumanimen ”Pohjoisen Leijona” saanut valloittajakuningas oli yksi historian suurimmista sotapäälliköistä.
Sekä Napoleon Bonaparte[1] että sotateoreetikko Carl von Clausewitz olivat Kustaan ylimpiä ihailijoita.
Kustaa II Aadolf teki myös huomattavia valtiollisia uudistuksia ”oikean kätensä”, kansleri Axel Oxenstiernan kanssa. Ruotsissa hänet tunnetaankin myös Kustaa Aadolf Suurena (ruots. Gustav Adolf den Store).
Sisäpoliittiset uudistukset;
Kustaa II Aadolfin hallitsijakaudella Ruotsissa säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys vuonna 1617 ja ritarihuonejärjestys 1626. (*kirj. huomatus koski myös Suomea).
Niiden mukaan säätyvaltiopäivät kutsuttiin koolle joka vuosi, tarvittaessa useamminkin. Hän pani myös alulle uuden hallitusmuodon valmistelun, joka kuitenkin tuli voimaan vasta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1634.
Myös oikeuslaitosta uudistettiin, ja hänen hallitsijakaudellaan perustettiin hovioikeudet, ensin Svean hovioikeus Tukholmaan vuonna 1614, sitten Turun *** hovioikeus 1623 ja Tarton hovioikeus 1629.
jne.
Svedut on Suomen vihollinen numero yksi. Olemmehan edelleen ruotsin alusmaa, vai meinasitteko että ihan sattumalta kaikissa tärkeimmissä viroissa on ruotsalaiselta kalskahtavat nimet täysin yliedustettuina, maan parhaat asuinpaikat ovat ruotsinkielisiä jne. Mielestä yksi tärkeimmistä asioista yhteiskunnassamme olisi irtaantuminen ruotsin ikeestä, tälläkin hetkellä he tuhoavat yhteiskuntaamme sisältä päin kaikin mahdollisin keinoin, sekä yrittävät kieltää ja hävittää todelliset juuremme ja historiamme.
Tulee tässä mieleen testamenteerata vastasyntyneelle pojanpojalle , Ruotsin kansalaiselle kaiikki Suomessa olevat kiinteistöosani :) Että silleen :D
Tiedättekö miksi kuningaskunnissa on niin paljon sisäsiittoisuutta, kuten nyt esim. ruotsissa ja englannissa? Kokevatko he itsensä jotenkin niin paljon paremmiksi ihmisiksi, että suvun ulkopuolelta ei voi juuri ketään naida? Näkeehän sen kaventuneen geenipoolin jo naamasta, erityisesti brittien kohdalla.
Kyllä, kaikki on totta... mutta nyky monarkioissa ongelmaa on tiedostettu, ja korjausliikettä ja nykyaikaistamisessa ollaan edetty ns. normaalimpaan.
Pitää muistaa kuningashuoneiden ja/ eli - kuntien olemassa olon yksi merkittävä syy ja seuraus on ollut kautta vuosisatojen poliittiset avioliitot eri maiden kuninkaallisten jälkeläisten kesken.
Puolison valinta ei ole perustunut nuorten rakkauteen ja ihastumiseen sellaisenaan, vaan liitot olivat ennalta sovittuja ratkaisuja eri valtakuntia edustavien kesken.
Siksipä useimmilla kuninkailla oli rakastajattaria, ja jopa virallisia sivusuhteita avioliiton ohella, se oli enemmän kuin normi. Tämänkaltaiset järjestelyt hyväksyi myös kuningatar jolla saattoi itsellään olla myös rakastaja tai rakastajia hovin sisäpiireissä.
Yksi tällainen esimerkki oli Venäjän Katariin a Suurella, jo ennen valtaan päästyään hänellä oli hovin korkea-arvoisten palvelijoiden (sotilaiden esim.) kanssa suhteita joista myös useita lapsia syntyi.
Kuten sitten virallisemmin avioliitossaan Pietari III:n kanssa, jonka sittemmin syrjäytti ja pääsi valtaan itse keisarinnaksi!
Virallisen liiton lapset olivat ainoastaan vallanperijöitä, mutta hyvissä asemissa ne avioliiton ulkopuolellakin syntyneet olivat.
Myös Suomen entisessä emä maassa Ruotsissa oli samankaltaisia tapauksia läpi historian.
---
Mitä tulee ns. tavallisemman kansan avioliittoihin niissä li havaittavissa samankaltaisia piirteitä.
Talolliset ja heidän lapsensa saatettiin naittaa keskenään jne. Torpan tytär pääsi joskus talollisen vaimoksi jos isäntä jäi leskeksi jne.
Sukulaisuussuhteet olivat samalla tavalla alueittain hyvin vahvoja kautta vuosisatojen koko maassa, -joten voidaan sanoa useimmiten alueiden pitäjien tai seutukuntien ihmisten keskuudessa solmitut avioliitot olivat myöskin sukulaisuus-liittoja, huolimatta joskus oli etäämpää joskus lähempää sukulaisuutta olemassa.
Laki ja kirkko piti "kirjaa" ettei liian läheisessä sukulaisuus suhteessa olevat päässeet avioliittoon, ja pikkuserkut olivat lähin sukulaisuussuhde joka saatettiin hyväksyä, ja sitä esiintyi säännöllisesti.
Joskus serkkujen avioliitot jos olivat "päässeet kontrollista" ja oli tapahtunut odottamatonta eli lapsi tulossa heillä oli motiivi päästä avioliittoon!
Mutta tämä kaikki ei ollut säännönmukaista kuten ehkä enemmän säätyläisten ja
aatelisten keskuudessa oli tai esiintyi.
Joten kansaa oli vähän eikä puolisoja haettu mistään kauempaa kuin omalta seudulta, siitä johtuen myös suomalaisessa perimässä on säännöllisesti kaikkialla "sukurutsaa" jos asian niin halutaan ilmaista!
Sinulla ja minulla ja kaikilla meillä on samankaltaista historiaa suvuissamme!
Vain harvoin usein siirtyvät sotilaat eli sotamiehet., virkamiehet ja satunnaiset kulkijat tms. saattoivat rikastaa ja tuoda vaihtelua joissain suvuissa myöhempiin perillisten perimään.
Näin se on ollut ja jatkuu niiltä pohjilta edelleen tänäänkin eletään -kun suku on suku vaikka se olisi 100- 300- vuoden takaa!