Ennen näkemätöntä arkistomateriaalia

Ylijohdon reservi : suomalaisen panssaritaktiikan vuosisata
https://www.doria.fi/handle/10024/172850
"Panssarijoukon voima rakentuu aselajien välisestä yhteistyöstä. Näin ollen käsillä olevassa teoksessa tarkastellaan panssariyhtymän taktiikan kehitystä. Kirjassa on runsaasti ensi kertaa käytettävää arkistoaineistoa. Tutkimuksen painopiste on kylmän sodan ajanjaksossa, jolloin panssaritaktiikka muovautui jalkaväen tukemisesta panssariyhtymän koottuun käyttöön."
6<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Panssaridivisioonan ainoa menestyksekäs operaatio oli raskaan komppanian vastaisku Portinhoikkaan.

Panssaripataljoonan osalta myös eteneminen Petroskoihin oli suuri menestys.

Ilmeisesti myös joissain viivytystaisteluissa panssareista oli jotain hyötyä.

Tunnetuin operaatio Kuuterselän vastaisku on silkkaa verenhukkaa jo pelkästään siksi, että se tehtiin auttamattomasti liian myöhään eikä onnistuessaankaan olisi voinut muuttaa yleistilanneta, josta taas suomalaisten johto oli täysin pihalla.

Ylivoimaista vihollista vastaan reservin tulee puhdistaa selusta kun puolustuksen porrastus syvyyteen pysäyttää vihollisen päävoiman. Vastaiskut tulee aina suorittaa viholliselle vaikeimmin puolustettavasta suunnasta riittävän raskaan tulen turvin. Tilanteen kokonaisjohto on annettava henkilölle, joka hallitsee nämä asiat eli panssariyhtymän johtajalle.

Kuuterselässä kaikki tehtiin juuri toisin.

Olen Suomen ikistallarit ry:n synnynnäisjäsen ja töissä Pietarissa vanhassa tehdasrakennuksessa, jossa syön kaalisoppaa joka päivä.

Muuta kysyttävää?

Äänestä

Panssaridivisioona olisi pitänyt laittaa tykinvetäjiksi, eikä etulinjaan lainkaan.

Äänestä

..huh huh, sentään lukevat.
Englantilaiset ja ranskalaiset eivät lukeneet" Achtung Panzer!"Kirjailija: Heinz Guderian. heppu kertoi tarkkaan kuinka hyökätään.
Hitler niminen herra taas kertoi meinkempf kirjassaan missä, milloin ja miten...

Äänestä

Sturmi oli jo vanhentunut v.44,jos käytössä olisi ollut Pantherit tai Tigerit 1 tai 2 malli ei Kuuterselkäkään olisi päättynyt tappioon ja Kannas olisi ehkä pitänyt. Sturmien tuominen enää-44 oli aika tyhmä veto,olisi pitänyt asemasota vuosina vaikka laittaa oma vaunujen kasauslinja pystyyn jos Saksasta ei olisi riittänyt. Aikaa ja työvoimaa olisi ollut asemasodan aikaan tehdä vaikka mitä , yleensä sotilaat teki vain kaikenlaisia puhdetöitä korsuissaan.
Venäläisillä oli Suomen rintamalla T-34 ja Klimit,ISU-152:et, niihin olisi Panther ja Tiger kalusto hyvin tehonnut,kuten tehosi Kurskissakin.

Äänestä
  • Sturm oli erinomainen pst-ase vielä 1944, kuten tuholuvut osoittavat. Niitä oli vain liian vähän, sillä seitsemän vaunua 29:stä oli varikolla hiirien järsittävinä.
    Ja lähitorjunta-aseet olisi pitänyt ottaa heti huhtikuussa koulutukseen.

    Kannaksen kestäminen olisi vaatinut sodanjohdolta täysin toisenlaisen asenteen viimeistään keväästä -43. Eli järjestelmällisen painopisten siirron Kannakselle ja valmistautumisen suurhyökkäykseen saksalaisten kokemusten perusteella.
    Nyt kaikki jäi puolitiehen Mannerheimin uskoessa, ettei Suomi kiinnostaisi sivusuuntana, kuin ratkaisut tehdään Keski-Euroopassa.
    Koskaan ei saisi luottaa vihollisen toimivan meidän kannaltamme miellyttävimmän ratkaisun mukaisesti.

    Mannerheimin suurin strateginen virhe oli hyökkäys Itä-Karjalaan. Kannaksen kesä -44 oli osaltaan seuraus siitä.

    Äänestä

Stavkassa näytettiin ymmärrettävän, että t-34 1943 ei ollut tarpeeksi hyvä panssaritaisteluun ampumalaitteidensa puolesta, tämä auttoi ihan loogisesti tekemään tärkeän ratkaisun, eli suurentamaan tykistön kaliiperit kanuunahaupitseiksi, näillä taas tuhottiin kaikki vastapuolella, kun vetureiksi saatiin Studebakerit. Kantama oli 17 km, kun se saksalaisilla oli 13 km, eli sen verran, että saksalaisen tykistön oli vetäydyttävä, kun puna-armeija ajoi asemiin. Syvän operoinnin vaatima rynnäkkökone oli IL-2 rypälepommeineen, Molotovin leipäkorista tuli saksalaisten panssareiden tuho.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Ylijohdon reservi : suomalaisen panssaritaktiikan vuosisata
https://www.doria.fi/handle/10024/172850
"Panssarijoukon voima rakentuu aselajien välisestä yhteistyöstä. Näin ollen käsillä olevassa teoksessa tarkastellaan panssariyhtymän taktiikan kehitystä. Kirjassa on runsaasti ensi kertaa käytettävää arkistoaineistoa. Tutkimuksen painopiste on kylmän sodan ajanjaksossa, jolloin panssaritaktiikka muovautui jalkaväen tukemisesta panssariyhtymän koottuun käyttöön."

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu