Dieselmoottorin demonisointi jatkuu edelleen – vaikka se saattaisi olla tällä hetkellä paras ratkaisu liikenteen hiilidioksidipäästöjen hallintaan.
Jos katsoo viimeksi kuluneen 15 vuoden ajalta suomalaisten poliitikkojen ja virkamiesten hölmöilyä liikenteen säädösten ja erityisesti verotuksen saralla, ainoa mieleen tuleva reaktio on hyvin suomalaiskansallisesti mutina ja päänpudistus. Rohkeimmat varmasti menevät lähimmän palveluaseman kahvilan nurkkapöytään kiroamaan asiaa tutulle lattekahviporukalle, mutta siihen se jääkin.
Protesteja ei näy koskaan, mielenosoituksia ei näy ikinä. Hallintoalamainen hyväksyy sen, että ministeriöiden virkamiehet keräävät Suomen kaltaisessa maassa välttämättömästä liikkumisesta eurooppalaisittain huikean korkean summan rahaa – ja kun kolikko on kirstuun kilahtanut, alkaa syyllistäminen siitä, että hallintoalamainen on nyt liikkunut. Mutta! Kyllä tästä anekaupasta selviää vähän lisää taskunpohjaa kaivamalla – koska ”tarkoitus ei ole tulla kenenkään pihasta hakemaan autoa pois.”
Ei tietenkään ole, sen verran hyvänä pankkiautomaattina se toimii.
Reilut kymmenen vuotta sitten ajettiin kansalaisia ostamaan dieselautoja suurin joukoin. Hankinnan, käytön ja hallinnan verotusta ruuvattiin siihen suuntaan, että dieselistä tuli äärettömän houkutteleva vaihtoehto yhä useammalle autoilijalle – myös niille, joiden kilometrisuoritus jäi reilusti aiempien laskelmien rajan alapuolelle. Mikäs oli ollessa: tuon aikakauden uudet yhteispaineruiskutusdieselit olivat suorituskykyisiä, hiljaisia, niiden moottorit väänsivät laajalla alueella ja keskikokoisen perheauton litramääräinen kulutus huiteli ilman sen erikoisempaa yrittämistä siinä viiden litran tuntumassa sataa kilometriä kohden.
Nyt niitä samoja dieselautoilijoita syyllistetään loputtomiin. Tietenkin on tieteellinen ja aivan mitattavissa oleva fakta, että vanhan, huonokuntoisen ja mahdollisesti saastelaitteiden ikeestä vapautetun, jo reilusti rippikouluiän ohittaneen nokivasaran putken päästä tulee mustaa töhnää sen verran, että sellaisen pakokaasun hengittäminen ei aidosti ole terveellistä. Sellaisesta onkin päästävä eroon, mutta ne poistuvat liikenteestä luonnollisen poistuman kautta. Sitä kutsutaan ruosteeksi ja runsaiksi ajokilometreiksi.
Kuten kaikki tietävät – poliitikot, loin juuri merkitsevän katseen teidän suuntaanne – hiilidioksidin muodostus riippuu suoraan ja täysin lineaarisesti poltetun polttoaineen määrästä. Sitten polttoaineista kerättäviä veroja ruuvattiin yhtäkkiä rajusti. Dieselin hinta nousi kymmeniä senttejä litralta, bensiinin aavistuksen vähemmän. Prosentuaalisesti hyppy nimenomaan dieselissä oli dramaattinen.
Hallintoalamainen tunsi ehkä olonsa huijatuksi, mutta ei noussut kapinaan. Totesipahan vaan, että ajokilometrin hinta nousi selvästi, mutta kun tämän jälkeen marginaali uuden auton hankintaan kasvoi, niin ajetaan nyt se hankittu laite sitten loppuun.
Tänä päivänä markkinoille tulevat, uusinta mahdollista tekniikkaa edustavat dieselautot päästävät putken päästä äärettömän vähän mitään myrkyllistä tai vaarallista, ja todella vähän hiilidioksidia, jonka päästömääristä pitäisi myös olla huolissaan. Koska dieselin – myös huomattavasti fossiilista perinnepolttoainetta ympäristöystävällisemmän biodieselin – demonisointi jatkuu, keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat lähteneet jälleen nousuun.
Joku saisi kertoa poliitikoille, että teknologia kehittyy koko ajan. Saattaisi käydä niin, että nyt kehityksen jarrupolkimella makaava lenkkitossu nousisi sen pedaalin päältä pois.
https://www.is.fi/autot/art-2000006300612.html
Jos katsoo viimeksi kuluneen 15 vuoden ajalta suomalaisten poliitikkojen ja virkamiesten hölmöilyä liikenteen säädösten ja erityisesti verotuksen saralla, ainoa mieleen tuleva reaktio on hyvin suomalaiskansallisesti mutina ja päänpudistus. Rohkeimmat varmasti menevät lähimmän palveluaseman kahvilan nurkkapöytään kiroamaan asiaa tutulle lattekahviporukalle, mutta siihen se jääkin.
Protesteja ei näy koskaan, mielenosoituksia ei näy ikinä. Hallintoalamainen hyväksyy sen, että ministeriöiden virkamiehet keräävät Suomen kaltaisessa maassa välttämättömästä liikkumisesta eurooppalaisittain huikean korkean summan rahaa – ja kun kolikko on kirstuun kilahtanut, alkaa syyllistäminen siitä, että hallintoalamainen on nyt liikkunut. Mutta! Kyllä tästä anekaupasta selviää vähän lisää taskunpohjaa kaivamalla – koska ”tarkoitus ei ole tulla kenenkään pihasta hakemaan autoa pois.”
Ei tietenkään ole, sen verran hyvänä pankkiautomaattina se toimii.
Reilut kymmenen vuotta sitten ajettiin kansalaisia ostamaan dieselautoja suurin joukoin. Hankinnan, käytön ja hallinnan verotusta ruuvattiin siihen suuntaan, että dieselistä tuli äärettömän houkutteleva vaihtoehto yhä useammalle autoilijalle – myös niille, joiden kilometrisuoritus jäi reilusti aiempien laskelmien rajan alapuolelle. Mikäs oli ollessa: tuon aikakauden uudet yhteispaineruiskutusdieselit olivat suorituskykyisiä, hiljaisia, niiden moottorit väänsivät laajalla alueella ja keskikokoisen perheauton litramääräinen kulutus huiteli ilman sen erikoisempaa yrittämistä siinä viiden litran tuntumassa sataa kilometriä kohden.
Nyt niitä samoja dieselautoilijoita syyllistetään loputtomiin. Tietenkin on tieteellinen ja aivan mitattavissa oleva fakta, että vanhan, huonokuntoisen ja mahdollisesti saastelaitteiden ikeestä vapautetun, jo reilusti rippikouluiän ohittaneen nokivasaran putken päästä tulee mustaa töhnää sen verran, että sellaisen pakokaasun hengittäminen ei aidosti ole terveellistä. Sellaisesta onkin päästävä eroon, mutta ne poistuvat liikenteestä luonnollisen poistuman kautta. Sitä kutsutaan ruosteeksi ja runsaiksi ajokilometreiksi.
Kuten kaikki tietävät – poliitikot, loin juuri merkitsevän katseen teidän suuntaanne – hiilidioksidin muodostus riippuu suoraan ja täysin lineaarisesti poltetun polttoaineen määrästä. Sitten polttoaineista kerättäviä veroja ruuvattiin yhtäkkiä rajusti. Dieselin hinta nousi kymmeniä senttejä litralta, bensiinin aavistuksen vähemmän. Prosentuaalisesti hyppy nimenomaan dieselissä oli dramaattinen.
Hallintoalamainen tunsi ehkä olonsa huijatuksi, mutta ei noussut kapinaan. Totesipahan vaan, että ajokilometrin hinta nousi selvästi, mutta kun tämän jälkeen marginaali uuden auton hankintaan kasvoi, niin ajetaan nyt se hankittu laite sitten loppuun.
Tänä päivänä markkinoille tulevat, uusinta mahdollista tekniikkaa edustavat dieselautot päästävät putken päästä äärettömän vähän mitään myrkyllistä tai vaarallista, ja todella vähän hiilidioksidia, jonka päästömääristä pitäisi myös olla huolissaan. Koska dieselin – myös huomattavasti fossiilista perinnepolttoainetta ympäristöystävällisemmän biodieselin – demonisointi jatkuu, keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat lähteneet jälleen nousuun.
Joku saisi kertoa poliitikoille, että teknologia kehittyy koko ajan. Saattaisi käydä niin, että nyt kehityksen jarrupolkimella makaava lenkkitossu nousisi sen pedaalin päältä pois.
https://www.is.fi/autot/art-2000006300612.html
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.