Pelastaako EU-jäsenyys entiset itäblokin maat?

BERLIININ MUURI murtui kolmekymmentä vuotta sitten. On aika kysyä, kuinka pitkälle olemme demokratian ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta päässeet.

Open Society -järjestö julkaisi tällä viikolla raportin, jossa tarkastellaan vuoden 1989 molemmin puolin syntyneiden ihmisten asenteita demokratiaa kohtaan ja heidän toiveitaan demokratian tulevaisuudesta. Mukana on vastaajia Saksasta, Tšekistä, Puolasta, Slovakiasta, Unkarista, Romaniasta ja Bulgariasta.

Jotkin vastauksista vetävät vakavaksi, mutta toisissa näkyy rohkaisevaa optimismia.

HUOLESTUTTAVAA on, että demokratian katsotaan olevan uhattuna kaikissa näissä maissa. Lukuun ottamatta saksalaisia yli 60 prosenttia vastaajista näissä maissa katsoo, että laillisuusperiaate on heidän maissaan vaarassa. Hiukan yli puolet nuoren sukupolven edustajista on sitä mieltä, että myös sananvapaus on uhattuna heidän kotimaissaan. Vain neljäsosa yli 40-vuotiaista uskoo, että maailma on nyt turvallisempi paikka kuin vuonna 1990, jolloin puoli maanosaa kantoi diktatuurin ja konfliktien aiheuttamia tuoreita arpia.

Yllättävää ja huolestuttavaa on, että lähes viidennes saksalaisista ei usko, että heidän vaalinsa ovat vapaat tai oikeudenmukaiset. Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) äänestäjistä 80 prosenttia on tätä mieltä. Kasvava joukko saksalaisia, jotka eivät usko oman maansa demokratiaan, on siis valmis äänestämään puoluetta, joka pyrkii horjuttamaan kansanvaltaa.

Kaikkialla Euroopassa näkyvän populismin ja kansallisaatteen kannatuksen kasvun valossa tämä ei ehkä ole täysi yllätys.

Vastauksissa näkyy epäluottamus hallituksia ja niiltä saatua tietoa kohtaan. Tähän yhdistyy skeptisyys valtavirtamediaa kohtaan, mikä ei sekään ole kovin rohkaisevaa. Esimerkiksi Saksassa pakolaistilanteesta kerrotut valeuutiset ja harhaanjohtavat tiedot ovat sataneet suoraan äärioikeiston laariin.
7<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

RAPORTISTA nousee esiin myös hyviä uutisia. Näissä maissa uskotaan vahvasti, että kansalaisyhteiskunnan ja yliopistojen pitää olla itsenäisiä ja vapaita, ja niiden halutaan voivan vaatia hallituksia vastuuseen teoistaan. Puolalaisten, bulgarialaisten ja unkarilaisten enemmistö ajattelee, ettei hallituksen tulisi säädellä tai valvoa kansalaisyhteiskuntaa enempää – he näkevät kansalaisyhteiskunnan korjaavana vastavoimana hallitsevalle poliittiselle luokalle.

Akateemista vapautta arvostetaan. Vastaajien enemmistön mukaan akateemisilla instituutioilla pitäisi olla enemmän vapautta kritisoida hallitusta. Näin ajattelee yli 70 prosenttia vastaajista jokaisessa maassa. Huomionarvoisia ovat etenkin Unkarin tulokset (71 prosenttia) nykyisessä poliittisessa tilanteessa, jossa hallitseva Fidesz-puolue taistelee supistaakseen akateemisten instituutioiden vapauksia.

Tuloksista näkyy solidaarisuus perinteisesti marginalisoituja ryhmiä – kuten pienituloisia, vanhuksia ja vammaisia – kohtaan. Nuoret ovat vanhempia sukupolvia huomattavasti suvaitsevaisempia etnisiä vähemmistöjä, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä, pakolaisia ja maahanmuuttajia kohtaan. Kuten viimeaikaiset suurmielenosoitukset osoittavat, nuorilla sukupolvilla on kyky mobilisoitua ja vaikuttaa muutokseen suuressa mittakaavassa.

RAPORTIN tulokset tulee nähdä kehotuksena toimintaan. Nuori sukupolvi näkee monia demokratiaan kohdistuvia uhkia, mutta samalla se yhä vahvemmin vastustaa näitä uhkia ja suhtautuu solidaarisesti vähemmistöihin. Näissä maissa ja Euroopan unionissa on olennaisen tärkeää toimia jatkuvan aivovuodon vähentämiseksi – muuten Keski- ja Itä-Eurooppa saattaa nuorten mukana menettää suurimman toivonsa muutoksesta.

Äänestä

No tämä asia on sitten selvä. Varsovanliitto takaisin ja Puola ynnä muut Unkarit Varsovanliiton jäseniksi.

Äänestä

eu:n toimintaan liittyy hyviä asioita, mutta se ei tee eu:sta hyvää, sillä näiden hyvien asioiden ajamisella on liian kova hinta. Yksilö kärsii, koska teknisen järjestelmän toimivuus on ajettu yksilön yli. Kaikkein järkevin ja paras ratkaisu on äänestää Euroopan yhteistoiminnan hallinta niille, joilla demokratia, suvereniteetti, rehellisyys, tasa-arvo jne on avainasemassa, ja joilla ei ole korruptoituneita globalistisia pyrkimyksiä. Nyt Eurooppa on väärissä käsissä, jotka vie eurooppalaisia kohti Euroopan Suurvaltaa ja sen alaiseen komentotalouteen. Me emme halua enää toista Neuvostoliittoa, emmekä edes mitään sitä etäisestikään muistuttavaa. Diktatuuri ja sen kaltaiset hallintotavat on aina osoittautunut ongelmaksi. Siksi demokratiaa on vaalittava ja sen voimalla pidettävä ahneus ja korruptio pois hallintoasteelta. Aidosti demokraattinen, aidosti yhteiseurooppalainen, suvereenien valtioiden johtama ja hallitsema EU on meidän kaikkien unelma. Poislukien globalistista korruptiovaltaa hehkutteleva valheita levittelevä äärimielinen kultti.

Äänestä

Asia on juuri PÄINVASTOIN! Itä- ja Keski-Euroopan maat PELASTUVAT Euvostoliiton jäsenyydestä HUOLIMATTA.

Nimittäin kuten se kuuuluisa ja pätevä laskelma osoittaa, niin Länsi-Euroopan jäsenmaat muuttuvat ensin mamuenemmistöisiksi ja sitten jopa muslimienemmistöisiksi 35 vuodessa!

Mutta muu Eurooppa ja Venäjä säilyttävät oman kansansa, kulttuurinsa ja uskonsa. Eli noissa maissa valkoinen rotu ja eurooppalainen sivistys tulee säilymään. Länsi-Euroopassa ne molemmat katoavat!

Uskomatonta potaskaa ja vasuripropagandaa eunukit suoltavat palstalle???

Äänestä
  • Tuollainen hölynpöly panee epäilemään suoltajansa ajatustoiminnan tilaa.

    Toisaalta valemediaan uskovia on edelleen EU-maissakin, vaikka niissä yleensä on rehellinen ammattimedia ehkä Puolaa ja Unkaria lukuunottamatta.

    Esimerkiksi brexitin läpimenossa oli valemedialla suuri ansio.
    Nyt sitten sitäkin "saavutusta" ihmetellään ja yritetään paikata keinolla jos toisella.
    Laskuja maksaa brittikansalainen vielä vuosikymmenet.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tuollainen hölynpöly panee epäilemään suoltajansa ajatustoiminnan tilaa.

    Toisaalta valemediaan uskovia on edelleen EU-maissakin, vaikka niissä yleensä on rehellinen ammattimedia ehkä Puolaa ja Unkaria lukuunottamatta.

    Esimerkiksi brexitin läpimenossa oli valemedialla suuri ansio.
    Nyt sitten sitäkin "saavutusta" ihmetellään ja yritetään paikata keinolla jos toisella.
    Laskuja maksaa brittikansalainen vielä vuosikymmenet.

    Onko yksittäinen ranskalainen ekonomisti joku "valemedia"!? Huhhuh!

    Valhetta valheen päälle. Siinä on eunukkien taktiikka. Säälittävää...

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Onko yksittäinen ranskalainen ekonomisti joku "valemedia"!? Huhhuh!

    Valhetta valheen päälle. Siinä on eunukkien taktiikka. Säälittävää...

    Osoita yksikin valhe tuossa raportissa Itä-Euroopan EU-maista. Siitä tässä on kyse, ei mistään ranskalaisesta ekonomistista.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

BERLIININ MUURI murtui kolmekymmentä vuotta sitten. On aika kysyä, kuinka pitkälle olemme demokratian ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta päässeet.

Open Society -järjestö julkaisi tällä viikolla raportin, jossa tarkastellaan vuoden 1989 molemmin puolin syntyneiden ihmisten asenteita demokratiaa kohtaan ja heidän toiveitaan demokratian tulevaisuudesta. Mukana on vastaajia Saksasta, Tšekistä, Puolasta, Slovakiasta, Unkarista, Romaniasta ja Bulgariasta.

Jotkin vastauksista vetävät vakavaksi, mutta toisissa näkyy rohkaisevaa optimismia.

HUOLESTUTTAVAA on, että demokratian katsotaan olevan uhattuna kaikissa näissä maissa. Lukuun ottamatta saksalaisia yli 60 prosenttia vastaajista näissä maissa katsoo, että laillisuusperiaate on heidän maissaan vaarassa. Hiukan yli puolet nuoren sukupolven edustajista on sitä mieltä, että myös sananvapaus on uhattuna heidän kotimaissaan. Vain neljäsosa yli 40-vuotiaista uskoo, että maailma on nyt turvallisempi paikka kuin vuonna 1990, jolloin puoli maanosaa kantoi diktatuurin ja konfliktien aiheuttamia tuoreita arpia.

Yllättävää ja huolestuttavaa on, että lähes viidennes saksalaisista ei usko, että heidän vaalinsa ovat vapaat tai oikeudenmukaiset. Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) äänestäjistä 80 prosenttia on tätä mieltä. Kasvava joukko saksalaisia, jotka eivät usko oman maansa demokratiaan, on siis valmis äänestämään puoluetta, joka pyrkii horjuttamaan kansanvaltaa.

Kaikkialla Euroopassa näkyvän populismin ja kansallisaatteen kannatuksen kasvun valossa tämä ei ehkä ole täysi yllätys.

Vastauksissa näkyy epäluottamus hallituksia ja niiltä saatua tietoa kohtaan. Tähän yhdistyy skeptisyys valtavirtamediaa kohtaan, mikä ei sekään ole kovin rohkaisevaa. Esimerkiksi Saksassa pakolaistilanteesta kerrotut valeuutiset ja harhaanjohtavat tiedot ovat sataneet suoraan äärioikeiston laariin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu