Kun Suomalaiset puhuvat erillis-sodasta, niin pitää muistaa mitä sillä tarkoitetaan.
Eli Suomalaisten tavoitteet sodassa oli erit kuin Saksan, Suomen päämäärä ei ollut Leningradin tuhoaminen eikä Suomi edes osallistunut hyökkäykseen Leningradiin.
Suomen tavoitteena ei ollut joutua sotaan muita länsimaita vastaan, eikä USA koskaan Suomelle sotaa edes julistanutkaan.
Suomen tavoitteena ei ollut Neuvostoliiton tuhoaminen, vaan vääryydellä menetettyjen alueiden takaisin saaminen.
Siinä mielessä sana erillis-sota on täysin oikea, varsinainen liittosuhde syntyi pakon edessä vasta 1943 kun Saksa kiristi Suomen presidentiltä allekirjoituksen paperiin.
Pitää aina muistaa se, että oikea päivämäärä toisen maailmansodan alulle on se päivämäärä mikä on Rittentrop sopimuksen allekirjoitus päivämäärä, eli se päivämäärä milloin Stalin ja Hitler sopivat sodan aloittamisesta pienempiä naapureitaan vastaan.
Eli Suomalaisten tavoitteet sodassa oli erit kuin Saksan, Suomen päämäärä ei ollut Leningradin tuhoaminen eikä Suomi edes osallistunut hyökkäykseen Leningradiin.
Suomen tavoitteena ei ollut joutua sotaan muita länsimaita vastaan, eikä USA koskaan Suomelle sotaa edes julistanutkaan.
Suomen tavoitteena ei ollut Neuvostoliiton tuhoaminen, vaan vääryydellä menetettyjen alueiden takaisin saaminen.
Siinä mielessä sana erillis-sota on täysin oikea, varsinainen liittosuhde syntyi pakon edessä vasta 1943 kun Saksa kiristi Suomen presidentiltä allekirjoituksen paperiin.
Pitää aina muistaa se, että oikea päivämäärä toisen maailmansodan alulle on se päivämäärä mikä on Rittentrop sopimuksen allekirjoitus päivämäärä, eli se päivämäärä milloin Stalin ja Hitler sopivat sodan aloittamisesta pienempiä naapureitaan vastaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Suomi ei hyökännyt Saksan rinnalla Neuvostoliittoon, vaan kävi puolustussotaa (huomaa sana puolustus). Puolustus on aivan eri asia kuin hyökkäys. Ja ei se ole mikään peruste liittoutumiselle, vaikka meillä oli kauppa-, kauttakulku-, asetoimitus-, antkomitern- ja hallituksen sitoutumissopimukset Saksan kanssa, sillä missään niissä ei mainita liittoutumista (paitsi ehkä kommunismin vastaisessa periaatejulistuksessa), vaikka Hitler taisikin kerran lipsauttaa, että olemme liitossa. Jospa se erillisota kuitenkin loppujen lopuksi tarkoittaa, ettemme kyenneet hyökkäämään Leninradiin.
Suomalaiset pankkiherrat lakeijoineen odottivat Leningradin motin sulkeutumista eli suomalaisten ja saksalaisten kädenlyöntiä Syvärillä karjalan rikkaudet silmissään hehkuen.
Näin ei koskaan käynyt. Kiitos Neuvostoliittolaisten sitkeän taistelun.
Suomessa oli haaveiltu Pietarin valtaamisesta jo heti luokkasodan jälkeen.
Luokkasodan jälkeisinä vuosina ja jopa parina vuosikymmenenä oli johtoajatuksena ottaa suomelle elintilaa idästä.
Eräät johtavat suomalaiset esittivät aivan pokkana rahvaalle suomen oleva ns. valittu kansa. (Ehkäpä samaa tyyliin kuin kirjoitetaan vanhaksi testamentiksi kutsutussa hebrealaisia satuja sisältävässä kirjassa.)
Uusien tuulien myötä manattiin suomalaisia taisteluun puhtaan, valkoisen suomen luomiseksi sekä kaikkien muukalaisten,kelvottomien saastaisten poistamiseksi. (ei kovin kaukana eräistä nykynatsien linjauksista)
poistettavia olikin runsaasti sillä suomen pinta-alaksi arveltiin tulevan n. 600 000 km2
Puhtaan valtakunnan rajat siirrettäisiin "muinaislle" paikoille.(kuinka muinaisille)
"Pietari nevan haisevalla rannalla" oli tuomittu perikatoon. Perikatoon myös siksi, että se edusti "keinotekoisen maailman vallan keinotekoista pääkaupunkia".
1919 ilmestyneessä -Minkälainen suomi meidän on luotava- tuodaan esiin rotupuhtaus käsite suomessa . Työväenliikkee lopetus ja hautaaminen kuului niin ikään suunnitelmiin.
Jatkosodasta ei voida käyttää termiä erillissota.
Suomi oli natsisaksan kanssa liitossa, vaikka asiasta ei olekaan mustaa valkoisella.
Kävikö suomalaiset SS-vapaaehtoiset "erillisotaretkellä" Terekille ja takaisin?
Kun natsisaksan ilmavoimat pommittivat Muurmannin rataa, se oli kappale maailmansotaa.
Kun suomalaiset kaukopartiomiehet särkivät samaa rataa, niin se olikin erillissotaa?
Molemmat aseveikot miinoittivat suomenlahtea mm. estääkseen Tallinnan evakoinnin. Ensimmäinen tekikin vain erillismiinoitteen osittain toisen toimittamilla miinoilla, ja toinen laski miinat suursodan tarpeisiin. Niinkö?
Suomalainen radiotiedustelu antoi tietoa natsisaksalle ja japanille maailmansodan tarpeisiin ja sai näiltä tietoa erillissodan tarpeisiin.
Natsisaksan sotilaat hyökkäsivät, tosin huonolla menestyksellä, kohti Muurmanskia tarkoituksena kaupungin ja Kuolan ainakin osittainen valtaus.
Suomalaiset etenivät joitakin satoja kilometrejä etelämpänä syvälle Neuvostoliittoon käyden "erillissotaa".Heh..
Nyt kysynkin missä kohdin kulkee se raja Suomen kamaralla, jonka toisella puolella käytiin erillissotaa ja toisella maailmansotaa?
Tohtori Markku Jokisipilän
"Yhdessä vai erikseen: Suomen ja Saksan aseveljeys uudessa valossa" ei anna vastausta edelliseen kysymykseeni, mutta antaa vastauksen kysymykseen erillissodasta.
Tässä arvostelu
http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/tekstit/727.html
Todennäköisesti Jokisipilää kohta kutsutaan homoksi, valehtelijaksi, maanpetturiksi ym. ym.
Kuten H Ylikangasta monesti hänen tuodessa tuoreita näkemyksiä IKL-luutuneeseen keskusteluilmapiiriin.
Se on kuitenkin luonnolinen reaktio tilanteessa jossa oma tietopankki vähine säästöineen on
loppuunkäytetty.
Tässä hieman lukemista oikeista sankareista
http://www.ksl.fi/files/muisti/sakari10.htm
korostaa "aivan oikein", että termeillä leikittely on lapsellista, sillä jokainenhan tietää, että kävimme jatkosotaa Saksan rinnalla.
Erillissota-termi on Saksan liittolaisuuden häpeämistä tai peittelyä. Mielestäni siinä ei ole mitään hävettävää - ilman Saksaa olisimme ajautuneet Neuvostoliiton kansojen kunniakkaaseen perheeseen mainitsemasi "oikeiden sankareiden" johdolla.
kun hyökätään Ääniselle ja Syvärille asti.
Se pitäisi kirjoittaa erillis sota. Näin tehostetaan erillisota-teesiä ja paikataan aktuaalisten todisteiden puutetta.
Tai vielä parempi olisi erillis sota.
Tai vielä parempi jos kirjoitetaan keppikirjaimilla: ERILLIS SOTA.
Nyt on selvää että liittolaisuus Saksan kanssa Neuvostoliittoa vastaan oli ERILLIS SOTA.
erillissota-termi syntyi VASTA kun Saksan tappio alkoi näyttää varmalta.
Mutta mielenkiintoinen kysymys kuuluukin- Puhuttaisiinko erillissodasta jos Suomi/Saksa olisi voittanut?
Saksalaiset ei ole koskaan takertuneet tähän detaljiin, niille päämäärä on ollut tärkein ei termit ...
Esim. Suomalaiset luulee että sopimus minkä Ryti allekirjoitti olisi ollut välttämätön, mutta Rittentrop ( vaati sopimusta Rytiltä ) oli vain ulkoministeri joka yritti pitää asemansa Hitlerin silmissä ...
Saksan yleis-esikunta oli tehnyt päätöksen päivämäärästä jolloin elintarvike ja asekuljetukset Suomeen alkavat uudelleen oli nimi sopimuksessa tai ei, eli Suomi sillä sopimuksella pelasti oikeastaan vain Rittentropin vähäksi aikaa ...
Onko moneen kertaan jauhettua paskaa enää syytä jatkaa? Sodittu, ja sillä hyvä, mitä enää väliä, puhukoon Halonen mitä haluaa.