Litteän maan teoria on aukottomin!

Ei pidä muuten paikkaansa! Kuka tässä uskoo väärin?
Toivottavasti nääki joku päivä tajuaisit, että palloteoria on maailmanluokan kusetus!

Anonyymi kirjoitti:

Ei pidä muuten paikkaansa! Kuka tässä uskoo väärin?
Toivottavasti nääki joku päivä tajuaisit, että palloteoria on maailmanluokan kusetus!

Tämähän nyt ei edes ole teoria eikä mikään uskon asia. Kyllä ihminen kykenee mittaamaan käsillä olevan kappaleen koon ja muodon, vaikka olisi vähän isompikin klöntti. Mittanauhaa kai on sentään vielä uskominen? Mittanauha kouraan ja mittaamaan.
Oletko koskaan kuullut kolmiopisteverkoista?

Fat_Earth kirjoitti:

Tämähän nyt ei edes ole teoria eikä mikään uskon asia. Kyllä ihminen kykenee mittaamaan käsillä olevan kappaleen koon ja muodon, vaikka olisi vähän isompikin klöntti. Mittanauhaa kai on sentään vielä uskominen? Mittanauha kouraan ja mittaamaan.
Oletko koskaan kuullut kolmiopisteverkoista?

Lue lisää

Kolmiopisteverkko. Ei isän pyssy, mikä höpö termi.. Voitte te tiedeuskovaiset kehitellä kaikenmaailman termejä, mutta tosiksi ne ei muutu! Maa on laaka! Hienoilla sanoilla se ei palloksi muutu!

Anonyymi kirjoitti:

Kolmiopisteverkko. Ei isän pyssy, mikä höpö termi.. Voitte te tiedeuskovaiset kehitellä kaikenmaailman termejä, mutta tosiksi ne ei muutu! Maa on laaka! Hienoilla sanoilla se ei palloksi muutu!

Lue lisää

Kannattaako lähteä meuhkaamaan, jos et ole ymmärtänyt viestin merkitystä? Sen sijaan kannattaisi kuunnella, jotta Fat Earth selittää mitä tarkoittaa. Voit myös itse käyttää hakukonetta.

Anonyymi kirjoitti:

Kolmiopisteverkko. Ei isän pyssy, mikä höpö termi.. Voitte te tiedeuskovaiset kehitellä kaikenmaailman termejä, mutta tosiksi ne ei muutu! Maa on laaka! Hienoilla sanoilla se ei palloksi muutu!

Lue lisää

Kolmiomittauksella on muodostettu maastossa, kussakin sijaintipaikassaan vaakasuoran pinnan muodostavien kolmioiden verkko. Jokaisella vierekkäisellä kolmiolla on kaksi yhteistä pistettä. Verkko on siis jäykkä.

Tämä kolmioiden verkko ei muodosta tasopintaa, vaan kolmioista muodostuu pallopinta, jonka säde on maapallon säde. Maanmittarit ovat maastossa tehdyillä mittauksillaan todistaneet, että maa on pallo. Työ kesti Euroopassa yli kaksi sataa vuotta.

Lue lisää.

https://www.google.com/search?client=firefox-b-e&q=kolmiomittaus
https://peda.net/jyu/okl/hankkeita/unesco/sk2/struve-materiaalit/linkkejä2/kps
https://www.maanmittauslaitos.fi/tietoa-maanmittauslaitoksesta/teemat/struven-ketju/kolmiomittaustekniikka
https://www.youtube.com/watch?v=cy6PF4V3lA8

Maa on pallo. Se on mitattu. Pulinat pois.

Fat_Earth kirjoitti:

Kolmiomittauksella on muodostettu maastossa, kussakin sijaintipaikassaan vaakasuoran pinnan muodostavien kolmioiden verkko. Jokaisella vierekkäisellä kolmiolla on kaksi yhteistä pistettä. Verkko on siis jäykkä.

Tämä kolmioiden verkko ei muodosta tasopintaa, vaan kolmioista muodostuu pallopinta, jonka säde on maapallon säde. Maanmittarit ovat maastossa tehdyillä mittauksillaan todistaneet, että maa on pallo. Työ kesti Euroopassa yli kaksi sataa vuotta.

Lue lisää.

https://www.google.com/search?client=firefox-b-e&q=kolmiomittaus
https://peda.net/jyu/okl/hankkeita/unesco/sk2/struve-materiaalit/linkkejä2/kps
https://www.maanmittauslaitos.fi/tietoa-maanmittauslaitoksesta/teemat/struven-ketju/kolmiomittaustekniikka
https://www.youtube.com/watch?v=cy6PF4V3lA8

Maa on pallo. Se on mitattu. Pulinat pois.

Lue lisää

Linkissä luki että perustuu kulmamuutoksiin. Nykyään on lättäpää-maanmittaajiakin ja debattina on ollut juuri tuo laskeva kulma. Eräs 30 vuotta maanmittaajana ollut sanoo ettei perspektiiviä huomioida. Niin voi hyvinkin olla. Jos uskoo elävänsä pallon päällä ja katsoo kaukoputken läpi kuinka kaukaisempien kohteiden kulmat laskee alemmaksi, siinä voi perspektiivin vaikutukset unohtua, varsinkin kun se kaukoputki lyttää niitä etäisyyseroja, eikä ehkä ymmärretä että sellaisessakin näkymässä kauempi kohde laskee perspektiivin takia alemmaksi. Jos olisi esim. kaksi mittatikkua, kaukaisemman pienempää kokoa ei ehkä huomaa etsimen läpi niin selvästi kuin sitä, että se on matalammalla. On myös voitu etukäteen tietää paljon kulman täytyisi laskea pallossa ja ajateltu että siihen matematiikkaan on sisällytetty perspektiivi mukaan.

Polariz- kirjoitti:

Linkissä luki että perustuu kulmamuutoksiin. Nykyään on lättäpää-maanmittaajiakin ja debattina on ollut juuri tuo laskeva kulma. Eräs 30 vuotta maanmittaajana ollut sanoo ettei perspektiiviä huomioida. Niin voi hyvinkin olla. Jos uskoo elävänsä pallon päällä ja katsoo kaukoputken läpi kuinka kaukaisempien kohteiden kulmat laskee alemmaksi, siinä voi perspektiivin vaikutukset unohtua, varsinkin kun se kaukoputki lyttää niitä etäisyyseroja, eikä ehkä ymmärretä että sellaisessakin näkymässä kauempi kohde laskee perspektiivin takia alemmaksi. Jos olisi esim. kaksi mittatikkua, kaukaisemman pienempää kokoa ei ehkä huomaa etsimen läpi niin selvästi kuin sitä, että se on matalammalla. On myös voitu etukäteen tietää paljon kulman täytyisi laskea pallossa ja ajateltu että siihen matematiikkaan on sisällytetty perspektiivi mukaan.

Lue lisää

Polariz- -no tuosta en ymmärtänyt kyllä mitään muuta kuin sen, että jollain tavoin yrität kumota kolmiomittauksella todistetun maapallon.

Siinä ei ole laskevilla kulmilla mitään tekemistä. Kolmioiden sivujen pituudet tunnetaan, VAAKASUORAAN mitattuina. Jokaisella kolmiolla on vaakasuorat kaikki sivut.

Siis ei siinä lasketa pallomaisuutta, ei pystykulmia eikä perspektiivejä. Alkaa siitä että tunnetaan yksi sivu, runkolinja. Sen molemmista päistä mitataan KULMAT kolmanteen pisteeseen, vaakasuoraan. Tarkistetaan mittaamalla kulmat myös vastakkaiseen suuntaan kaikista pisteistä. Näin saadaan kolmioiden muodostama verkko.

Nyt sitten tämä verkko ei olekaan taso. Se on nimittäin pallopinta. Minkäs sille mahtaa.
Niinkuin futispallo joka on ommeltu pienen pienistä tasomaisista kolmioista.

Kyllä.
Olen laskenut litteän maan auringon käyttäytymisen melko pitkälle, myös auringon säteilyteho verrattuna todelliseen aurinkoon on esitetty täällä laskurissani:
http://automatch.de/cgi-bin/flatearth.php

Kun katsoja sijoitetaan litteän maan (FE) auringon kulkureitin alle, nähdään pylväsdiagrammista (FE Irradiation punainen, GE irradiation sininen), että auringon ollessa zeniitissä (katsojan pään yläpuolella), sen säteilyteho olisi pahimmillaan noin kuusinkertainen todelliseen verrattuna, n. 8500 W/m². Tällainen säteily kärventäisi koko lailla ilkeäasti ja aiheuttaisi kuivilla alueilla varmasti tulipaloja. Meri ei nyt sentään tuollakaan polttamisella kiehuisi, mutta plankton ja suuri osa pintaveden pieneliöistä kuolisivat kyllä.

Laskelmat perustuvat lämpöopin kaavoihin, lähtien käyttäjän auringolle antamista parametreista. Oletusarvoina on auringon halkaisija 74.7 km, korkeus maanpinnasta 3212 km. Auringon pintalämpötilan tulee olla sama kuin oikeallakin auringolla, 5778 K, sillä auringonsäteilyn spektri syntyy ainoastaan tällä lämpötilalla. Ilmakehän absorption, sironnan ja auringon korkeuskulman vaikutus on huomioitu. Huomaa, että pylväiden mittakaava on logaritminen (arvon kymmenkertaistuminen korottaa pylvään kaksinkertaiseksi).

Fat_Earth kirjoitti:

Kyllä.
Olen laskenut litteän maan auringon käyttäytymisen melko pitkälle, myös auringon säteilyteho verrattuna todelliseen aurinkoon on esitetty täällä laskurissani:
http://automatch.de/cgi-bin/flatearth.php

Kun katsoja sijoitetaan litteän maan (FE) auringon kulkureitin alle, nähdään pylväsdiagrammista (FE Irradiation punainen, GE irradiation sininen), että auringon ollessa zeniitissä (katsojan pään yläpuolella), sen säteilyteho olisi pahimmillaan noin kuusinkertainen todelliseen verrattuna, n. 8500 W/m². Tällainen säteily kärventäisi koko lailla ilkeäasti ja aiheuttaisi kuivilla alueilla varmasti tulipaloja. Meri ei nyt sentään tuollakaan polttamisella kiehuisi, mutta plankton ja suuri osa pintaveden pieneliöistä kuolisivat kyllä.

Laskelmat perustuvat lämpöopin kaavoihin, lähtien käyttäjän auringolle antamista parametreista. Oletusarvoina on auringon halkaisija 74.7 km, korkeus maanpinnasta 3212 km. Auringon pintalämpötilan tulee olla sama kuin oikeallakin auringolla, 5778 K, sillä auringonsäteilyn spektri syntyy ainoastaan tällä lämpötilalla. Ilmakehän absorption, sironnan ja auringon korkeuskulman vaikutus on huomioitu. Huomaa, että pylväiden mittakaava on logaritminen (arvon kymmenkertaistuminen korottaa pylvään kaksinkertaiseksi).

Lue lisää

"Auringon pintalämpötilan tulee olla sama kuin oikeallakin auringolla, 5778 K, sillä auringonsäteilyn spektri syntyy ainoastaan tällä lämpötilalla."

Auringolle ei ole tässä todellisuudessa vertailukohtana mitään toista yhtä isoa, kirkasta ja kuumaa kohdetta että voisit sanoa noin. Alunperin tieteessä päädyttiin Auringon etäisyyteen käsittääkseni sen oletuksen kautta että Venus olisi saman kokoinen kuin Maa ja siitä sitten vertailtiin laskennallisia etäisyyksiä ja parallakseja ja varmaan kaikkea muutakin, mutta tuskin sentään mitään spektrejä vielä, kuten ei Auringon pintalämpötilakaan perustu sellaiseen. Se pintalämpö on ollut helppo löytää laskennallisesti sitten kun etäisyys on selvillä, koska lämpöenergian heikkenemiselle on yksinkertainen kaava, jossa lämmön pitää heiketä Auringon etäisyydestä kaavan mukaisella tavalla sellaiseksi kuin sen lämmön täällä koemme. Se Auringon säteilyn spektri ei siis todellakaan täydy vastata jotain heliosentrisen mallin älyvapaita auringon lämpötiloja jotka siinä mallissa spektriin on liitetty.

Polariz- kirjoitti:

"Auringon pintalämpötilan tulee olla sama kuin oikeallakin auringolla, 5778 K, sillä auringonsäteilyn spektri syntyy ainoastaan tällä lämpötilalla."

Auringolle ei ole tässä todellisuudessa vertailukohtana mitään toista yhtä isoa, kirkasta ja kuumaa kohdetta että voisit sanoa noin. Alunperin tieteessä päädyttiin Auringon etäisyyteen käsittääkseni sen oletuksen kautta että Venus olisi saman kokoinen kuin Maa ja siitä sitten vertailtiin laskennallisia etäisyyksiä ja parallakseja ja varmaan kaikkea muutakin, mutta tuskin sentään mitään spektrejä vielä, kuten ei Auringon pintalämpötilakaan perustu sellaiseen. Se pintalämpö on ollut helppo löytää laskennallisesti sitten kun etäisyys on selvillä, koska lämpöenergian heikkenemiselle on yksinkertainen kaava, jossa lämmön pitää heiketä Auringon etäisyydestä kaavan mukaisella tavalla sellaiseksi kuin sen lämmön täällä koemme. Se Auringon säteilyn spektri ei siis todellakaan täydy vastata jotain heliosentrisen mallin älyvapaita auringon lämpötiloja jotka siinä mallissa spektriin on liitetty.

Lue lisää

Ei, Polariz-
Mikä hyvänsä lämmin kappale, siis jokainen, jonka massan lämpötila on yli 0 K, lähettää sähkömagneettista säteilyä. Alemmissa lämpötiloissa lähtee vain lämpöaallonpituuksia, ylemmissä lämpötiloissa kappale säteilee myös valoa.

Auringonvalon spektri on milloin hyvänsä mitattavissa ja analysoitavissa. Tällä, hyvä mies, ei ole mitään tekemistä etäisyyden kanssa.

Jos kuumennetaan vaikkapa metallikappale 5700 K lämpötilaan, niin se säteilee tasan auringonvaloa. Sama väri, sama aallonpituuksien kirjo. Osa lämpöä, osa näkyvää valoa, osa infa- ja ultrapituuksia.

Fat_Earth kirjoitti:

Ei, Polariz-
Mikä hyvänsä lämmin kappale, siis jokainen, jonka massan lämpötila on yli 0 K, lähettää sähkömagneettista säteilyä. Alemmissa lämpötiloissa lähtee vain lämpöaallonpituuksia, ylemmissä lämpötiloissa kappale säteilee myös valoa.

Auringonvalon spektri on milloin hyvänsä mitattavissa ja analysoitavissa. Tällä, hyvä mies, ei ole mitään tekemistä etäisyyden kanssa.

Jos kuumennetaan vaikkapa metallikappale 5700 K lämpötilaan, niin se säteilee tasan auringonvaloa. Sama väri, sama aallonpituuksien kirjo. Osa lämpöä, osa näkyvää valoa, osa infa- ja ultrapituuksia.

Lue lisää

Jos haluat mitata yhtä kuumia lämpötiloja maan päällä, tarvitset optisen pyrometrin sellaisen mittaamiseen, ja se taas perustuu siihen samaan spektri-ideaan.

Polariz- kirjoitti:

Jos haluat mitata yhtä kuumia lämpötiloja maan päällä, tarvitset optisen pyrometrin sellaisen mittaamiseen, ja se taas perustuu siihen samaan spektri-ideaan.

Onko väitteesi siis, että valo- ja lämpöoppi ovat täysin metsässä käsitteen värilämpötila kanssa?
Ettäkö valon sisältämiä aallonpituuksia ei osata mitata ja määrittää?
Kun hehkulampun langan lämpötilaksi määritetään noin 2700 K, se määritys perustuu sen säteilemän näkyvän valon aallonpituuksiin. Väitätkö siis, että tuo määritys on päin honkia, koska kukaan ei tiedä, minkä lämpöinen kappale lähettää juuri noita aallonpituuksia? Sitäkö vain arvellaan, koska joskus on umpimähkään arvattu auringon etäisyys ja siitä sekä maahan auringosta tulevan lämpösäteilyn perusteella on laskettu auringon pintalämpötila, niinkö?

Kyllä lämpötilojen ja niiden lähettämien aallonpituuksien suhteet tunnetaan ja osataan tarkistaa ristiin ilman muinaisia auringon etäisyysarvauksia.
Laboratoriossa tyhjiössä kuumennettuun kappaleeseen viety lämpömäärä tiedetään, ja sen perusteella tiedetään myös, mikä kappaleen lämpötila on, ilman lämpötilan mittaamistakin. Karkeasti sama on ihan terässulatoissakin. Tiedetään, paljonko energiaa tarvitaan teräsmassan kuumentamiseen haluttuun lämpötilaan.

Fat_Earth kirjoitti:

Onko väitteesi siis, että valo- ja lämpöoppi ovat täysin metsässä käsitteen värilämpötila kanssa?
Ettäkö valon sisältämiä aallonpituuksia ei osata mitata ja määrittää?
Kun hehkulampun langan lämpötilaksi määritetään noin 2700 K, se määritys perustuu sen säteilemän näkyvän valon aallonpituuksiin. Väitätkö siis, että tuo määritys on päin honkia, koska kukaan ei tiedä, minkä lämpöinen kappale lähettää juuri noita aallonpituuksia? Sitäkö vain arvellaan, koska joskus on umpimähkään arvattu auringon etäisyys ja siitä sekä maahan auringosta tulevan lämpösäteilyn perusteella on laskettu auringon pintalämpötila, niinkö?

Kyllä lämpötilojen ja niiden lähettämien aallonpituuksien suhteet tunnetaan ja osataan tarkistaa ristiin ilman muinaisia auringon etäisyysarvauksia.
Laboratoriossa tyhjiössä kuumennettuun kappaleeseen viety lämpömäärä tiedetään, ja sen perusteella tiedetään myös, mikä kappaleen lämpötila on, ilman lämpötilan mittaamistakin. Karkeasti sama on ihan terässulatoissakin. Tiedetään, paljonko energiaa tarvitaan teräsmassan kuumentamiseen haluttuun lämpötilaan.

Lue lisää

Eli hehkulanka hehkulampussa on suunnilleen puolet niin kuuma kuin auringon pintalämpötila? Ok. Ei kuulosta kovin pahalta. Vain ne luvut kuulostaa. Mieti hehkulampussa tuollaisia lukemia. Huh!

Polariz- kirjoitti:

Eli hehkulanka hehkulampussa on suunnilleen puolet niin kuuma kuin auringon pintalämpötila? Ok. Ei kuulosta kovin pahalta. Vain ne luvut kuulostaa. Mieti hehkulampussa tuollaisia lukemia. Huh!

Lue lisää

No ei sitä maksa jäädä kovin pitkäksi aikaa pohtimaan. Niin se on. Hehkulamppu on kuuma. Mutta pitää muistaa myös ajatella, että sen hehkulangan pinta-ala, joka hehkuu, on mitättömän pieni.

Olet kysynyt tätä ennenkin tai joku muu. Tämä onkin erittäin hyvä kysymys.
Kasvihuoneketjussahan tätä puitiin, mutta littarien vastaukset eivät tyydyttävästi selittäneet, miten kasvihuoneeseen tosiaan voi syntyä keskelle läiskä tosi kylmää aluetta. Minne lämpö sieltä on karannut?
Kun ollaan lasikupolin alla, jota on ainakin 6000 vuotta littarien mukaan aurinko lämmittänyt, niin vaikka auringonvaloa ja suoraa säteilyä sinne saadaankin vain puoli vuotta - yhtä kyytiä - niin ei siellä pitäisi hirmu pakkasia enää olla. Raamatussa ei ainakaan sanota, että alussa oli helvetin kylmä ja kaikki vesi maan päällä, alla ja kuvun yläpuolella oli umpijäässä kunne auroinko alkoi paistaa.
Kyllä lämpö jakautuu 6000 vuodessa jo aika tasaisesti koko huoneeseen.
Sitä paitsi, jos kuvun ulkopuolella on vettä tuntemattoman paksu kerros, kuten uskovat väittävät, niin pitäisihän sen kuvun olla huurussa koko ajan ja kondenssivettä tippua joka paikkaan kaiken aikaa. Paitsi jos se ulkovesi on saman lämpöistä kuin ilma kuvun alla - mutta siinä tapauksessa lämpöä ei tosiaan karkaisi edes kuvun läpi minnekään.

Siis miten kasvihuoneeseen voi synytyä kylmä piste keskelle? Hyvä kysymys.

Fat_Earth kirjoitti:

Olet kysynyt tätä ennenkin tai joku muu. Tämä onkin erittäin hyvä kysymys.
Kasvihuoneketjussahan tätä puitiin, mutta littarien vastaukset eivät tyydyttävästi selittäneet, miten kasvihuoneeseen tosiaan voi syntyä keskelle läiskä tosi kylmää aluetta. Minne lämpö sieltä on karannut?
Kun ollaan lasikupolin alla, jota on ainakin 6000 vuotta littarien mukaan aurinko lämmittänyt, niin vaikka auringonvaloa ja suoraa säteilyä sinne saadaankin vain puoli vuotta - yhtä kyytiä - niin ei siellä pitäisi hirmu pakkasia enää olla. Raamatussa ei ainakaan sanota, että alussa oli helvetin kylmä ja kaikki vesi maan päällä, alla ja kuvun yläpuolella oli umpijäässä kunne auroinko alkoi paistaa.
Kyllä lämpö jakautuu 6000 vuodessa jo aika tasaisesti koko huoneeseen.
Sitä paitsi, jos kuvun ulkopuolella on vettä tuntemattoman paksu kerros, kuten uskovat väittävät, niin pitäisihän sen kuvun olla huurussa koko ajan ja kondenssivettä tippua joka paikkaan kaiken aikaa. Paitsi jos se ulkovesi on saman lämpöistä kuin ilma kuvun alla - mutta siinä tapauksessa lämpöä ei tosiaan karkaisi edes kuvun läpi minnekään.

Siis miten kasvihuoneeseen voi synytyä kylmä piste keskelle? Hyvä kysymys.

Lue lisää

Lisäystä hetken tuumittua.
Jos kuvun ulkopuolella on vettä, niin kuvun pintalämpötila on siis nollan yläpuolella. Kupu siis säteilee lämpöä. Miten siis voi syntyä ***jäinen*** alue ihan keskelle pyöreätä kasvihuonetta? Sitä paitsi jäinen alue on myös reunoilla! Minne lämpö karkaa sieltä niin, että syntyy -80°C lämpötiloja, jos kerran koko tämä mahtava kupoli on yli nollan lämpötilassa?

Selityksiä kaivataan nyt kovasti. Mikä tekee ylipäänsä pakkasta minnekään koko litteässä maailmassa?

Kyllä, mutta tätä halutaan peitellä myös kuvitteellisella matkalla Marsiin.

Esa suunnittelee Marsiin matkaavien vaivuttamista uneen. Se mahdollistaa nukutettavien siirron johonkin lättymaan autiomaahan, jossa leikittäisiin Marsilaisuutta suuren kuvun alla, laitoksessa.

Tällä hetkellä väite heikommasta painovoimasta nimittäin voitaisiin kumota jollakin ihmeellisellä sepityksellä, jolloin matkaajat eivät ihmettelisi painovoimaa. Toinen mahdollisuus on tietenkin että matkaajat ovat pallomaan kannattajia eikä lättyteoriaa tukevia oteta matkalle.

https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Hibernating_astronauts_would_need_smaller_spacecraft

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, mutta tätä halutaan peitellä myös kuvitteellisella matkalla Marsiin.

Esa suunnittelee Marsiin matkaavien vaivuttamista uneen. Se mahdollistaa nukutettavien siirron johonkin lättymaan autiomaahan, jossa leikittäisiin Marsilaisuutta suuren kuvun alla, laitoksessa.

Tällä hetkellä väite heikommasta painovoimasta nimittäin voitaisiin kumota jollakin ihmeellisellä sepityksellä, jolloin matkaajat eivät ihmettelisi painovoimaa. Toinen mahdollisuus on tietenkin että matkaajat ovat pallomaan kannattajia eikä lättyteoriaa tukevia oteta matkalle.

https://www.esa.int/Enabling_Support/Space_Engineering_Technology/Hibernating_astronauts_would_need_smaller_spacecraft

Lue lisää

Esako nyt suunnittelee, että äijät nukutetaan kotipetiin ja sitten herätetään valmiiksi Marsin pinnalla ja siellä valmiiksi jonnekin kupuun sisälle kuskattuina?
Ja että pallomaan kannattajatko sitten ei ihmettelisi painovoimaa?
On sulla itselläsi ihmeelliset sepitykset.

Marsin leikkiminen harjoitusmielessä olisi mielekkäämpää kuin tuo teidän epätoivoinen lättymaa-leikkinne.

Minusta olisi kyllä hyvä idea kuskata kaikki lättymaan kannattajat Marsiin, ei siinä mitään.

Fat_Earth kirjoitti:

Esako nyt suunnittelee, että äijät nukutetaan kotipetiin ja sitten herätetään valmiiksi Marsin pinnalla ja siellä valmiiksi jonnekin kupuun sisälle kuskattuina?
Ja että pallomaan kannattajatko sitten ei ihmettelisi painovoimaa?
On sulla itselläsi ihmeelliset sepitykset.

Marsin leikkiminen harjoitusmielessä olisi mielekkäämpää kuin tuo teidän epätoivoinen lättymaa-leikkinne.

Minusta olisi kyllä hyvä idea kuskata kaikki lättymaan kannattajat Marsiin, ei siinä mitään.

Lue lisää

Juu ja pallopäät kuvittelevat pääsevänsä Kuuhun.
Turha on toivonsa.

Anonyymi kirjoitti:

Juu ja pallopäät kuvittelevat pääsevänsä Kuuhun.
Turha on toivonsa.

No eipäs yleistetä noin poliittisesti epäkorrektilla tavalla. Sepityksesikin käyvät yhä ihmeellisemmiksi.
Pidän itseäni pallopäänä enkä kyllä halua päästä kuuhun. En tunne ketään, joka haluaisi päästä kuuhun. Mitä hittoa minä tai kukaan siellä? Mieluummin vaikka Kuubaan.