Talonpoikaisoikeuksista maahan ja veteen

Anonyymi

Tein joskus kauan sitten lopputyön Teknillisen korkeakoulun Maanmittausosastolle aiheesta "Kylän kalaveden vallinta". Tein lopputyön hyvällä menestyksellä ja olisi jo korkea aika puhua siinä käsitellyistä maa- ja vesioikeuden ongelmakohdista. Nimittäin vaikuttaa sille, että talonpoikaisoikeus maahan ja veteen onkin VAIN kotitarveoikeutta. Tällainen totuus näkyy mm. Vuoden 1734 Laista sen Rakennuskaaressa. Siis Rakennuskaaressa sanotaan, että tontti määrää pellon, pelto metsän, metsä ruokosaran ja ruokosara veden. Oikea tulkinta ko. säädöksestä lienee se, että jos kylän manttaali on 1,0000, niin kylä eli tontti ja sen omistaja saa yhdenmanttaalin peltoa tontin määrätessä pellon ja pellon määrätessä metsän saadaan 1,0000 manttaalia metsää ja metsän määrätessä ruokosaran saadaan 1,0000 manttaalia ruokosaraa ja lopulta ruokosaran määrätessä veden saadaan 1,0000 manttaalia vettä. Siis niin oli, ettei talonpoika saanut raivata peltoa mielin määrin, vaan omistus oli rajoitettua ja metsääkin sai omistaa vain pellon manttaalin edellyttämän määrän eli sekin oli rajoitettua omistusta ja samoin oli ruokosara ja vesi. Talonpojan omistus oli rajoitettua. Lisäksi vanhassa em. laissa tunnetaan myös ns. siirtokyläoikeus eli ainakin talonpojan metsään saattoi perustaa siirtokylän niin tahtoessaan, vaikka kulkumies Ontuva Eriksson saattoi ottaa täten maata omistukseensa. Siis siirtokylä tarkoitti ulkopuolisen pellonraivausoikeutta sekä esim. pääkylän metsässä oikeutta metsän käyttöön. Siirtokylän perustamisesta ei tarvinnut maksaa mitään pääkylän omistajalle. Se, että kyse on kotitarveoikeudesta maan ja veden omistuksessa selviää niin ikään Vuoden 1734 Laista ja lakien valmisteluteksteistä. Ja lopuksi sen sanon, että talonpoikaisoikeusjärjestys on yhä voimassaolevaa oikeusjärjestystä ja lakia. Kiinnostaako ketään tällaiset asiat ?

Ex. Maanmittari Pekka

3

<50

Vastaukset

  • Siis jos talonpoika ( pääkylä ) sai 1,0000 manttaalia metsää sai hän tämän metsän alan vuotuistuotosta ottaa VAIN kotitarpeen määrän puuta vuotuisena oikeutenaan. Mutta koko manttaalin metsää tuotto oli paljon suurempi. Herää kysymys millainen oli siis metsämanttaalin rakenne. Olen sillä kannalla, että 1,0000 manttaalin metsää alueella oli myös varautumana sekä mahdollisesti toteutumana siirtokylän Ontuvan Eriksonin osuus ( vanhojen lakien mukaan, joita po. osalta ei ole kumottu ) sekä käsittääkseni myös kruunun osuus. Ja, kun metsää sittemmin halkomisissa jaettiin, niin jakautuivat syntyneille tiloille metsänomistussuhteet samoin kuin alun perin vallintana oli kyse. Näin ollen nykypäivänäkin on metsissä kotitarveoikeus sekä Ontuvan Eriksonin oikeus varautumana ja mahdollisesti toteutuneena sekä kruunun osuus. Näin olisi siis asiat yksityismetsien omistuksen suhteen.

    Maanmittaus DI Pekka

    • Mutta, mutta. Mikä on suuri ongelma ? Suuri ongelma on erilaiset käsitykset Vuoden 1734 Lain suomennoksen suhteen. Em. vanha laki on suomennettu käsittääkseni 1759. Minulla oli käytössäni näköispainos em. vanhan lain suomennoksesta ja se on yllä esittämäni mukainen. Mutta onkin löytynyt toinen näköispainos, joka tuntematon tekijältään ja sen mukaan em. Rakennuskaaren sisältö onkin aivan erilainen. Kyseessä ovat valtavat erot teksteissä lain sisällöksi. Kuinka tällainen eriävien sisältöjen tilanne on päässyt syntymään ? En tiedä miksi on kaksi erilaista tekstiä Vuoden 1734 Lain Rakennuskaaren sisällöksi. Mutta onneksi alkuperäinen teksti löytyy ruotsinkielisenä, ainakin Ruotsista. Se, että on kaksi merkittävästi toisistaan poikkeavaa suomennostekstiä on täysin sietämätön tilanne. Kyse on valtavista maa- ja vesiomaisuuksista.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Mutta, mutta. Mikä on suuri ongelma ? Suuri ongelma on erilaiset käsitykset Vuoden 1734 Lain suomennoksen suhteen. Em. vanha laki on suomennettu käsittääkseni 1759. Minulla oli käytössäni näköispainos em. vanhan lain suomennoksesta ja se on yllä esittämäni mukainen. Mutta onkin löytynyt toinen näköispainos, joka tuntematon tekijältään ja sen mukaan em. Rakennuskaaren sisältö onkin aivan erilainen. Kyseessä ovat valtavat erot teksteissä lain sisällöksi. Kuinka tällainen eriävien sisältöjen tilanne on päässyt syntymään ? En tiedä miksi on kaksi erilaista tekstiä Vuoden 1734 Lain Rakennuskaaren sisällöksi. Mutta onneksi alkuperäinen teksti löytyy ruotsinkielisenä, ainakin Ruotsista. Se, että on kaksi merkittävästi toisistaan poikkeavaa suomennostekstiä on täysin sietämätön tilanne. Kyse on valtavista maa- ja vesiomaisuuksista.

      Vesiomaisuutta ei edes ole olemassa, jokaisella kun on käytännössä samat käyttöoikeudet omistussuhteesta riippumatta.

      Lisäksi kannattaa muistaa, että isojako käynnistyi juuri vuonna 1732 ja siinä määriteltiin kaikkien kiinteistöjen omistus. Eli 1700-luvun laeilla ei ole mitään merkitystä tänä päivänä. Ainoa pätevä laki on nykyinen maakaari (vuodelta 1994), joka on syrjäyttänyt kaikki aikaisemmat lait, toki niitä 1700-luvun lakeja syrjäyttäneitä lakeja on ollut monia jo tätä ennen.

      Historian tutkiminen on toki mielenkiintoista puuhaa, mutta mihinkään tämän päiväiseen omistukseen liittyvään sillä ei ole merkitystä.


Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.